Tämä aukko tehtiin, koska kuusia alkoi kuivua pystyyn. Kirjanpainajaongelmaa ei ollut, mutta kuivuus oli liikaa kuusille.
Muokkauksen jälkeen näkyy maalajien vaihtelu. Korkeuserot vain parin metrin luokkaa, silti maalajeina kaikkea savesta karkeaan moreeniin. Toukokuun sademäärä lähes nolla. Alavat paikat vielä kosteita, moreenialueet rutikuivia. Kuvio omt, silti moreenikohdat laitoin männylle.
Kuvassa taustalla lähestyvä ukonilma, joka toi sadetta puoli tuntia istutuksen jälkeen.
Parin hehtaarin aukko, josta osa naapurin. Osa kuviosta rajautuu peltoon. Nyt heinällä, tulevastahan ei voi tietää.
Kolmen puulajin kuvio, jossa reunametsävyöhyke kuuselle, muut alavat paikat koivulle ja nämä kumpareet siis männylle. Lähimmät soratiet puolen kilsan päässä, lähimmät talot noin kilometri. Seuraavat vuodet ahkeraa Tricon ruiskutusta tiedossa. Vai miten uudistaminen pitäisi hoitaa, että riittävästi kasvatuskelpoisia runkoja säästyy tuleviin hakkuisiin? Ilmeisesti talvilaidun aluetta.
Ennuste ei kieltämättä ole tuossa kovin hyvä. Tuolla taustalla metsän lähellä oleva kumpare lienee hirville mieluisa makuupaikka? Toivottavasti virtaavaa vettä ei ole kovin lähellä? Tricon ahkeralla käytöllä saat toki pidettyä hirvet lähivuosina vähemmissä, mutta entä sen jälkeen, kun koivujen ja mäntyjen pituus lähenee neljää metriä ja puiden katkonta alkaa? Kyllähän tuohon toki metsä tulee, mutta ei välttämättä juuri niillä puulajeilla kuin olisit halunnut, ja mikä olisi kasvujen kannalta parhainta. Toivotaan kuitenkin parasta, ja voimia sekä terveyttä torjuntatyöhön!
Jos tilanne alkaa kovin pahaksi kääntyä, niin onko tuossa oikein muuta konstia kuin sähköaita ympärille Jessen tapaan? Itselläni on nyt vähän samantapainen alue, mihin istutin alkukuusta koivuntaimet. Hirvet kävivät jo silloin nuuhkimassa taimilaatikoita!
Kovasti houkuttelee Trico levitys moottoriruiskulla, vaikkei tätä ääneen saakaan sanoa. Ruiskun hankintaa täytyy vaan miettiä, ihan halpa työkalu se ei ole. Täytyy laskea Tricon menekkiä ja aikasäästöä.
Jos tuo kolmen puulajin istuttaminen harvaan on suunnitelma niin tilanne voi olla taas katastrofi.
Ainut mikä voi pelastaa vähän on noiden haapojen tekopökkelöyttäminen ja jättäminen latvat maahan. Jos hirvet jo kerta asuu tuossa niin miten ne voisi enempää houkutella.
Meillä tehtiin koivikon viereisessä harvennusmetsässä näin, et haavat pökkelöiksi ja latvat jätetään siihen, noh, tuloksena täydellinen koivikko, ei lahmaa.
Joko pääsit suorittavan kanssa yhteisymmärrykseen, mikä kasvattaa ja mikä vähentää riskiä?
Naapuri näytti laittaneen kuusta, vaikka silläkin puolella oli lahoa ja pystykuivia.
Tuollaisessa tapauksessa jos hirvieläinkanta on korkea ja alue kompakti, voisi harkita sitä akkusähköpaimenta. Moottoriruisku hankkii hintansa kyllä takaisin, jos Tricon käyttö on säännöllistä ja jatkuvaa. Istutuksen tekisin ehkä eri tavalla eli laittaisin kaikki puulajit sekaisin. Jos jokin puulaji ei menesty, muut paikkaavat vahingon eikä synny isoja reikiä.
Halvemmaksi moottoriruisku tulee kuin sähköaita. Nopea googletus kertoo hintahaarukaksi n. 600-1000 €. Mahtaako halvemmilla tehdä mitään, yleensä työkalujen pitää olla mitoitettu oikein eli järeämmät=kalliimmat mallit toimii paremmin, vaikka halvempikin olisi laadukasta merkkiä.
Kuusi on reunametsävyöhykkeellä, kun valopuut ei siinä pärjää ja eiköhän luontaista kuusta tule muuallekin riittävästi. Jonkun verran laitoin mäntyä koivun alueelle eli sekaistutustakin on. Kuivat paikat on pääosin männyllä.
Jaa-a, ei varmaan? Tällä viikolla tein sellaista enrgiaennakkoraivausta ni ihan vaan huomio ku tällänen vapaan kasvatuksen paikka ja se rajoittu vapaasti uudistettuun aukkoon. Siinä oli tullu siemenestä mäntyä ja ne oli hukkumassa pihlajaa ja koivuun, siis sellanen, että joku olisi saanut slangin. Noh, ensimmäinen ajatus:”täällä ei ole hirviä.” Mutta siellä harvennusmetsässä meni traktoriurakointi sen vieressä valtavasti pihlajapensaita ja isoimmat jurskutettu.
Jos sulla on helppo polku, avara ja suojaisa samaan aikaan ja hyvää syötävää niin taimikko ei ole ensimmäisenä ruokalistalla. Tuollainen metsän reuna kaadettu haavan latva ja sitä seuraava haavanjuurivesakko: täydellistä.
Olen jonkin verran tehnyt sekaistutusta ja myös ”trico-torjuntaa”; tekisin varsinaisen istutuksen aika pitkälle Glan tavalla painottaen vahvasti kasvupaikan merkitystä, mutta myös muistaen sekaistutuksen tavoitteet mahdollisuuksien mukaan. Tuota moottoriruiskun käyttöä olen miettinyt (siitä minulla ei ole kokemusta); kun tiheä taimikko kasvaa kolmimetriseksi, voiko sitä ruiskua vielä hyödyntää täysimääräisesti Mikon aikanaan esittelemällä tavalla? Jos omistaa ennestään hevosvetoisen reppuruiskun, hintaansahan moottoriruisku ei missään tapauksessa tule hankkimaan takaisin, mutta kyllähän se hommia voisi helpottaa…
Metsälehden testissä oli ruiskuna isompi Stil, hinta n. 900 € alv 24%.
Trico oli 25-prosenttista. Käsiruiskulla käytetään laimentamatonta vai voisiko hiukan sittenkin laimentaa? Tavara maksaa n. 5 e/l. Käsiruiskulla menekki on n. 10 l/ha suurempi, joten siitä voi laskea ruiskun kuoletusaikoja. Toki työtehossa on suuri ero.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tricolle-tuskin-ruiskutuslupaa/#4b98a9e1
Melkoista meininkiä, onko tämä siis kiellettyä?
Ainii tohon edelliseen tarinaan niin metsässä oli myös nuolukivi. Pihlaja mäntytaimi aukko näytti olevan ihan ok.
Onko jolla kulla kokemuksia istuttaa rutikuivat laikut laikun reunaan, siinä voisi olla kosteampaa ja sade vesikin kastelisi paremmin laikun reunoja kun laikun korkeampaa ja paksumpaa keskustaa ?
Jaa empä osaa varmaksi sanoa mutta keskustaan istuttaisin kun ohut kerros maata 2:n kerroksen sammalta laidalla tuntuisi kuivemmalta paikalta. Tavallaan eikös tuo kääntömätäs ole sammalaiden osalta tiivistyneempi keskeltä. Noh, mene ja tiedä.
Savimättäät olen onnistuneesti istuttanut kuusella syksyllä kun sade on pehmittänyt ne. Elokuuhan on Suomen sateisin kuukausi. Ainii mut mistä saa kuusentaimia elokuussa? Itsekasvattamalla. Mut eihän sen pitäny olla kannattavaa. No anywho, sit oon käyttäny numeroa isompaa putkea niin se avaa isomman reiän tiiviiseen paakkuun ni on supistumisvaraa. Tosin mäntyä ei voi syksyllä istuttaa enkä kuusta istuttaisi elokuun jälkeen, on meinaa aika surkeaa selviäminen verrattuna kevätistutuksiin.
Aika teoreettista on mättäässä pintakerroksen kääntyminen toista vastaan. Kuvassakin maaperä on hienoa moreenia, joka ei ole koossapysyvää, joten käytännössä kauhasta valuu mättääksi kasa hiekkaa.
Savimaassa teoria toimii paremmin, mutta savimättäässä taimi istutetaan siihen mihin sen saa laitettua. Kuivalla kelillä multaiseen osaan mätästä.
Nii on melko teoreettista. Mut jos yhtään on kapillaarisesta nousua tuossa hiekassa niin eniten sitä tapahtuu keskellä missä on tiivein kohta.
Jos varjokohta vain löytyy, niin taimi ehdottomasti siihen. Tämä kevät jos mikä sen viimeistään opettaa.
Istuttaisin tuohon kuusia 1000 kpl / ha ja kevyt männyn kylvö kylkeen. Se että vanhat kuuset ovat alkaneet kuivua, ei tarkoita etteivät uudet pärjäisi. Jos kosteusolosuhteet ovat muuttuneet, uudet puut kasvattavat juurensa eri tavalla. Viimeisen vuoden aikana myös mäntyjä on kuivunut paljon pystyyn.
Niinpä. Mikä järki hommata itselleen hirviongelma jos kerran on omat pohja?
Kuusta kuusen perään. Lahoa jonkun verran ja ilman kuivumista kuuset olisivat saaneet vielä kasvaa kymmenkunta vuotta. Eikö silloin ole syytä tehdä asialle jotain, tuskin ilmasto kuusta paremmin jatkossa tulee suosimaan.
”jos kerran on omat pohja?”
Mitä yrität sanoa?
Testasin viime syksynä Tricon laimentamista sen verran, että tyhjensin 10 litran pöntön Tricoa käsiruiskuun, lisäsin pönttöön noin 2 litraa vettä ja kovan ravistelun jälkeen kaadoin ”seoksen” vielä ruiskun säiliöön. Juhannuksena tuli kierrettyä käsittelyalat ja yhtään syönnöstä en löytänyt. Käsittelyalaa oli useita hehtaareja, joten uskaltanen jatkossa laimentaa liuosta ehkä vielä vähän enemmän, mutta ehkä se tuossa aika lähellä minun ”raja” kulkee.