Pitkiä ja komeita nuo korko- ja eläkerahastojen mäntysi ovat. Ihan kateellisena niitä katselen. Mutta millainen vakuutus kattaa mahdolliset vahingot?
Itselläni on Fennialta sekä metsäpalo-, että metsävakuutuksia. Jälkimmäinen niillä vähän paremmilla palstoilla. Mutta riittääkö sen antama turva, jos huonosti käy. Ja onko olemassa kattavampia vaihtoehtoja?
Mikä tuon metsän tilanne on, kun kuvasta ei ihan totuudenmukaista käsitystä taida saada. Näyttää siltä, että puut ovat kovin ohuita ja pitkiä, mutta ylitiheyttä ei olisi. Kuitenkaan ihan äskettäin ei harvennustakaan ole tehty.
Millaisen historian seurauksena puusto on tuohon malliin päätynyt? Entä mikä on runkoluku, puiden pituus ja kuutiot?
Vakuuttamisen kannattavuutta on jokaisen syytä pohtia. Mikä on korvattavan puuston arvo, jos sellainen tilanne sattuu kohdalle. Tuskin koskaan koko tilan puusto tuhoutuu ja vahingoittuneetkaan kuviot ei täysin tuhoudu. Tuuli vahingoittaa vain sille alttiita kuvioita, ei esimerkiksi taimikoita. Metsäpalo käyttäytyy taas eri tavalla jne. Jos todennäköinen korvaus on enintään muutamia tuhansia, ei mielestäni riskiä ole syytä jakaa, vaan ottaa se itse. Ei kai kukaan parin tonnin autossakaan kaskoa pidä.
Ei ole tarvinnut vielä koetella vakuutuksen kattavuutta myskyjen tai muitten tuhojen tiimoilta. Tähdellisimpänä ole nähnyt palovakuutuksen. Jos metsäpalo syttyy, palokunta kyllä sammuttaa, mutta jälkivartioini tai sen kustannukset jää metsänomistajan piikkiin. Hehtaarimaksun suuruutta en muista, mutta ei se kovin suuri ollut. Ja saahan senkin vähennyksiin.
Tuohon Glan kommenttiin senverta. Kun tuo tuli omistukseeni -96 se oli tiheää riukuuntunutta nuorta metsää. Joku tuomitsi että nurin polttopuuksi ja uuden mäntytaimikon istutus. Harventamalla latvukset alkoi elpyä, karsiintuneet ne oli valmiiksi. Läpimittoja ja tiheyttä ei ole tullut mitattua ja laskettua. Sitä mukaa olen harventanut kun latvukset alkaa kasvaa toisiinsa kiinni. Yhdet latohirret jo otin n. 8 vuotta sitten. Kyseessä on vielä pihapalsta, siksi metsäpohja näyttää niin ”nuollulta”
Kävin kesällä 2010 katsomassa Veera-myrskyn jälkiä Simpeleellä ja Rautjärvellä, jossa metsistä 40 % tuhoutui kerralla. Maisema oli ja on monessa kohtaa vieläkin kuin tykistökeskitysten jäljiltä. Onneksi omat metsät ovat muualla, mutta omia kokemuksia myrskytyhoista on ollut joskus itsellänikin.
En vertaisi metsien ja vanhan auton vakuuttamista toisiinsa.
Uudelle autolle otan aina parhaiten kattavan kaskon, vaikka vahinkotapauksessa pankista löytyisi rahat uuden ostoon.
Metsävakuutus on vain 3 – 4 euroa / ha, palovakuutus alle euron, kun omavastuu on 170 e. Maksut tietenkin m-verotuksessa vähennyskelpoisia. Miten nuo vakuutukset sitten korvaavat, sitä ei onneksi ole pitkiin aikoihin tarvinnut testata.
Eiköhän vakuutusmaksu ole yhtiössä osattu laskea suhteessa riskiin. Oli sitten kyse metsästä tai autosta. Ja metsävakuutusten korotuspaineista ainakin tänä vuonna on kovasti puhuttu, kun maksettavaa on tullut jopa Lounais-Suomessa.
Ei sinulla 6m3 sattuisi olemaan kuvaa vuoden -96 tilanteesta? Hoitamattomien kohteiden hoito on mielenkiintoista puuhaa. Mitä niille voi ja kannattaa tehdä, jotta kelvollisen metsän saisi aikaan.
Ei ole kuvaa tuon palstan lähtötilanteesta, puhelimenakin oli ”karmea kapula” ilman kameraa :=) Tuonkin hoito suunnitelma lähti ajatuksesta ”onhan ne metsät ennenkin kasvaneet kirveen koskematta”. Mutta tuo ajatuksesi on hyvä, täytyy pitää mielessä kun lähtee niihin kohteisiin jotka ei näytä tuolta. 80-luvulla silloisella taimiaineksella istutettuihin kohteisiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
On vakuutettu. Seuraava ”jalostus aste” on että poimin joukosta latohirret ja sahapuuta. Sen jälkeen saa järeytyä rauhassa.
Pitkiä ja komeita nuo korko- ja eläkerahastojen mäntysi ovat. Ihan kateellisena niitä katselen. Mutta millainen vakuutus kattaa mahdolliset vahingot?
Itselläni on Fennialta sekä metsäpalo-, että metsävakuutuksia. Jälkimmäinen niillä vähän paremmilla palstoilla. Mutta riittääkö sen antama turva, jos huonosti käy. Ja onko olemassa kattavampia vaihtoehtoja?
Mikä tuon metsän tilanne on, kun kuvasta ei ihan totuudenmukaista käsitystä taida saada. Näyttää siltä, että puut ovat kovin ohuita ja pitkiä, mutta ylitiheyttä ei olisi. Kuitenkaan ihan äskettäin ei harvennustakaan ole tehty.
Millaisen historian seurauksena puusto on tuohon malliin päätynyt? Entä mikä on runkoluku, puiden pituus ja kuutiot?
Vakuuttamisen kannattavuutta on jokaisen syytä pohtia. Mikä on korvattavan puuston arvo, jos sellainen tilanne sattuu kohdalle. Tuskin koskaan koko tilan puusto tuhoutuu ja vahingoittuneetkaan kuviot ei täysin tuhoudu. Tuuli vahingoittaa vain sille alttiita kuvioita, ei esimerkiksi taimikoita. Metsäpalo käyttäytyy taas eri tavalla jne. Jos todennäköinen korvaus on enintään muutamia tuhansia, ei mielestäni riskiä ole syytä jakaa, vaan ottaa se itse. Ei kai kukaan parin tonnin autossakaan kaskoa pidä.
Ei ole tarvinnut vielä koetella vakuutuksen kattavuutta myskyjen tai muitten tuhojen tiimoilta. Tähdellisimpänä ole nähnyt palovakuutuksen. Jos metsäpalo syttyy, palokunta kyllä sammuttaa, mutta jälkivartioini tai sen kustannukset jää metsänomistajan piikkiin. Hehtaarimaksun suuruutta en muista, mutta ei se kovin suuri ollut. Ja saahan senkin vähennyksiin.
Tuohon Glan kommenttiin senverta. Kun tuo tuli omistukseeni -96 se oli tiheää riukuuntunutta nuorta metsää. Joku tuomitsi että nurin polttopuuksi ja uuden mäntytaimikon istutus. Harventamalla latvukset alkoi elpyä, karsiintuneet ne oli valmiiksi. Läpimittoja ja tiheyttä ei ole tullut mitattua ja laskettua. Sitä mukaa olen harventanut kun latvukset alkaa kasvaa toisiinsa kiinni. Yhdet latohirret jo otin n. 8 vuotta sitten. Kyseessä on vielä pihapalsta, siksi metsäpohja näyttää niin ”nuollulta”
Kävin kesällä 2010 katsomassa Veera-myrskyn jälkiä Simpeleellä ja Rautjärvellä, jossa metsistä 40 % tuhoutui kerralla. Maisema oli ja on monessa kohtaa vieläkin kuin tykistökeskitysten jäljiltä. Onneksi omat metsät ovat muualla, mutta omia kokemuksia myrskytyhoista on ollut joskus itsellänikin.
En vertaisi metsien ja vanhan auton vakuuttamista toisiinsa.
Uudelle autolle otan aina parhaiten kattavan kaskon, vaikka vahinkotapauksessa pankista löytyisi rahat uuden ostoon.
Metsävakuutus on vain 3 – 4 euroa / ha, palovakuutus alle euron, kun omavastuu on 170 e. Maksut tietenkin m-verotuksessa vähennyskelpoisia. Miten nuo vakuutukset sitten korvaavat, sitä ei onneksi ole pitkiin aikoihin tarvinnut testata.
Eiköhän vakuutusmaksu ole yhtiössä osattu laskea suhteessa riskiin. Oli sitten kyse metsästä tai autosta. Ja metsävakuutusten korotuspaineista ainakin tänä vuonna on kovasti puhuttu, kun maksettavaa on tullut jopa Lounais-Suomessa.
Ei sinulla 6m3 sattuisi olemaan kuvaa vuoden -96 tilanteesta? Hoitamattomien kohteiden hoito on mielenkiintoista puuhaa. Mitä niille voi ja kannattaa tehdä, jotta kelvollisen metsän saisi aikaan.
Ei ole kuvaa tuon palstan lähtötilanteesta, puhelimenakin oli ”karmea kapula” ilman kameraa :=) Tuonkin hoito suunnitelma lähti ajatuksesta ”onhan ne metsät ennenkin kasvaneet kirveen koskematta”. Mutta tuo ajatuksesi on hyvä, täytyy pitää mielessä kun lähtee niihin kohteisiin jotka ei näytä tuolta. 80-luvulla silloisella taimiaineksella istutettuihin kohteisiin.