Kovin tutulta kuvassa näyttää niin hyvässä kuin pahassakin! Kasvu näkyy olevan ihan kelvollista, mutta hirven turvan korkeudella olevia mutkia on turhan monessa puussa. Ensiharvennus vuonna 2028-2030?
Vanerissa pelaa välivähennys. Mutta sitä ei voi saada jos rungot eivät ole vanerin mitoissa. Tuollaista koivikon satoa en pilaisi vuosilukujen määräämällä sirppihallalla. Puuston kehitys on mittari.
Tässä ehkä hirvet ovat edesauttaneet ehkäisemään helmasyntiä jättää puusto liian tiheäksi. Alkukehitys oli yllättävänkin hidasta verrattuna samaan aikaan pykälää karummalle maalle istutettuun koivikkoon, mutta nyt kasvu on selvästi kiihtynyt. Visan arvio ensiharvennuksen ajankohdasta osunee oikeaan. Todennäköisesti osuu samaan aikaan kuin viereinen viisi vuotta aiemmin istutettu kuusikuvio.
Eikös tuo jo ole ensiharvennettu? Kakkosharvennusta minä ainakin tuollaiseen pyrkisin hommaamaan. Siis siellä Visan tulevaisuuden ennustajaisissa. Nythän tuo voi huoletta kasvaa sinne sadan litran tuntumaan ennen harvennusta.
Ensiharvennuksella lahjoitetaan pieniläpimittaista puuta teollisuuden tarpeiksi. Kakkosharvennuksella jo metsänomistajakin saa vaivan palkan. On aika turha edes keskustella tuossa harvuudessa ostajan kanssa mistään lahjoituserästä.
Jesseltä tuntuu puuttuvan kyky nähdä, miltä tuommoinen hyvin kasvava muori koivikko näyttää 5-7 vuoden kuluttua. Kasvatustiheydet ovat Jesselle hieman myös hakusessa. Minuahan Jesse ei voi tietenkään uskoa, mutta keskustelu jonkun ammattilaisen kanssa voisi kyllä valaista asiaa.
Hirvitilanne ei taida olla alueella kauhea? Kun uslatanut taimikonhoitoa tehdä niin että tuhot vähentyneet!
Useasti taimikonhoito auttaa aihetta toki, mutta jossakin paikoilla vaan pahentaa tilannetta!
Taimikkoon useasti kun tulee tilaa lisää taimikonhoidon myötä niin silloin ne hirvet siellä vasta viihtyy kun ei ole vesakkoa tiellä, ja tuhoja tulee
Parhaiten hirvi on ainakin tähän asti viihtynyt hoitamattomissa tuhelikoissa ,joissa on runsaasti syötävää ja riittävästi suojaa piilotella. Kuvassa ei ole kumpaakaan ,joten puut saavat olla rauhassa. Sama tilanne on männiköissä.
Hirven takia ei ainakaan kannata laistaa hoitohommissa. Olen moneen kertaan kertonut esimerkkejä vahingoista ,joita syntyi siihen aikaan ,kun hirviä oli vähintään kolmimkertainen määrä nykyiseen nähden. Muovinauhalla ”suojattu” ja ”ja männikön laadun parantamiseksi” tiheänä ja hoitamattomana kasvanut männyntaimikko oli kuin taistelutanner hirvien jäljiltä ,mutta vieressä kasvanut normaalein hoitotoimin käsitelty samanikäinen taimikko välttyi tuhoilta täysin. Satunnaisia latvakatkoja lukuunottamatta kuvioiden reunoilla raivattu taimikko saa olla rauhassa. Nuukailu hoitotöissä pilaa koko taimikon.
”Rauduskoivu maistuu hirvelle hyvin ja sen kasvattamiseen sopivaa paikkaa tulee miettiä tarkkaan – hirvien talvilaidunalueella rauduskoivulle uudistamista ei suositella 108. Mikäli tiedät, että alue on hirvien talvilaidunta, kannattaa valita toinen pääpuulaji tai varautua taimikon suojaamiseen aidalla. Koivulle uudistamisessakin määrällä voidaan vaikuttaa vahinkoriskiin, mutta rauduskoivun luontainen uudistaminen tai kylväminen voi olla haasteellista, koska rehevät maat heinittyvät nopeasti. Suositeltu istutustiheys on puolestaan vain 1 600 taimea hehtaarille, joten hirvet voivat aiheuttaa suhteellisesti paljon vahinkoja.”
Oma kokemus kertoo, että etenkin pienten taimien osalta peurariski on vielä suurempi kuin hirvi. Peuroilla tuskin on talvilaitumia, kun peuroja on täällä kaikkialla. Lisäksi koivut syödään kesällä, joten ongelma on ympärivuotinen.
Tällä alueella on hirviä kesät talvet. Tänä kesänä olen pariin otteeseen käynyt paikalla ja molemmilla kerroilla olen pari hirveä nähnyt. Hirvituhojen riskiä pienentääkseni viivästytin taimikon harvennusta 7 m pituuteen asti pientä reikäperkausta lukuunottamatta. Havaintojeni perusteella Istutuskoivut säilyivät paremmin syömättä niissä kohdissa, joissa oli syntynyt paljon siemensyntyistä koivua taimien väleihin. Kuvan kohdassa muu taimettuminen oli heinän vuoksi vähäisempää ja hirven syömiä puita vastaavasti enemmän.
Nyt toiveissa on, että jäävä puusto on jo liian järeää hirvien taiteltavaksi ja elikot siirtyisivät varhaisperkaamaan viereistä kuusentaimikkoa.
Suorittava ei tunnu edelleenkään ymmärtävän, että valtakunnassa on paljon alueita, joissa ei ole sellaisia hoitamattomia taimikoita, joissa hirvet voisivat ruokailla, vaan ne syövät ne hoidetut taimikot. Hirvillä on omat kulkureittinsä, jotka eivät juurikaan muutu, vaikka alueilla tehtäisiin laajojakin hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä. Paikasta toiseen siirtyessään ne pysähtyvät aina välillä valitettavasti ruokailemaan. Ainoa toimiva tapa vähentää tuhoja on pitää hirvikanta mahdollisimman pienenä. Hirvet eivät ole vaarassa kuolla sukupuuttoon, joten niiden metsästystä ei sen takia ole tarvetta rajoittaa.
Olen aivan varma, että nykyinen linjaus kasvattaa enemmän koivuja kuin aikaisemmin johtaa myös hirvikantojen uudelleentarkasteluun. Ei ole mitään järkeä syöttää talouskäyttöön tarkoitettuja koivuja hirville ja muille sorkkaeläimille. Nykyinen hallitus vaikuttaa aivan järkevältä edistämään tässä asiassa tarvittavien muutosten tekoa.
Eikös Visa ole huomannut ,että hirvikanta on yleisesti asetetuissa tavoiteraameissa ja liian alas asetettua tiheyden alarajaa nostettu on jo nostettu 2:sta 2,5:een / 1000ha. Suurempia muutoksia tuskin on luvassa .
Hirvikanta tosin voi kääntyä kasvuun muista syistä. Kiinnostus metsästykseen vähenee ,kun saalista on niukasti harrastukseen vaadittuihin panostuksiin nähden. Sudetkin pitävät huolen siitä ,että koiria ei hankita enää entiseen tahtiin ja se koira on homman ydin. Se sitouttaa harrastajansa ja on välttämätön apu siihen ,että saalista saadaan. Ilman koiraa jahti ei kiinnosta ketään. Varmimmiksi keinoiksi torjua hirvituhoja jäävät metsänhoidolliset toimenpiteet ja niiden oikea ajoitus ja voimakkuus.
Ei nyt pidä suorittavan jatkuvasti aliarvioida toisten huomiokykyä. Minähän tarkoitin, että nykyisiä hirvikannan tavoiterajoja on alennettava vielä selvästi, jotta koivua ja mäntyä voidaan viljellä ja kasvattaa niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla. Kuusettumisen tie on nyt yksinkertaisesti loppuun käyty. Sitä eivät puolla enää mitkään seikat. Ilmastoriskejä on nyt pakko minimoida, ja hiilinieluistakin on samalla huolehdittava.
Vaatimuksia Petteri Orpon hallituksen toimenpiteistä hirvimääriin on jo esitetty. Toivottavasti asiaan reagoidaan hallituksessa ripeästi. Meillä ei ole varaa tuhota enää yhtäkään lehtipuu-tahi mäntymetsää. Pienen maan resurssit pitää hyödyntää tehokkaasti nyt kun tuontipuu on paljon tiukemmin saatavilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kovin tutulta kuvassa näyttää niin hyvässä kuin pahassakin! Kasvu näkyy olevan ihan kelvollista, mutta hirven turvan korkeudella olevia mutkia on turhan monessa puussa. Ensiharvennus vuonna 2028-2030?
Vanerissa pelaa välivähennys. Mutta sitä ei voi saada jos rungot eivät ole vanerin mitoissa. Tuollaista koivikon satoa en pilaisi vuosilukujen määräämällä sirppihallalla. Puuston kehitys on mittari.
Tässä ehkä hirvet ovat edesauttaneet ehkäisemään helmasyntiä jättää puusto liian tiheäksi. Alkukehitys oli yllättävänkin hidasta verrattuna samaan aikaan pykälää karummalle maalle istutettuun koivikkoon, mutta nyt kasvu on selvästi kiihtynyt. Visan arvio ensiharvennuksen ajankohdasta osunee oikeaan. Todennäköisesti osuu samaan aikaan kuin viereinen viisi vuotta aiemmin istutettu kuusikuvio.
Eikös tuo jo ole ensiharvennettu? Kakkosharvennusta minä ainakin tuollaiseen pyrkisin hommaamaan. Siis siellä Visan tulevaisuuden ennustajaisissa. Nythän tuo voi huoletta kasvaa sinne sadan litran tuntumaan ennen harvennusta.
Eikös ensiharvennus ole se, missä poistetaan jo vähän isompi määrä kuitu/energiapuuta? Tuossa on tehty varttuneen taimikon hoito 8 vuoden iässä.
Ensiharvennuksella lahjoitetaan pieniläpimittaista puuta teollisuuden tarpeiksi. Kakkosharvennuksella jo metsänomistajakin saa vaivan palkan. On aika turha edes keskustella tuossa harvuudessa ostajan kanssa mistään lahjoituserästä.
Jesseltä tuntuu puuttuvan kyky nähdä, miltä tuommoinen hyvin kasvava muori koivikko näyttää 5-7 vuoden kuluttua. Kasvatustiheydet ovat Jesselle hieman myös hakusessa. Minuahan Jesse ei voi tietenkään uskoa, mutta keskustelu jonkun ammattilaisen kanssa voisi kyllä valaista asiaa.
Nätti on taimikko, pakko sanoa!
Hirvitilanne ei taida olla alueella kauhea? Kun uslatanut taimikonhoitoa tehdä niin että tuhot vähentyneet!
Useasti taimikonhoito auttaa aihetta toki, mutta jossakin paikoilla vaan pahentaa tilannetta!
Taimikkoon useasti kun tulee tilaa lisää taimikonhoidon myötä niin silloin ne hirvet siellä vasta viihtyy kun ei ole vesakkoa tiellä, ja tuhoja tulee
Parhaiten hirvi on ainakin tähän asti viihtynyt hoitamattomissa tuhelikoissa ,joissa on runsaasti syötävää ja riittävästi suojaa piilotella. Kuvassa ei ole kumpaakaan ,joten puut saavat olla rauhassa. Sama tilanne on männiköissä.
Valitettavasti näin ei ole siellä, missä hirviä on, eikä hoitamattomia laiduntaimikoita ole lähistöllä.
Hirven takia ei ainakaan kannata laistaa hoitohommissa. Olen moneen kertaan kertonut esimerkkejä vahingoista ,joita syntyi siihen aikaan ,kun hirviä oli vähintään kolmimkertainen määrä nykyiseen nähden. Muovinauhalla ”suojattu” ja ”ja männikön laadun parantamiseksi” tiheänä ja hoitamattomana kasvanut männyntaimikko oli kuin taistelutanner hirvien jäljiltä ,mutta vieressä kasvanut normaalein hoitotoimin käsitelty samanikäinen taimikko välttyi tuhoilta täysin. Satunnaisia latvakatkoja lukuunottamatta kuvioiden reunoilla raivattu taimikko saa olla rauhassa. Nuukailu hoitotöissä pilaa koko taimikon.
Riistainfo ohjeistaa näin:
”Rauduskoivu maistuu hirvelle hyvin ja sen kasvattamiseen sopivaa paikkaa tulee miettiä tarkkaan – hirvien talvilaidunalueella rauduskoivulle uudistamista ei suositella 108. Mikäli tiedät, että alue on hirvien talvilaidunta, kannattaa valita toinen pääpuulaji tai varautua taimikon suojaamiseen aidalla. Koivulle uudistamisessakin määrällä voidaan vaikuttaa vahinkoriskiin, mutta rauduskoivun luontainen uudistaminen tai kylväminen voi olla haasteellista, koska rehevät maat heinittyvät nopeasti. Suositeltu istutustiheys on puolestaan vain 1 600 taimea hehtaarille, joten hirvet voivat aiheuttaa suhteellisesti paljon vahinkoja.”
Oma kokemus kertoo, että etenkin pienten taimien osalta peurariski on vielä suurempi kuin hirvi. Peuroilla tuskin on talvilaitumia, kun peuroja on täällä kaikkialla. Lisäksi koivut syödään kesällä, joten ongelma on ympärivuotinen.
108 tekstin keskellä on alkuperäisessä tekstissä oleva yläindeksillä merkitty viittaus lähdeaineistoon.
Tällä alueella on hirviä kesät talvet. Tänä kesänä olen pariin otteeseen käynyt paikalla ja molemmilla kerroilla olen pari hirveä nähnyt. Hirvituhojen riskiä pienentääkseni viivästytin taimikon harvennusta 7 m pituuteen asti pientä reikäperkausta lukuunottamatta. Havaintojeni perusteella Istutuskoivut säilyivät paremmin syömättä niissä kohdissa, joissa oli syntynyt paljon siemensyntyistä koivua taimien väleihin. Kuvan kohdassa muu taimettuminen oli heinän vuoksi vähäisempää ja hirven syömiä puita vastaavasti enemmän.
Nyt toiveissa on, että jäävä puusto on jo liian järeää hirvien taiteltavaksi ja elikot siirtyisivät varhaisperkaamaan viereistä kuusentaimikkoa.
Suorittava ei tunnu edelleenkään ymmärtävän, että valtakunnassa on paljon alueita, joissa ei ole sellaisia hoitamattomia taimikoita, joissa hirvet voisivat ruokailla, vaan ne syövät ne hoidetut taimikot. Hirvillä on omat kulkureittinsä, jotka eivät juurikaan muutu, vaikka alueilla tehtäisiin laajojakin hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä. Paikasta toiseen siirtyessään ne pysähtyvät aina välillä valitettavasti ruokailemaan. Ainoa toimiva tapa vähentää tuhoja on pitää hirvikanta mahdollisimman pienenä. Hirvet eivät ole vaarassa kuolla sukupuuttoon, joten niiden metsästystä ei sen takia ole tarvetta rajoittaa.
Olen aivan varma, että nykyinen linjaus kasvattaa enemmän koivuja kuin aikaisemmin johtaa myös hirvikantojen uudelleentarkasteluun. Ei ole mitään järkeä syöttää talouskäyttöön tarkoitettuja koivuja hirville ja muille sorkkaeläimille. Nykyinen hallitus vaikuttaa aivan järkevältä edistämään tässä asiassa tarvittavien muutosten tekoa.
Eikös Visa ole huomannut ,että hirvikanta on yleisesti asetetuissa tavoiteraameissa ja liian alas asetettua tiheyden alarajaa nostettu on jo nostettu 2:sta 2,5:een / 1000ha. Suurempia muutoksia tuskin on luvassa .
Hirvikanta tosin voi kääntyä kasvuun muista syistä. Kiinnostus metsästykseen vähenee ,kun saalista on niukasti harrastukseen vaadittuihin panostuksiin nähden. Sudetkin pitävät huolen siitä ,että koiria ei hankita enää entiseen tahtiin ja se koira on homman ydin. Se sitouttaa harrastajansa ja on välttämätön apu siihen ,että saalista saadaan. Ilman koiraa jahti ei kiinnosta ketään. Varmimmiksi keinoiksi torjua hirvituhoja jäävät metsänhoidolliset toimenpiteet ja niiden oikea ajoitus ja voimakkuus.
Ei nyt pidä suorittavan jatkuvasti aliarvioida toisten huomiokykyä. Minähän tarkoitin, että nykyisiä hirvikannan tavoiterajoja on alennettava vielä selvästi, jotta koivua ja mäntyä voidaan viljellä ja kasvattaa niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla. Kuusettumisen tie on nyt yksinkertaisesti loppuun käyty. Sitä eivät puolla enää mitkään seikat. Ilmastoriskejä on nyt pakko minimoida, ja hiilinieluistakin on samalla huolehdittava.
Vaatimuksia Petteri Orpon hallituksen toimenpiteistä hirvimääriin on jo esitetty. Toivottavasti asiaan reagoidaan hallituksessa ripeästi. Meillä ei ole varaa tuhota enää yhtäkään lehtipuu-tahi mäntymetsää. Pienen maan resurssit pitää hyödyntää tehokkaasti nyt kun tuontipuu on paljon tiukemmin saatavilla.