Tämmöinen kuvio mahtui yhteen
leimikkokokonaisuuteen , joka sisälsi järeäpuustoisen avohakkuun ohella myös harvennusta . Viimeinen kuva tältä palstalta on kasa tyveltän lahoja koivuja . Lähikuljeusmatkaakin kertyi lähes kilometri .
Kuvan runko haarautuu ensimmäisen kerran noin metrin korkeudelta ja useamman kerran siitä ylöspäin .
Tässä tilanteessa rungon käsittely on melko ongelmatonta , mikäli nyt joitakin vauhdilla läpi livahtaneita ja mittaamatta jääneitä pätkiä ei lasketa lukuun . On tilaa , mihin kaataa ja runko on kokonaan näkyvissä . Haastavasta tilanteesta käsittelyn kannalta voidaan puhua silloin , kun monihaaraisesta koivun rungosta näkyy vain pätkiä ja vähän latvaa , jos
sitäkään , tiheän 5-metrisen kuusen taimikon kesketä . Sellainenkin osio kuviolta löytyi ja harvennus
tehtiin pimeällä . Voin sanoa , että se vaihe kysyy oikeasti kokemusta ja taitoa .
Meinasihan siellä sattua melkoinen vahinkokin , kun pölkky leikkautui runkoa karsittaessa ennenaikaisesti yläterän viipaloimana poikki ja viuhahti
kopin ja nosturin välistä uran toiselle puolelle hankeen .
40 kilon pölkky matkusti ilmojen teitä onnekkaasti osumatta mihinkään elintärkeään 6m/s lähtönopeudella kokonaista 10 metriä . Mittaustietoihin tuokaan karkulainen ei tallentunut . No…hipomisista ei pidetä …
: )
Mille firmalle ,vai korjuupalvelulle suorittava hakannee,kun taitaa olla koivunränkkänöitä savotoitavana usein.
Taimikonhoito jäänyt tekemättä.
Tuo on varmaan sitä ISON firman hinnansäätelyhakkuuta. Kun hinta ei saa nousta hakataan omista tarpeet.
Lehtisellu nimittäin tekee hyvin kauppansa nyt.
Hyvä jesse, kun hinta ei saa nousta.
Saha miehelle 3 minuutin homma ja kaikki priimaa.
Täällä joku kirjoitti hinnan säätelystä . Siitä ei ole kysymys lainkaan . Nyt ei keräity ”kukkakeppejä”. Järeyttä rungoissa oli reippaasti . Lisäksi pelkästään yhdeltä kuviolta päätyi pinoon yli
1 000 mottia koivukuitua ja kokonaismääräkin oli huomattava .
Keskivertoleimikoilta koivukuitua kertyy vain muutamia kymmeniä motteja . Nekin yleensä onnettoman pienistä puista .
Rekkakuormalliseen ei tarvinnut harventaa , kun hieman yli 1/2 hehtaaria . Keskivertoleimikkoa joutuu kahlaamaan lähes kaksi hehtaaria vastaavaan määrään .
Jos Irvin Goodman eläis viellä se päivittäis sanat lauluunsa ”itkua parkua yhtenään olet maamme armahin motojen maa”.
Tuollainen koivu aukkopaikassa. Eikö se olisi saanut jäädä jättöpuuksi? Itse ainakin jätän etenkin leppää ja haapaa tuollaisiin kohtiin.
Mielenkiintoinen kaunis kuusikuvio. Tuossa monihaarakoivu muistuttaa kotitalon kaivonvierusta koivua. Jokainen haara kun menee tukkikokoon olisi tuo kaatohallinta sitten vaikeaa jatkossa.
Kun Gla loihe lausumaan, huomasin ajatelleeni itsekin samalla tavalla. Toisilla on sana ja ajatus hallussa.
Runkonivaska kasvaa niin siistissä, kapeassa nipussa, että ei tuosta luulisi vanhemmitenkaan erkavoituvan mitään erityisiä yhdeksänkymmenen asteen kulman ongelmahaaroja, jollaisia tosiaan näkee joissain pihakoivuissa tai hautausmaan kiviaidan vieressä.
Eihän ISON metsissä tarvitse ajatella mitään monimuotoisuutta. Niitähän markkinoidaan vain meille pienille metsäläisille kun se on muotia olla niin muotitietoinen yhtiö. Sillä toisinsanottuna yritetään ottaa irtopisteitä kun aika moni metsää omistava pipertää/vihertää kuitenkin vähintään lievästi.
Olen kyllä tämänkin ISON metsää kulkenut ja siellä kyllä painotettiin nimenomaan kuusikon yhdenkokoisuutta ja yksipuulajisuutta kaikin puolin loistavana talousmetsänä.
Sieltä oli todella raivattu tyyni kaikki lehtipuu pois. Myös aukkopaikoista.
Joidenkin mielestä on oikeeta metsää kun siinä kasvattaa varpaluuta ja aurausviitta sekä telkänpönttö tarpeita.Jees taitaa sellaista harrastaa.
Itäsuomessa kasvatetaan metsää.
Kommentoijien ei kannata olla huolissaan monimuotoisuuden säilymisestä .
Pelkästään kuvan taustalla häämöttää riittävä määrä jättöpuita joutilaassa tilassa . Työkoneen takana 40 metrin päässä virtaa puro , jonka varressa kasvaa vänkkyrökoivua 20 metrin leveydeltä molemmin puolin . Lisäksi puron takana on hehtaaritolkulla ”energiapuuta olisi..”-kuvan sorttista metsää .
Monimuotoisuutta on siis vaikka muille jakaa .
Kuva jälleen pettää hieman . Todellisuudessa puut ovat paljon lähempänä toisiaan ja koivurumiluksen haittavaikutus lähimpiin puihin ilmeinen. Tuon kokoluokan monihaarainen koivu rosvoaa melkoisesti ravinteita ympärillään kasvavien puiden käytöstä . Vanhan sanonnan mukaan koivu heikentää kasvuolosuhteita ympärillään niin kaukana , mihin sen varjo keskikesän auringonpaisteessa ylettyy . Siis kiireesti poikki ja pinoon .
Suarittava porras on oikealla asialla. Silti kuusikossakin koivulla on oma sijansa. Uskon että lehtipuukarike jotenkin huoltaa kuusikon maaperää. Vaikee vaan sanoa sitten kuinka monta koivua/ha on nk. hjyvä
Jos kuusikko on istutettu , koivua vain aukkopaikkoihin . Ylispuuksi huonolaatuista koivua ei kannata laskea kasvamaan.
10% koivua kokonaisrunkomäärästä on mielestäni siedettävä määrä , kunhan koivuilla on riittävästi kasvutilaa ja laatu myöskin hyvä .
Olen useammankin kerran käynyt laskemassa eri olosuhteissa kasvaneiden puiden vuosilustoja . Samanikäisessä kuusikossa koivun läheisyydessä kasvaneet rungot ovat pahimmillaan kooltaan alle 1/4 ilman koivun varjostusta kasvaneisiin .
Olenkin ihmetellyt , että kannattaako yrittää kasvattaa yhtä vanerikoivua ja estää samalla monissa tapauksissa jopa viiden
kuusen kehittymisen kuiturunkoa kummemmaksi samaisen puun lähistöllä .
Koivua markkinoidaan myös korvaavaksi puuksi lahon kuusikon uudistusalalle . Ketään ei tunnu hirvittävän se tosiseikka , että koivussa esiintyy lahoa suhteessa enemmän verrattuna kuusikoihin .
Koivuissa ei esiinnny lahoa muuten kuin näissä jotka ovat vesottuneet kannoista. Eli se tavanomainen tilanne. Vileä niistäkin osa on yleensä hyvin vähän lahovikaisia. Kertoo sen kyvystä vastustaa lahoa toisin kuin kuusen jota ei todella tarvitse kuin hiukan hiusjuuristoa vahingoittaa noilla myllyillä niin lahoa on parinkymmenen vuoden päästä laajalla alallla.
Jos koivulle on oma tilansa olemassa, eikä se siis ole kuusen päällä ylispuuasemasta huolimatta, yksittäinen koivu ei kuusen kasvua paljonkaan hidasta. Jos vaikutus ulottuisi suorittavan mainitsemalle alueelle, samoin tekisi myös kuusi ja tällöin 04-kehitysluokan tiheyssuositukset olisi pielessä.
Koivulla lahoa kyllä esiintyy ja ainakin osa siitä on varmasti hirven syönnistä alkunsa saanutta. Mutta tietääkseni tällainen laho ei seuraavaan sukupolveen tai viereisiin puihin leviä toisin kuin kuusen juurikääpä, jonka vaikutus voi olla tartunnasta laskien lähes 100 vuotta, ellei puulajia täydellisesti vaihdeta uudistamisen yhteydessä.
Mielelään ollaan jättämässä susipuita muun metsän kehitystä hidastamaan . Joidenkin kuusten kohdalla kehitys pysähtyisi kokonaan , kun kuvan koivu lahotessaan haara kerrallaan rysähtelee kuusikon sekaan . Runkoja naarmuttuu -jopa kaatuu – ja latvoja katkeilee .
Nyt oli mahdollista tehdä kaato riittävän avoimeen tilaan ja ottaa vielä osittain terve puuaines talteen . Lahoa löytyi jokaisesta haarasta . Jos kuvassa seisoisi suora ja terve puuyksilö , voisi sen jättämistä harkita .
Tälläkin palstalla on joskus ihmetelty , miksi motomiehet jättävät haarapuut kasvamaan . Minä ainakaan en jätä , jos puurumilus haittaa muun metsän kasvua , mutta on työstettävissä ilman suurempia vahinkoja kohtuullisessa ajassa . Kuvan kohteen ollessa seuraavan kerran käsittelyvuorossa , näkyvää koivua ei tarvitsisi enää kaataa . Se olisi kaatunut itsekseen .