Tässä läjässä on seuraavassa kuvassa näkyvät ylispuut ”viipaloituina” . Puut olivat tilavuudeltaan 150 -litraisia , monihaaraisia ja muutenkin monimuotoisia . Tämän kuvion poistettujen puiden keskijäreys on n. 110 litraa .
Varsinaista raivaustarvetta ei ole (enää) . Luonto on ehtinyt hoitaa homman , kun on odotettu riittävän
kauan . Laho oli varsin yleinen ilmiö puun tyvessä .
Jääkö alueelle riittävästi kasvatuskelpoista puuainesta , on jo kokonaan eri asia .
Kannattaa pitää mielessä , että koivu ei tuo metsään autuutta – ainakaan huonolaatuisena puustona . Mahdollisen taimikon se tärvelee varmasti siihen mennessä , kun alueelle on järkevää mennä korjaamaan puita konevoimalla .
Puiden pirstoutumisen aiheuttama hävikki on
melkoinen , samoin korjuuvauriot pienemmille puille . Kasvatettavien koivujen on ehdottomasti oltava suoria koneellista korjuuta ajatellen . Muuten käy niin kuin kuvassa . Kaikki ei edes mahtunut kuvaan . Pelkkä reikä näkyi hangessa kuormaimen ulottumattomissa joidenkin karsimaoperaatioiden jäljiltä. 1 ,5:n tai 2:n mertin säle oli piiloutunut näkymättömiin.
Kumma että se suorittava aina vain löytää itsensä tuhraamasta hoitamattomista rääseiköistä vaikka on muuta täällä vakuutellut?
Ettei vaan ole yhdistyksen korjuupalvelulle hakkaamassa.Meilläpäin nämä rääseiköt eivät useinkaan muille kelpaa,joskus metsuri r-sahalla koneen edellä ongenvapapuita hangessa kaataa, jotta jotain tolkkua tulisi.
Hintapaineita kuitupuulla? Ainakin alaspäin. Sitten pitäisi vielä enemmän maksaa, että puuta saataisiin tulevaisuudessa tehtaille. Harvennusrästejä on vuosikymmeniksi mutta pitäs jo MTK:oossakin ottaa jo lusikka kauniiseen käteen ja miettiä miksi kiinteistöveroja ehdotellaan kun hoitamattomat hakkuurästi kohteet alkaa olla tätä tasoa. Ennakkoraivaus ja kallis korjuu niin ei niistä vaan yksinkertaisesti ole järkevää maksaa miljoonia. Metsiänsä hoitamattomia suojellaan kuin pandakarhuja, toivottavasti tähän tulee muutos. Se on ikävää kun ei pystytä katsomaan tulevaisuuteen. Jos hakkuurästit ruokkii nykyiset tehtaat niin mistä puut tulevaisuuden tehtaille jos nykyisellä pinta-ala lla kasvatetaan entistä vähemmän puuta?
Energia ranka pinoissa tuttu näky. Varmaan konemiehellekin tympeitä hakattavia..
Näille hakkuille kuuluisi omat koneet ja tekijät. Kuten tuo Fixteri esim. jonka video tuolta etusivulta löytyykin.
Fiksteri ei tuohon koivikkoon pysty. Kylä se on motohommia jos metsurityönä ei tehdä. Tutun näköistä leimikkoa näyttää olevan.
Tämä on ison moton(hakkuupään) ongelma-
Pieni hakkuupää on lyhyvä.joten se seurailee paremmin puun mutkia.
Vasta harvennutin kuusikkoa, jossa seassa paljon isoja ja pienempiä koivuja. Koneyrittäjän teki työn keskikokoisella koneella, jossa oli harvennuksiin suunniteltu koura. Koivut oli kyllä hyvin karsittu eikä turhia silppomisia tai halkeimia näkynyt niissä. Harvennusjälkikin oli erinomaista kun oli taitava kuski. Aika kovasti tuntuu ”suorittavan” koura vuolla puuta. Oisko säätöhommia?
Vai että Fixteri hommia ? Ei onnistu . Työohjelma yli 30 ha ja puusto ensiharvennuksesta päätehakkuisiin . Tälläkin kuviolla olisi ko laitteelle tullut ähky , kun olisi paketoitava muutama kuution haapa ja koivunrumiluksia samassa kokoluokassa satoja. Tukit jäisivät tekemättä kokonaan.
Pitkä koura ja 6m/s syöttönopeus ovat ominaisuuksia , joiden tuotokset näkyvät kuvassa . Mutkapuita varten kouraa ei ole suunniteltu . Paksu oksa karsiutuu mukavasti , mutta rungon mutkat ovat myrkkyä . Pakkaskelillä ei tule ihan näin pahaa jälkeä .
Teriä toki voisi vähän muotoilla , mutta sitten karsintatulos huononee. Suoraa runkoa kaatuu ja karsiutuu melkoisella vauhdilla ja laatukin on ok. Ryhmissä kasvavat mutkaiset ja monihaaraiset koivut ovat vähän haastavampia , varsinkin jos se ryhmä on kaadettava kasvamaan jätettävän puun lähituntumasta .
Ja kas kun näitä ensiharvennus/päätehakkuukytkyjäkin suorittava siellä pistelee menemään vaikka se ei hänen mielestään enää ole mahdollista kun oli minun kohteesta aiemmin kyse. No eipä manutyönä tarvii koivuja ainakaan noin silputa.
Puusto 100-litraista ja raivattua , niin hyvin käy ! : )
Kasvata sinäkin samaan kokoon, niin ei tarvise hikoilla eikä kastella rukkasia . Kone hoitaa hommat . Ne vänkkyrät on kuitenkin parasta tehdä siitä huolimatta sahalla .
Kuten tuolla keskustelupuolella jo vihjaikin, Suorittavan koivut ovat sentään vielä suoraa puuta. Olen kyllä nähnyt tuollaistakin jälkeä, mutta kyllä koivu oli silloin ihan tosissaan mutkaista.
Jos tuolla systeemillä tehtäisiin täällä päin hakkuita niin kyllä olisi hyötysuhde koivulla lähellä nollaa. Eli koivut pantaissin vain nurin ja joku tyvipätkä sellupinoon. loppu jäisi sinne, ellei isäntä korjaa polttopuuksi tai hankintapinoon.
On minunkin metsässä toki jäänyt sellaisiakin koivun latvoja joissa paksuus olisi vielä riittänyt, mutta kun kone ei kertakaikkiaan enää pysty.
Tuossa on jo oltava työhön soveltumattomat vehkeetkin, mutta myös asenteissa lienee parantamisen varaa.
Jos täkäläinen moto ja motokuski pannaan noin suoraan koivikkoon töihin, niin mitään ongelmaa ei ole.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Itselläkin kävi mielessä, että pelkkää priimaako sitä vian oltaisiin valmiita hakkaamaan.
Pohjoisessa suomessa ei monestikkaan koivun keksijäreys ole 100 litraa ja mutkaa senkin edestä ja siitä vain konemiehet leipänsä ottavat.
Tuosta kasassa ei todellakaan voi sanoa minkälaista koivua sieltä on lähtenyt. Kun katsotte noita muita kuvia niin näette mistä haarakoivuista on kyse. Hyvin kone on suoritunut suht suorista koivuista mutta kun haara tulee niin kolmioterä pistää toisen haaran poikki.
Suorittava sanoi ihan oikein että pakkasella ei noita sukelluksia tule siihen malliin kuin suojalla mutta aina niitä tulee. Jos kouran syöttönopeus on 6m/s voitte arvailla vain kuinka paljon teillä on aikaa reagoida mutkaan tai haaraan. Sen voi kokemukesta sanoa että kyse on aikajanasta 0,3 – 0,5 s. Voitte kokeilla reagointeja noille ajoilla.
Koivu ylensäkkin vaatii voimaa syöttönopeuteen. Jokainen tietää koivun oksat, oksakyhmyt ja haarat ja ne ei pienellä koneella irti lähde. Ison koivikon puinti vaatii aina järeät koneet sen vuoksi mm Lapissa on suomen peinimmät puut mutta suurimmat motot ja kourat. Oksat ovat ne tekijät jotka pääosin suurimman voiman kourasta vievät.
Näyttää siltä , että AR:llä ja MMK.lla on asiasta perillä olevia mielipiteitä . Monet muut tuntuvat elävän unelmataloudessa .
Koneen koura ei ole suurin , mutta sopivin normaaleihin harvennuksiin ja pieniin päätehakkuisiin . Myös joukkokäsittely onnistuu ilman lisävarusteita sopivissa olosuhteissa . Kohtalaisen kokoiset puut tulevat kepeästi jopa pystyssä kaadettaviksi sopivan väljään tilaan aina 11 metristä asti . Kuormain toimii kuin ajatus. Kalusto on erittäin sopiva vietäväksi keskiverto metsätilan savotalle , jossa samalla kertaa on sekä harvennusta , että päätehakkuuta.
Kuvan kaltaiset vauriot ovat hyvin harvinaisia hoidetussa metsässä , jossa epäkurantti puuaines on poistettu hidastamasta paremman kehitystä jo taimikonhoidon yhteydessä .
Tämän tarinan puuston historia juontaa juurensa aikaan , jolloin oli ajatuksena , että taimikon hoitaminen on turha toimenpide. Nyt on onneksi muutettu suuntaa , mutta virheellisten päätösten jäljet näkyvät edelleen.
Lähiaikoina ilmestynee vielä yksi otos samoilta tienoilta , josta pitäisi näkyä selvemmin , mikä asia vaatii kehittämistä .
Taneli epäili asennetta . Asenne oli niin hyvä ,kuin voi olla sunnuntaiaamuna ennen kirkonmenojen alkua sakeassa metsässä ylispuita poistellessa : )
Suorittavan kunniaksi että asnne alkaa parantua sitten viimeisten vaikerrusten tuolla edellisillä. Sunnuntaiaamuna NOIN asiallispitoista askaretta. Extrahienoa!
Millään ei tuon kuvan mukaista puuston kasvatusta voi perustella talousmetsässä, se on selvä asia. Suorittavan kommentti kuitenkin johtaa harhaan siinä, että taustalla olisi halu kasvattaa koivua sekapuustona. Tuolla kuviolla ei koivua ole kasvatettu, vaan puuston on annettu kasvaa ilman hoitoa. Oikein hoidettu koivusekoitus rehevässä havupuuvaltaisessa metsikössä on hyvä juttu. Väärin hoidettu tai hoitamaton on aina huono juttu puulajeista riippumatta.
Metsuri Motokuski:
”Jos kouran syöttönopeus on 6m/s voitte arvailla vain kuinka paljon teillä on aikaa reagoida mutkaan tai haaraan. Sen voi kokemukesta sanoa että kyse on aikajanasta 0,3 – 0,5 s. Voitte kokeilla reagointeja noille ajoilla.”
Ei minun ainakaan tarvi kokeilla mitään reagointeja. Minä vain soitan sellaisen miehen paikalle, jolta homma onnistuu.
Toistan vielä että ne miehet jotka minä olen moton kopissa nähnyt saavat tämän ketjun kuvan mukaisista melko suorista koivuista kunnon pinotavaraa.
En ole niin kovin kiinnostunut edes siitä miten se motomies reagoi vai reagoiko ollenkaan. Minulle riittää kun tulee hyvää jälkeä ja parempaa tulee kuin tässä kuvassa.
Sen verran minäkin ymmärrän asiasta, että en ole mussuttanut, vaikka on joskus ollut vähän isoja koivunlatvoja. mahdoton on mahdotonta. Nyt kuitenkin sitten tiedän että meillä on Keski-Suomea paremmat motomiehet.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Elä Taneli viisastele kun et ole päiväkään motolla hakannut. Keskustellaan ja opetetaan sitten kun olet 10 vuotta noita pusikoita työstänyt koneella.
Itse hakkasin tänään varmaan 30 kiintoo koivua ja yhtään sukellusta ei tullut. Mutta rungot eivät olleetkaan tullaisia mitä suorittava hakkaa. Sillä on myös merkitystä mitä mittoja koivukuidusta tehdään. On ihan eri asia hakata 5 metriseksi kuin 3 metriseksi.
Kovia miehiä pitää Tanelin tuttavapiiristä löytyä . Kirjoittelin asiasta sen vuoksi , että taannoin vaatimattomat
1 000 000 mottia koneella hakannut kaveri valitteli , että mutkakoivuista tulee päreitä . : ) Samaa asiaa ovat toistelleet muutkin kokeneemmat konemiehet . Omalle kohdalle sattui sitten paikka , jossa asiaa oli helppo havainnollistaa kuvan muodossa . Kaikki koivupöllit tälläkään palstalla eivät ole menneet täysin säpäleiksi . 500 mottia on kertynyt pinoon
asti – mäntyä ja kuusta toinen mokoma vajaassa kolmessa viikossa : )
Täsmennetään viestiä vielä kerran . Mutkaiset puunalut on syytä poistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa . Koneilla , joilla on hakattava tarvittaessa ne pellonreunapuut ja pieni aukkokin , voi mutkaisen puun käsittely tuottaa kuvan kaltaisen tuloksen . Lisäksi se huonolaatuinen puu voi turmella lähellään kasvavan paremman rungon
tulevaisuuden .Ikävintä tetysti on , jos se tapahtuu vasta hakkuun yhteydessä . Kuvasarjan ensimmäisessä ja viimeisessä kuvassa kyseinen ongelma pitäisi näkyä varsin selvästi .
Motokuski ei valitettavasti pysty muuttamaan vettä viiniksi .
Jos metsä on pilalla jo ennen hakkuuta on aika vähän tehtävissä.
Vielä Tanelille. Mistäköhän ne isot koivunlatvat voisivat tulla ? On muuten hieno asia että et ole mennyt mussuttamaan. Kysyä kyllä voi. Vastaan jo nyt sinulle. Siihen on kaksi syytä. Ne koneet eivät ole kalibroitu oikein tai sitten se johtuu paljon puhutusta KATKONNASTA.
Mutta onneksi on vielä edes jonkinlaisia motomiehiä keski-suomessa niin ne voi keskustella näistäkin asioista metsänomistajan kanssa.
On vielä yksi vaihtoehto paksuihin latvuksiin . Kourasta on loppunut puhti !
Ei mopolla moottoritielle ! : )
Koivulla muutoin on aika tiukat vaatimukset metsäyhtiöltä karsinnan suhteen, tehtaalle ei saa mennä rungonmyötäisiä oksantynkiä tai haaraosia. Havupuilla niitä ei muutoinkaan paljon tule…Ellei ole peltokuusikkoa.
Karmeinta on koivua hakata kolmemetriseksi, silloin haarojen jako on todella haaskaavaa. Ihan vinkkinä pystykauppojen tekijöille: runsaskoivuisilla kuvioilla häviää helposti paljon kertymässä kolmemetrisellä kuitumitalla, mikä kannattaa huomioida tarjouksissa.
Seurailin yhdellä hakkuutyömaalla keskiraskaan harvennushakkuupäällisen koneen työskentelyä. Papu ei vaan riittänyt latvojen karsintaan, eikun kymmenen sentin kohdalta poikki ja raiteisiin latva…ei vaan saanut menemään ammattimieskään niitä läpi karsittuna. Kuski totesi aiemmin käytetyn koneen järeämmän hakkuupään suoriutuneen ko. latvoista harmitta.
Taimikonhoidon (jätetystä tiheydestä riippumatta) oikea toteutus maksaa itsensä näissä tilanteissa, eli haarapuut pois. Etenkin jos haara on jo tyvitukin osalla.