Kuvassa näkyykin aika huonosti mutta siinä on hirvien syömää haavikkoa. Ja pohdin tässä kun tämä on aika yleinen näky maakunnassa, että kaikki haavat on syöty ja koivu on säästynyt koskemattomana. Vähentäisikö haavikko koivikossa koivulle aiheutuvia hirvivahinkoja vai houkuttelisi syömään ne koivutkin?
Mielestäni koivun istutusta pitäisi lisätä huomattavasti mutta se ei ole mahdollista kun ihmiset pelkäävät hirviä. Omien havaintojeni mukaan hirvi on lähinnä männiköiden ongelma. Koivikoissa en ole havainnu kuin yksittäisiä katkottuja puita.
2008 istutin tän äystettyyn maahan. Jurottaa siinä enemmän kun ei ole ilmavuutta istutuskohdissa. Nyt totaaliperkasin tästä kohdalta mutta kosteammassa notkossa oli niin paljon vattua, että reikäperkasin ja jäin toivomaan, että lehtipuu nitistäisi vatut ja kuuset säilyisi hengissä sen jälkeen.
Sitäpä juuri. Ainut puulaji jonka hintakäyrä on tasaisesti pikkuhiljaa kiipinyt ylöspäin. Kun noilla etualan kuvatuksilla käyrä aivan erisuuntainen.
Koivua ei kannata hirvien takia istuttaa ollenkaaan.
Luontaisesti tulee mitä tulee.
Kuusi on ainoa vaihtoehto.
Koivua, kuten joku muukin lehtipuu (kauppaversiot) kannattaa viljellä koska tulevaisuus on kuitenkin lehtipuun monestakin syystä. Nytkin valtakuntamme eniten ulkomailta ostettu kaupallinen puulaji on koivu. Tuonti on ollut säännöllistä vuosikymmeniä. Syystä jota ei voi järjellä käsittää. Hirvi se syy ei ole. On myös kyse väärin annetusta metsänkasvatuksen mantrasta. On takerruttu lillukanvarsiin (hirvet) kun olisi pitänyt antaa monipuolista jokapuulajin tasapuolista kasvatusmallia.
Pihapiirien läheisyyteen koivunistutus mielekästä,muutoin tällä hetkellä hirvet syövät laadun kuitu/energiapuu luokkaan.Kuusia olen itsekkin joutunut siitä syystä pelkästään istuttamaan.
Kokemuksesta haavat,pihlajat ja katajat kutsuvat hirviä ,siinä sivussa ainakin rauduskoivut saavat typistys hoitoa.
Ei se koivun kasvatus yleensä mitään loistobisnestä ole. Ei kaikista koivikoista saa koskaan laatutyveä. Tavallisen vanerikoivun keskihinta kuuseen verrattuna on niin pieni, ettei kasvatus välttämättä nopeammasta kasvusta huolimatta ole kannattavaa, kun vielä muistetaan, että kuusikoista motteja tulee selvästi enemmän.
Koivikkoja kannattaa kasvattaa kuitenkin hirvivapaissa paikoissa, joissa aluskasvullisuuden kasvu on nopeaa, jolloin kuusentaimien selviytymistä joutuu vuosikausia auttamaan. Niin ollaan tehty ja tänä keväänäkin istutetaan 2000 koivua vanhoihin hakamaihin. Ja onhan se koivikko kaunis.
Jessen kommentit lillukanvarsiin tarttumisesta ymmärtää, kun 2.9.2013 julkaistussa kuvassa Koivun kasvatusta (löytyy tällä hetkellä sivulta 37) edes toistuvan syönnin takia pensastuneet koivut eivät olleet hänen mielestään pilalla. Metsäkeskus kyllä tuomitsi ne kasvatuskelvottomiksi.
Mantrasta voi olla mitä mieltä tahansa. Aina voi valita sopivan mantran. Tiettyyn mantraan kuuluu lahokuusen suosiminen ihan luonnon perusperiaatteiden mukaisesti.
Jos haapaa on runsaasti tarjolla niin näyttäisi koivu jäävän rauhaan. Mielipiteitä?
Mielestäni tuo pitää paikkansa että jos on haapaa tai pihlajaa jää koivu varsin vähille mielenkiinnoille. Ja kun on vastakkain haapa ja mänty talvella on mänty se joka syödään. Vaikka haapaa olisi yltäkyllin tarjolla.
Meillä hirvet syövät haavantaimet pieninä. Niistä ei ole mitään vaivaa metsänkasvatukselle. Eikös se haapa levitä männyn tuholaista. Miksi haapaa ja mäntyä kasvatetaan yhdessä. Meikäläinen ei ymmärrä.
Ja Glalle tuosta koivun kelvottomuudesta hirven syöntisession jälkeen olisin sitä mieltä että jopa pahoin ”pensastunut” koivu lähtee kuin raketti kohti taivasta kun syönti loppuu. Omakohtaista kokemusta. Tuo aitojen kanssa temppuilu antaa mielenkiintoisia elämyksiä. Priimatukkia ei tietenkään mutta harvennuksessa poistettavana kuituna aivan jees. Kun sitä kuitenkin jää sitä kunnollistakin loppupeleihin kasvatukseen.
Nuo metsäkeskus-tuomiot eivät minulta kyllä aivan parasta huomioarvoa saa. On välistä tullut aika isoja eriäviä vastaan.
Timppa sitten ei kasvattele mutta kun niitä mäntyjä vaan tuppaa haavikoiden sekaan ja voivat liiankin hyvin.
Jees, kuvan kuviolla oli vain muutama ehjä koivu. Ja lisäksi, mihinkäs syönti yhtäkkiä loppuisi? Et sinäkään koivikoita aitaa.
Minä olin täysin samaa mieltä metsäkeskuksen kanssa koivujen kohtalosta. Kun vielä hirvituhokorvauksena maksetaan uudistamiskulut, olisi älytöntä jatkaa pensastuneiden koivujen kasvatusta.
Priimatukkia ei syödystä tule, eikä mitään muutakaan tukkia. Koivussa tukin määrä tahtoo muutenkin jäädä pieneksi, joten virheitä runkoon se ei kestä juuri yhtään.
”Jos haapaa on runsaasti tarjolla niin näyttäisi koivu jäävän rauhaan. Mielipiteitä?”
Samalla kuviolla ei mnulla ole kokemusa koivun ja haavan yhtyeiselon vaikutuksesta syöntiin. Edellä minittu koivikko oli vesakosta puhdas, kuten kuvasta näkyy. Haapaa on kyllä tilan muilla kuviolla syöty, mutta noiden yhteyttä en osaa sanoa.
Kokemukseni aitauksesta perustuu h-haavikon sisällä olleisiin koivujen pensasversioihin. Kun aita suojasi koivut ottivat aivan uuden kasvuvimman päälle. Kyllä se sattumaltakin joskus joku vuosi syömävaurioitta menee ilman aitaakin. Mutta aidan sisällä varttuivat kilpaa h-haapojen kanssa. Nyt vasta alkaa väsyä alakertaan.
Toisekseen en ole samaa mieltä myöskään ”änttipäisestä” tukin kasvatusyritelmästä lehtipuun kanssa, Jos kuitua saa puolella kasvatusiällä tukkiin nähden kuitenkin aivan kroisin erän otan mieluimmin sen omana elinaikanani kuin yritän ”tukittaa” seuraavalle polvelle tai omistajalle. Siihen hirvien raiskaamat kelpaa eikä tressitasokaan ota turhia nousupaineita.
Jos koivua istuttaa niin ei kai silloin tavoite ole kasvattaa kuitua? Tavoite on tukkia, mutta kuidulla voidaan pelastaa tuhon yllättäessä.
Jos haluisin koivukuitua/energiaa tuottaa niin siihenhän riittää pelkkä maanmuokkaus. Koivua syntyisi aivan riittävästi.
Eihän se sulje istutusta pois. Sitäpaitsi se useimmiten vaaditaan jokatapauksessa.
Jeesin motto on.Kuitua vaan hinta ei pääasi.Kait se 45 on enemmän kuin 15.
Kyllä tavoitteellinen kuidun kasvatus mielestäni sulkee koivun istutuksen pois. Se on täysin turha kuluerä, kun kuitua/energiaa kasvatetaan.
Surullista huomata ettei Röörin laskuoppiin mahdu että 15 kolmekertaa on 45. Ja kun se aika menee myös juuri samalla tapaa. Kun kasvatat kolme kuituerää teet sen vielä ollessasi itse kuittaamassa. Helposti ainakin kaksi erää. Kun kasvatat yhden tukkierän teet silloin tiliä mutta haudassa. Kumpi tuntuu paremmalta Rööri?
Ja silloin ei ole pahitteeksi vaikka istuttaakin koska lopputulos on se aivan samma peli. Ei koivun taimet maltaita maksa ja hies kun ei kelpaa kasvatuspuuksi on hiukkasen olevinaan pakkokin tuupata ne sinne turpeeseen. Ja yleensä tulos on nopea ja sehän tässä kiinnostaa. Ei hautahuima kalleus päätepisteellä. Tänne metsäväkeen vaan on kumma tekopyhyys iskenyt jo vuosikymmenein mantrakokouksissa. Tehot on ollut jopa paremmat kuin lestadiolaisten suvipäivillä.
Olenko jönssö väittänyt,ettei ole 15×3=45.
Tuolla aiemmin kertomani aitauksen sisällä kasvavat sekakoivikko-h-haapaviljelyt tulette vielä kevään mittaan näkemään kuvissa. Senverran hieno siitä on tullut vaikka harventaakkin kuulemma pitäisi. Sitä ei taideta kuitenkaan tehdä. On siinä pelto täynnä tavaraa.
En tiedä, mitä Jees haluat sanoa sillä, että 2-3 kuiterää ehtii kasvattaja hakata. Sinä sait ensimmäisestä hakkuusta 28 m3/ha x 11 €/m3 = 308 €. Veroja ei noista hakkuista tarvitse maksaa vuosimenojen takia. Mutta ei noilla tuloilla merkitystä ole. Sinä kuittaat asian sillä, että saat 300 € siitä, että metsät laitetaan kuntoon. Kuitenkin kun itse aikanaan palstan raivasit, samalla vaivalla olisit laittanut sen kuntoon ja muutaman vuoden kuluttua olisi ollut mahdollisuus harventaa järeämpää puuta ja jäljelle jäävä puusto olisi kasvanut sinun elinaikanasi tukiksi.
Sitä en ymmärrä, miksi korostat kuidun kasvattamisen ihannuutta, kun samalla hehkutat jk:n onnea. Siinähän satsataan tukkiin. On myös syytä muistaa, että nykytila ei ole itsestäänselvyys. Ilman edellisten sukupolvien työtä ei sinulla olisi elinaikanasi ainoatakaan tukkirunkoa hakattavana. Haluatko katkaista tämän jatkumon?
Ja kuten Pukkalakin laskelmillaan totesi, luontaiseen uudistumiseen perustuva lyhytkiertoviljelykin saattaa olla joissain olosuhteissa kilpailukykyinen. Nuo olosuhteet ovat seuraavat: Luontainen uudistuminen onnistuu täydellisesti, osa hoitotoimenpiteistä jätetään huomiotta ja viljelymetsätalouden arvioinnissa käytetään virheellisiä kasvumalleja.
Onneksi meillä on vapaus valita mantramme.
Eräänlaista jk:ta on kuidun nopeakiertokasvatuskin. Sitähän vesoista tyrkkää nopsaan uutta. Monta kuituerää kerkiää kasvatella ja syy miksi en havistele vanhojen tukkimetsien kasvattajien saavutuksilla on että olen maksanut aina puutavarani (metsäni) eli en ole jäänyt velkaa kuten Gla ilmeisesti sitten.
Tuolla itärajan takana kasvaa sellaiset koivikot että sieltä sitä laatupuuta tulee ja edulisesti. Syy on hoitamattomat ja ilman istutusta jääneet metsät. Polttoon koivua ei kannata kasvattaa. Varsinkaan kun e-puu tuki on kokoajan eu:n syynissä ja sitä ei tiedä milloin tuki siitä katoaa. Puuyhtiöt loppaavat kokoajan eu:n virkamiehiä tuen poistamiseksi ja on ajan kysymys kun se lakkaa jos ihmeitä ei tule.
Monessa paikassa koivu kuitenkin puoltaa paikkansa metsänhoidolisesti ja hyvä niin. Mutta kylläse havupuu on suomen juttu kuitenkin.
Aika samoilla metsäpohjilla täällä eletään kuin itärajan takanakin. On turha maksaa venäjälle kalliimpaa hintaa kun omissakin voidaan koivua kasvattaa. Hommatkoon omat markkinat siellä.
Kyselin erään suuren metsäyhtiön ostajalta Keski-Suomessa, että mitä he maksavat e-puusta. Vastaus oli 7 €/m3, sisältäen Kemeratuen ostajalle. Varmaan joku maksaakin enemmän. Mikä on sitten sellaisen ostajan työn laatu, siitä on kyllä meikäläisellä epäilyksiä.
Harjavallassa kaikki on tietenkin toisin.
Eihän lehtipuusta pelkkää energiaa tarvi tehdä vaan kuitua.
Minä olen luullut, ettei noilla Jessen systeemeillä kasva muuta kuin e-puuta. Taisin olla väärässä. Mutta H-vallassa kaikki on toisin.
Lyhytkiertoviljely ei ole jatkuvaa kasvatusta, jossa metsä säilyy peitteisenä jatkuvasti. Lyhytkiertoviljey on jaksollista kasvatusta, jossa käytetään luontaista uudistamista. Sinunkin energialeimikot ovat avohakkuun seurauksena syntyneitä ja tuloksena on paikoin kaksijaksoinen puusto. Sen suurempaa erirakenteisuutta ei 20 vuoden aikana ole syntynyt. Harvennuksessakin puustoa tasattiin, kun etukasvuiset koivut poistettiin. Alaharvennus ei kelvollista kertymää olisikaan tarjonnut.
Tämä vaatii tarkennusta: ”Monta kuituerää kerkiää kasvatella ja syy miksi en havistele vanhojen tukkimetsien kasvattajien saavutuksilla on että olen maksanut aina puutavarani (metsäni) eli en ole jäänyt velkaa kuten Gla ilmeisesti sitten.”
Hetkeäkään en usko, että kuitupuun myynnillä tilojasi olisit maksanut.
Mielestäni jk poistaa yläharvennuksella ja mistä sinä Gla tiedät ettei alle jäänyt puusto voisi olla tuonnempana myös eri-ikäisrakenteista? Itsehhän sitä hoidellaan ja monipuolistaa voi. Ei se että lähdetään aukosta ole mikään este jk:lle. Itse se jatko määritellään omilla toimilla. Nyt oltiin vaiheessa numero yksi ja aivan puhdas jk-suoritus.
Eihän kahdenkymmenen (alle) vuoden aikana vielä mitään ihmeitä voi syntyä kun tosiaan edellinen omistaja aukon tyrkkäsi.
Mielestäni maahan tulisi istuttaa sitä puuta mikä siinä parhaiten kasvaa oli hirviä tai ei. Hiekkakankaille mäntyjä ja ultrareheville koivua. Eine kuuset siellä hiekkakankaalla kasva ja rehevillä mailla ole immuuni heinälle ja etenkin vatulle. Ei täällä ole heinääjiä, joten kuuset selviää jos selviää, monesti 3 metrinen vattu vie voiton. Jos hirvien takia jättää koivuja istumatta niin eikös samalla logiikalla pitäisi jättää uudistamatta männyllekkin? Mänty on koivua alttiimpi hirvituloille Ja lisäksi mielestäni mäntyä ei pitäisi istuttaa ilman siemenpuita, tarvii tiheydet olla korkeita hirvien ja laadun takia varsinkin täällä missä karutkin maat on puolreheviä männylle.
Erittäin samaa mieltä Ammatti Raivoojan kaas.
Ja tuonne edellisen sivun Glan kommenttiin vielä senverran että olen kyllä ne paskalahot yms. tukitkin maksanut joten en ole velkaa niistäkään edelliselle metsänomistajapolvelle. Aivan vapaat kädet olen heiltä saanut omaisuuttani oman mielen mukaan hoitaa enkä ole siihen mitään ”hurskstelutelttaleiriä” käynyt edes mielen virkistykseksi. Se että metsä on tukkimetsää kun sen ostaa ei kerro muusta kuin edellisen metsänomistajan sitoutumisesta siihen ”huikean korkeaan moraaliin” joka silloin vallitsi. Eli olit köyhä (kylänväen armoton tuomio) jos metsästä elämääsi helpotit. Surullista henkistä mielivaltaa ja henkistä terroria jota hyvän metsänhoidon korkeimpana ihanteena jopa ”isot metsätahot” pienille torpan isännille mutkuttivat. Ja se kyllä meni perille. Yhden paikallisen tiedän joka kuoli konkreettisesti saappaat jalassa pirtin sohvalle ja naapurimaassa asuva perikunta kuittasi sievän potin tyynyn alta ja muutaman kymmenen hehtaarin metsästä torpan ympäriltä josta poltinpuutkin vain nypittiin alikasvoksesta ja varisseista risuista. Komeat oli tukkiläjät tien varressa. Siitä ei vain hyötynyt paunaakaan se kasvattaja joka kivisen torpan pihan perunat ja juurekset kävi linja-autolla ison kaupungin torilla henkensä pitimiksi rahaksi muuttamassa. Tämä tällainen korkean metsämoraalin pieni ja kaikilta jo unohtunut muisto. Torpankin toinen pää alkaa pudota kohti maata jo.
Kelpaa siinä jk:ta ihannoida, kun näyttönä on avohakkuun seurauksena syntynyt puusto.
Tukin kasvatuksen merkityksen näemme kovin eri tavoin, joten ei siitä enempää tässä yhteydessä.
Kyllä se Gla on niin että pienviljelijän poika ei oikein muuntyyppistä metsänkasvatusstrategiaa ole voinut oppiakkaan kuin jatkuvan kasvatuksen. Kun siten se kuitenkin aina tehtiin ja kylän ”hulluin moottorisahakauhu” oli aina mukana karvalakki ja harmaa kauhtunut olalta napitettu villapaita ja sarkahousut turvavarusteena. Mutta eihän sillä turvallisuus ollut uhattuna. Kun vain mukana olija muisti katsoa itsensä turvaan. Kun siitä kaatumasuunnasta ei aina ollut takeita. Ei ne poiminnat mihinkään ole unohtunut ja metsäkin olisi täydessä tällissä korvessa vieläkin varmaan nähtävissä. Täynnä kuin ”turusen pyssy” puustoa jota sieltä enää ei kyllä korjaa juuri kukaan.
Tarkoitatko itseäsi pienviljelijän pojalla? Metsää olet omistanut kohta 20 vuotta ja nyt huomaat, että et muuta kuin jk:ta voi oppia? Mikä haapaviljelmissä meni pieleen?
Nimenomaan itseäni tarkoitan eikä haapaviljelmissä mikään vikaan ole mennyt. Epäilit vain etten osaa jk:ta ja siihen minulla on kuitenkin pohjana paljon pitempi historia kuin jaksolliseen. Kuten varmaan olet huomannut ajattelen asioita jopa pyöristyttävän itsekkäästi joka mahdollistaa nopeankin muutoksen metsänkasvatuksen perustaan jos se palvelee MINUA paremmin kuin jo olemassaoleva. Tämän tietysti on mahdollistanut minulle erittäin hienosti nappiin mennyt metsälainmuutos. Minulla on jotenkin aina natsannut olosuhde ja toimintamahdollisuus omien ajatusten mukaiseen sovellukseen. Hykertelen suorastaan tyytyväisyyttäni. Myös haavikkoviljelmistä olen väläytellyt mahdollisuutta alkaa muuttaa niitä sovellus b-hen jossa aletaan poistaa täyden mitan h-haavikkoa monimuotoisen alikasvuston päältä pois. Tämä on vasta MAHDOLLINEN suunnitelma jota punnitsen tässä muutaman vuoden vielä. Aikaa on koska ensimmäinen erä ei ainakaan vielä sovi systeemin muutokseen. Tosin hyvää vauhtia tilanne paranee. Kuten aiemminkin olen todennut, metsä elää ja niin minäkin.