Tässä on tyypillinen esimerkki siitä , mitä tapahtuu , kun yritetään tehdä peitteisissä olosuhteissa tukkia (kuvat edellä)
Kuvassa näkyvä vahinko on korjattavissa ja KAIKKi kuvan pölkyt siirrettävissä kuitupuutavaralajiksi koneen tiedostoihin ennen seuraavan rungon aloittamista . Sen sijaan vahingossa tukin laadun täyttävä mutta kuidulta näyttänyt kuiduksi valmistettu pölli ei ole siirrettävissä parempaan laatuluokkaan . Kuitu on kuitu ja pysyy .
Kun aluskasvosta on runsaasti , puun teknisen laadun määrittäminen oikein on lähes mahdotonta . Virheitä sattuu molempiin suuntiin . Vajaalaatuisen tukin tekeminen on kuitenkin kuljettajan ja yrittäjän kannalta
vaarallista . Liian suuresta vajaalaadun määrästä alkaa tulla taksan alentamiseen johtavia seuraamuksia . Palaute sahalta epäkelvosta tavarasta saapuu koneen näytölle sekunneissa . Kiristyneet tukin laatuvaatimukset ja laadun alittamisesta seuraavat sanktiot ovat johtamassa siihen , että tukki valmistetaan vai varmoista
tapauksista . Aluskasvos lisää epävarmuutta ja vähentää
valmistettujen tukkien määrää . Kuvasarjan palstalta ei montaa tukkia tullut .
Aluskasvoksen raivaamisella mahdollistetaan oikeat valinnat ja onnistunut apteeraus .
Onko vasemmalla yksi tukki ja oikealla kolme raakkia . Kyllä tuo laatu on tärkeää , että saisi puut kalliimpaan hintaryhmään .
oikealla katkonnalla 3 tukkia ja yks kuitu
Lieneekö lyhyitä tukkimittoja käytössä?
Kohteena on ilmeisesti ollut harvennusleimikko. Lyhvet tukinmitat olisi tuonut kolme tukkia ja yhden kuidun, kuten sikari totesi. Euroina saanto olisi yli 50 % suurempi kolmella tukilla.
Tässä onki hyvä esimerkki siitä, jos leimausseloste tehdään järeyden mukaan, eikä tarkastella leimikkoa maastossa.Lopullinen mittis onkin sitten karua luettavaa. Pahimmillaan aletaan ihmetellä kun tukkikasassa on terveitä leikkoja tukin kokoluokkaa olevia pölkkyjä !!!
Motomies ja hänelle nuhteiden vienti on yleensä väärä kohde, kun ostajan mitat on olleetkin puutteelliset, ei alle neljän metrin mittoja ja suppea valikoima päämittoja.
Mittavalikoima tulee joskus myyjälle yllätyksenä, joita ei aina kerrota kovin painokkaasti kaupanteon aikaan.
Kuvan puista ei olisi tullut yhtään tukkia . Kuvalla oli ainoastaan tarkoitus havainnollistaa , että noinkin huonoa laatua
syntyy ,kun näkyvyys on huono . Kuituun hakataan näissä olosuhteissa aina kaikki vähänkin epävarmat tapauset enempiä pähkäilemättä .
”Kuituun hakataan näissä olosuhteissa aina kaikki vähänkin epävarmat tapauset enempiä pähkäilemättä .” Eli kauppoja tehessä kantsii koittaa saaha ennestään hyvää jälkee tehnyt porukka hakkaamaan.
On parempikin vaihtoehto . Raivata palsta kunnolla , että kokemattomampikin konekuski pystyy tekemään mo:n mieleistä jälkeä .
1.harvennuksen taloudelliseen tulokseen ei tuolla ennakkoraivauksen tekemisellä tai tekemättä jättämisellä ole juuri vaikutusta, koska pikkutukkisaanto on useimmiten pieni ja nykyisillä kantohinnoilla hakkuutulot on vähäisiä. Ennakkoraivauskustannus tekee sen verran, että
helposti päittäin menee jos laskee pelkkää hakkuun kannattavuutta.
Mutta jäävän puuston laadun ja tulevan kehityksen sekä motomiehen tyytyväisyyden kannaltakin kannattaa tietysti
hoitaa ennakkoraivaukset kuntoon.
Ennakkoraivuutahan ei aina ees tarvita, mikäli raivuut on aikanaan tehty ja uudistaminen on onnistunut. Tarvittaessa se tehdään tottakai ja mielestäni jo ennen kaupantekoa, jolloin ostomies näkee tilanteen ja muutkin edut metsälle saavutetaan. Mutta jos lähtökohtaisesti ei edes yritetä, niin se kuulostaa jo aika pahalta.
Kun tuota runkoa katsoo katkottunakin, aika fakiiri on oltava löytääkseen siitä useamman kuin yhden tukin, ainakin yleisesti käytetyllä 43 tukin minimipituudella ja kuidun 2,7 metrisellä.
Tuossa rungossa niin paljon lenkoutta ja vieläpä useampaan suuntaan.
Joo. Ei noista saa tukkia edes lyhyellä katkonnalla. Kuvan tukit taitavat 43 dm tukkia ja eikä niiden pätkimisellä mitään tukkia tule.
Tukinteon yhteydessä saa ainakin joillakin ostajilla tehdä ”tukin laadun parantamiseksi” kaksimetrisiäkin kuituja.
Jos saisi käyttää sitä ja tukin lyhyitä mittoja hyväksi, olisi noista ehkä tullut jopa hyviäkin sahatukkeja.
Tukki paksuutta oleva kuitupölkky voi olla 2 m pitkä. Tosin se on tehdaskohtainen, mutta siellä minne se kelpaa se on erittäin hyvä apumitta kun haetaan tukkiouus tarkasti talteen.
Edellytyksenä saannolle on kokenut, motivoitunut ja ammattitaitoinen motomies, tätä käyttävät yleensä vain sahapuun- ja erikoispuun hankkijat.
Syykin lienee selvä, sahureille on kuitu yleensä se välttämätön paha, koska sahurin kuituerät menee selluteollisuuteen, sahurin kuidun hinta tehtaalla ei aina ole kovin kannustava siihen.
Rahallisesti hyödyn saaja on aina metsänmyyjä, halvinta kuitua vähän, kalleinta tukkia paljon. Näistä asioista syntyy vahva luottamus ostajaan seuraaville leimikoille.
Palaute pitäisi tulla myös sellutehtaalta liian hyvästä kuidusta. Mutta eipä varmaan tule kuin kiitosmaininta niiden tarvitsemasta järeästä puusta. Sen lauluja laulat kennen leipää syöt.
Jos yhtiö ei ota apumittana lyhyttä pätkää, kannattaa
ehdottaa tyvilumppien tekoa mo:n omaan käyttöön
polttopuuksi.
Tyveltään lenkoja puita jos saa siirtymään esim. yhden
200 l tukin x 100 kpl verran kuidusta tukiksi niin sen
lisäarvo olisi liki 500 € + polttopuut itselle.
Puuki on ajatellut katkonta-asioita !, 500 € on jo mukavasti kotiinpäin. Tyvileikoissa lyhvien kuitujen tai lumpin merkitys korostuu, koska tyvi on sitä paksuinta ja arvokkainta rungonosaa.
Hurjimmillaam vahvat tyvileikot tulee ilmi järeissä kuusikoissa, joissa on alkavaa maannousemaa, pienen värivikan tai lahon vuoksi katkaistaan se esim. 3o – 36 dm lahokuusi, jonka kuutiosisältö on n. o,3 + m3, nämä lahokuuset vähentää suoraan tukkin määrää.
Korjaava toimenpide olisi hakkuun aloituksessa testata kuinka pitkälle vika on edennyt, joskus se on vain pieni pätkä tyveltä, joka matkii yleensä sitä samaa laajemmin.
” Pienet vikojen vuoksi tehdyt leikot palstalla kertoo kuljettajan hyvästä ammattitaidosta ja huolellisesta apteerauksesta ”
Järeissä kuusi leimikoissa kannataa varmistaa, että ostajalla on sorvilaatu mukana, koska silloin järeyden perusteella on vaarana siirtyä terve ylipaksu suoraan lahokuuseksi polttopuun arvolla.
Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat mahdollisia ja käytössä , jos niistä on maininta kauppakirjassa . Kahden metrin lumppeja maanomistajan lukuun on kuitenkin turha mennä kuljettajalta kyselemään .
Ja edelleen… kaikkea on mahdollista yrittää tehdä , jos on tarpeita , joista kannattaa yrittää ja NÄKYVYYS on riittävä . Kuvan pöllien kohdalla näin ei ole ollut . Lisäksi puuston runkomuoto osoittautui muutaman kokeilun jälkeen varsin kehnoksi tukin valmistamista ajatellen . Tässä vaiheessa kokenut kuljettaja valitsee tavaralajin , johon puiden laatu varmasti riittää ja se on kuitu .
Heikon näkyvyyden takia tulee virheitä myös puiden
valinnassa . Tämä koskee kaikkia harvennushakkuita .
Ei varmasti ole kenenkään etu , että huonolaatuisen puun vierestä otetaan erehdyksessä parempi runko ja se vänkkyrä jää kasvamaan päätehakkuuseen saakka . Tämä asia on ensisijaisesti maanomistajien käsissä .
Peitteisyyttä vähentämällä vähennetään vääriä valintoja hakkuutyössä . Raivaamattomuudelle voi tulla iso hintalappu epäonnistuneiden valintojen takia .
Nämä Suorittavan kuvat ovat kyllä selkiyttäneet ainakin omalla kohdalla ennakkoraivauksen tekemistä siten, että ymmmärtää paremmin mitä sieltä koneen ohjaamosta näkee. Enää ei tule jätettyä juurikaan alle kuitukokoisia puita pystyyn, ellei sitten ole selkeä aukkopaikka.
suorittava porras, Perusteltuja näkemyksiä !
Raivataan ja vaaditaan ennakkoraivausta: Kyllä tullaan helposti siihen lopputulokseen, että siisti, kolhuton ja oikeilla runkovalinnoilla tehty harvennus syntyy vain ennakkoraivattuun kohteeseen.
Harvennuksen vastenmielisyys jo oston aikaan tuo hinnanalennuksen leimikkoon ja eihän motomieskään aina jaksa karpata ja tehdä oikeita ratkaisuja koska näkemää ei kunnolla ole, menetys ja pahamieli näistä jää aina tilalle ja metsänomistajalle.
Ensiharvennuksen aikaan kannattaa lähes aina poistaa ne joista ei ole odotettavissa myöheminkään tukkia, ja välttää jättämästä hentoja välipuita kasvamaan, koska kiihtyvä kasvu on päävaltapuilla, kasvu jopa 2 – 3 kertaa nopampaa kun välipuilla.
Vanhan kemeran aikaan oli nähtävissä huolestuttavia esimerkkejä siitä, kun hyvässä kasvussa olevat rungot poistetaan ja tilalle jäi riukuuntuneita mäntyjä ja mutkaisia hieskoivuja, tämä nähtävästi siksi, että rintamitta saatiin kemeraan sopivaksi.
Ennakko raivaamattomuus on yleensä hoitamattomien metsien ongelma ja se että sen teettäminen maksaa esim.500€/ha ja ensiharvennuksen hakkuutulo 50m3x10€=500€ on riskinä,että ne jää molemmat tekemättä. Olen itse ehdottomasti ennakkoraivauksen ja hyvän metsänhoidon kannattaja.
Erään kuivahkonkankaan männikön 1. harvennuksessa
sovittiin urakoitsijan kanssa 100 €/ha lisä hakkuuta haittaavan aliskasvoskuusikon raivauksesta hakkuun yhteydessä. Kuusia ei ollut läheskään yhtä paljon kuin tuossa kuvassa joten homma hoitui sillä kertaa hyvin sitenkin.