Hyvä, että tuli vertailukohdaksi tällainenkin kuva, eikä pelkkiä tuhottuja taimikoita.
Tämä on ollut taimikkoasteeella joskus 90-luvun alussa, jolloin hirvikanta oli vähän pienempi kuin nyt ja Valtion Metsien Inventointiohjelman mukaan hirvien aiheuttama tuhoala silloin noin 1/3 nykyisestä.
Syynä noin merkittävään tuhojen nousuun on mänty- ja koivutaimikoiden määrän jyrkkä väheneminen. Määrä on virallisten tilastojen mukaan enää noin 40% siitä kuin kuvan metsä oli syönnille herkässä taimikkovaiheessa. Vähenemiskierre tule jatkumaan, koska laidunnuspaine kasvaa koko ajan hirvimäärän kasvaessa ja mänty/koivutaimikoiden vähetessä.
Todellisuus saattaa olla vieläkin karumpi. Paljon taimikoita, joista on tehty perustamisilmoitus mäntytaimikkona on muuttunut kuusivaltaiseksi. Istutetut taimet on syöty tilalle on tullut pääpuulajiksi luontaisesti syntynyt kuusikko.
Tämän valossa hirvikantaa pitäisi pikaisesti vähentää ainakin tasolle, jolla kuvassa olevan metsän kaltaisen voisi kasvattaa. Tämä edellyttää hirvikannan leikkamista ainakin 70%:lla, jolloin päästään takaisin kuvan otsikon tilanteeseen: ”Koivu kasvaa hirvistä huolimatta”
Lähistöllä olevalla hirviporukalla on noin 100 kaatolupaa vuosittain ja heidän metsästysmaidensa pinta-ala on reipas 10000 ha. Mikä on arviolta hirvitiheys/1000 ha? Tuolla alueella ei onnistune kasvattamaan minkäänlaisia taimikoita, kun kauriitakin näkee lähes jokapäivä tien varressa. Suorittava porras voisi kertoa nyt oman seuransa vastaavat luvut ja mietitään onko asiat koko Suomessa samalla kaavalla hyvässä balanssissa.
Tässä posiolla n.14500 ha yksityisiä maita ja valtion luvat päälle.Kolomenkymmenen kahen puolen pyörii luvat vuodesta toiseen.Lokakuun jälleen homma hidastuu,omilta mailta karja kaadettu ja siirtyvät pikku hiljaa valtion maille talvehtimaan.
Siellä taas törmätään poroihin joita koirat mielellään ajattaa eikä paljo huvita lähteä sinne.Joulukuussa on yleensä paljo lunta eikä enää pääse pyyntipaikoille.Yleensä jää hirvi pari saamatta.”Kermaperseet”häipyy kahen kolomen viikon jälkeen ja pyynti jää yksille ja samoille.Yleensä meille vanhoille käppyröille.
Tämä kuva ei ole omasta kunnastani , mutta töitä olen tehnyt tällä tienoolla yli 10 vuotta lähes vuosittain saman maanomistajan mailla .
Tästä 100 metrin päässä on junarata ja se on mahdollista ylittää (hirvenkin) vain kuvion takaista kaistaa pitkin pengerrysten ja kallionleikkausten takia . Kuvio on siis hirvien kulkureitillä . Radan takana kulkee valtatie , joka on iät ja ajat ollut hyvin synkkää aluetta hirvikolareiden suhteen juuri tällä kohtaa . Tila sattuu olemaan kaiken lisäksi”herrojen” jokavuotinen jahtipaikka , joten pitänevät huolta , että hirviä riittää . Kaikesta edellämainitusta huolimatta metsissä kasvaa keskimäärin enemmän ja aivan kelvollista metsää verrattuna kaikkien metsänomistajien tilanteeseen …hirvistä huolimatta .
Kuriositeettina mainittakoon , että aivan lähistöllä kallionleikkauksessa jäi parikymmentä vuotta sitten puolentusinaa hirveä junan ruhjomiksi yhdellä kertaa . Tilanteessa oli mukana enemmänkin sorkkaeläimiä .
Pihkatapille vastaan koko rhy:n (45 000ha) tilanteen pohjalta .
Vuonna 1995 kaadettiin 43 yksilöä . Koko 80- luvun ja 90-luvun alkkuvuosina kaatomäärät olivat 100yksilön tietämissä /vuosi.
-96 kaadettiin vain 14 hirveä (samaa luokkaa , kun aloittaessani hirvestyksen v. 1972) Tämän jälkeen kaatomäärät pikkuhiljaa nousivat kokien reippaamman lisäykseen v. 2000 , jollon kaatui 149 yksilöä , 2001 173 yksilöä , 2002 190 yksilöä ja 2003 175 yksilöä . Parin laihemman vuoden jälken kaatui v. 2006 vielä 165 hirveä ja vuonna 2015 enää 64 . Vuoden 2016 lukema oli jo 85yksilöä . Hirvien määrä vaihtelee ja tilannetta on hyvin haastavaa kontrolloida .
Koko ajan on pyritty toimimaan riistahallinnon antamien suositusten ja omien havaintojen perusteella .
Ei ole oikein hyvällä mallilla. Keski-Suomessakin näkyy olevan valtavasti ongelmia.
Suorittavan portaan metsätysmaat näkyvät olevan Keski-Suomessa hirvitalousalueella KS2 Petäjäveden Riistahoitoyhdistyksen mailla.
Kuten muistamme jatkuvista vakuutteluista, niin sinne oli syntynyt 2013 jonkinlainen hirvityhjiö. Petäjäveden Rhy:n luvut kyllä näyttävät, että paljon oli silloin hirviä. Kun täynnä oleva tyhjiö täytetään vetämällä luvat alas käy huonosti.
Planterille vastaan , että hirvitiheys jäävän kannan osalta oli vuonna 2012 2,5/1000ha , 2013 2,6 , 2014 2,1 /100ha , 2015
2, 6 / 1 000 ha ja vuonna 2016 3,3 yksilöä / 1000 ha .
2016 vuoden hirvet olivat jakautuneet uroslaumoiksi ja naaraslaumoiksi eripuolille pitäjää . Ilman yhteisluvan reaaliaikaista tietojen vaihtoa / ”oma riista ” olisi kaatolupien käyttöaste jäänyt huomattavan alhaiseksi . Pankkiluvat olisivat jääneet käyttämättä lähes samoin , kun vuonna 2015 .
Havainnot kaksosvasoista putosivat pitäjätasolla 35% . Myös havainnot / metsästyspäivä laskivat vuodesta 2015 . Oman seuran alueella kaksosvasahavaintoja oli puolestaan enemmän kun kertaakaan 10 vuoteen (4). Riistakameran kuvien perusteella ainakin yksi sellainen on jäänyt jopa havaitsematta . Muutos on yllättävä , koska viimeisen 6 vuoden aikana on kaksosvasojen määrä seuramme alueella vaihdellut 0:n ja yhden välillä /vuosi.
Tulevan kauden rhy:n pyyntilupamäärä on ennakkotietojen mukaan 74+22 (v 2016 54+10 ) . Jälkimmäinen luku tarkoittaa pankkilupia ja luvilla on kaadettavissa kaikkiaan 120-130 yksilöä , jos niitä sattuu löytymään . Hakemuspäätöksen pohjana käytettiin luken arviota ja suosituksia . Aikuisista hirvistä 2/3 osaa tulisi olla naaraita . Tavoitetta hieman loivennettiin tavoitteena saada suositeltu suhdetaso kolmen vuoden aikana, ei kertarysäyksellä .
Tämä siis ei ole sen pitäjän tietoa , josta kuva on . Siellä oli jossakin vaiheessa todella isoja ongelmia talvehtivien hirvien kanssa .
Petäjäveden Rhy:tä en näiden lukujen valossa lähde arvostelemaan. Keskimääräistä paremmassa kunnossa tämän Rhy:n tilanne. Hiukan on päässyt karkaamaan, mutta vielä sovituissa rajoissa.
Tuo toinen saman nimimerkin takaa kirjoittava on vaan hämmentänyt asioita.
Kuvan metsä on istutettu vuonna 1988 ja ainoa hoitotoimi taimikon harvennus . Tuohon aikaan ei vielä tunnettu toimenpidettä nimeltä varhaisperkaus . Oltiin liikkeellä yhden hoitokerran taktiikalla . Tänä päivänä varhaisperkaus tehdään aina ja perataan vielä uudelleen, jos on tarvetta .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Kyllä täälläkin onnistui taimikko 30 vuotta sitten, nyt ei tule kuin silppua.
Ja näkkyy seuraavakin puusukupolovi olevan jo tulollaan.
Hyvä, että tuli vertailukohdaksi tällainenkin kuva, eikä pelkkiä tuhottuja taimikoita.
Tämä on ollut taimikkoasteeella joskus 90-luvun alussa, jolloin hirvikanta oli vähän pienempi kuin nyt ja Valtion Metsien Inventointiohjelman mukaan hirvien aiheuttama tuhoala silloin noin 1/3 nykyisestä.
Syynä noin merkittävään tuhojen nousuun on mänty- ja koivutaimikoiden määrän jyrkkä väheneminen. Määrä on virallisten tilastojen mukaan enää noin 40% siitä kuin kuvan metsä oli syönnille herkässä taimikkovaiheessa. Vähenemiskierre tule jatkumaan, koska laidunnuspaine kasvaa koko ajan hirvimäärän kasvaessa ja mänty/koivutaimikoiden vähetessä.
Todellisuus saattaa olla vieläkin karumpi. Paljon taimikoita, joista on tehty perustamisilmoitus mäntytaimikkona on muuttunut kuusivaltaiseksi. Istutetut taimet on syöty tilalle on tullut pääpuulajiksi luontaisesti syntynyt kuusikko.
Tämän valossa hirvikantaa pitäisi pikaisesti vähentää ainakin tasolle, jolla kuvassa olevan metsän kaltaisen voisi kasvattaa. Tämä edellyttää hirvikannan leikkamista ainakin 70%:lla, jolloin päästään takaisin kuvan otsikon tilanteeseen: ”Koivu kasvaa hirvistä huolimatta”
https://image.slidesharecdn.com/181430matala-170120123009/95/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa-20-638.jpg?cb=1484915717
Lähistöllä olevalla hirviporukalla on noin 100 kaatolupaa vuosittain ja heidän metsästysmaidensa pinta-ala on reipas 10000 ha. Mikä on arviolta hirvitiheys/1000 ha? Tuolla alueella ei onnistune kasvattamaan minkäänlaisia taimikoita, kun kauriitakin näkee lähes jokapäivä tien varressa. Suorittava porras voisi kertoa nyt oman seuransa vastaavat luvut ja mietitään onko asiat koko Suomessa samalla kaavalla hyvässä balanssissa.
Tässä posiolla n.14500 ha yksityisiä maita ja valtion luvat päälle.Kolomenkymmenen kahen puolen pyörii luvat vuodesta toiseen.Lokakuun jälleen homma hidastuu,omilta mailta karja kaadettu ja siirtyvät pikku hiljaa valtion maille talvehtimaan.
Siellä taas törmätään poroihin joita koirat mielellään ajattaa eikä paljo huvita lähteä sinne.Joulukuussa on yleensä paljo lunta eikä enää pääse pyyntipaikoille.Yleensä jää hirvi pari saamatta.”Kermaperseet”häipyy kahen kolomen viikon jälkeen ja pyynti jää yksille ja samoille.Yleensä meille vanhoille käppyröille.
Tämä kuva ei ole omasta kunnastani , mutta töitä olen tehnyt tällä tienoolla yli 10 vuotta lähes vuosittain saman maanomistajan mailla .
Tästä 100 metrin päässä on junarata ja se on mahdollista ylittää (hirvenkin) vain kuvion takaista kaistaa pitkin pengerrysten ja kallionleikkausten takia . Kuvio on siis hirvien kulkureitillä . Radan takana kulkee valtatie , joka on iät ja ajat ollut hyvin synkkää aluetta hirvikolareiden suhteen juuri tällä kohtaa . Tila sattuu olemaan kaiken lisäksi”herrojen” jokavuotinen jahtipaikka , joten pitänevät huolta , että hirviä riittää . Kaikesta edellämainitusta huolimatta metsissä kasvaa keskimäärin enemmän ja aivan kelvollista metsää verrattuna kaikkien metsänomistajien tilanteeseen …hirvistä huolimatta .
Kuriositeettina mainittakoon , että aivan lähistöllä kallionleikkauksessa jäi parikymmentä vuotta sitten puolentusinaa hirveä junan ruhjomiksi yhdellä kertaa . Tilanteessa oli mukana enemmänkin sorkkaeläimiä .
Pihkatapille vastaan koko rhy:n (45 000ha) tilanteen pohjalta .
Vuonna 1995 kaadettiin 43 yksilöä . Koko 80- luvun ja 90-luvun alkkuvuosina kaatomäärät olivat 100yksilön tietämissä /vuosi.
-96 kaadettiin vain 14 hirveä (samaa luokkaa , kun aloittaessani hirvestyksen v. 1972) Tämän jälkeen kaatomäärät pikkuhiljaa nousivat kokien reippaamman lisäykseen v. 2000 , jollon kaatui 149 yksilöä , 2001 173 yksilöä , 2002 190 yksilöä ja 2003 175 yksilöä . Parin laihemman vuoden jälken kaatui v. 2006 vielä 165 hirveä ja vuonna 2015 enää 64 . Vuoden 2016 lukema oli jo 85yksilöä . Hirvien määrä vaihtelee ja tilannetta on hyvin haastavaa kontrolloida .
Koko ajan on pyritty toimimaan riistahallinnon antamien suositusten ja omien havaintojen perusteella .
Teillä asiat on kuitenkin melko hyvällä mallilla.
Ei ole oikein hyvällä mallilla. Keski-Suomessakin näkyy olevan valtavasti ongelmia.
Suorittavan portaan metsätysmaat näkyvät olevan Keski-Suomessa hirvitalousalueella KS2 Petäjäveden Riistahoitoyhdistyksen mailla.
Kuten muistamme jatkuvista vakuutteluista, niin sinne oli syntynyt 2013 jonkinlainen hirvityhjiö. Petäjäveden Rhy:n luvut kyllä näyttävät, että paljon oli silloin hirviä. Kun täynnä oleva tyhjiö täytetään vetämällä luvat alas käy huonosti.
Petäjäveden Rhy:
2010 saalis 99
2011 saalis 107
2012 saalis 95
2013 saalis 104 (pyyntilupien käyttöaste 93%)
2014 saalis 89
2015 saalis 65
2016 saalis 85
suorittava porras
2.1.2013, 20:19
…niin , meillä hirvikanta on aika ”tasainen”.
Tällä hetkellä ei löydy edes jälkiä. Ei ole löytynyt moneen viikkoon.
Meilläkin tuo onnistuu. Pelkästään pihapiirissä.
Planterille vastaan , että hirvitiheys jäävän kannan osalta oli vuonna 2012 2,5/1000ha , 2013 2,6 , 2014 2,1 /100ha , 2015
2, 6 / 1 000 ha ja vuonna 2016 3,3 yksilöä / 1000 ha .
2016 vuoden hirvet olivat jakautuneet uroslaumoiksi ja naaraslaumoiksi eripuolille pitäjää . Ilman yhteisluvan reaaliaikaista tietojen vaihtoa / ”oma riista ” olisi kaatolupien käyttöaste jäänyt huomattavan alhaiseksi . Pankkiluvat olisivat jääneet käyttämättä lähes samoin , kun vuonna 2015 .
Havainnot kaksosvasoista putosivat pitäjätasolla 35% . Myös havainnot / metsästyspäivä laskivat vuodesta 2015 . Oman seuran alueella kaksosvasahavaintoja oli puolestaan enemmän kun kertaakaan 10 vuoteen (4). Riistakameran kuvien perusteella ainakin yksi sellainen on jäänyt jopa havaitsematta . Muutos on yllättävä , koska viimeisen 6 vuoden aikana on kaksosvasojen määrä seuramme alueella vaihdellut 0:n ja yhden välillä /vuosi.
Tulevan kauden rhy:n pyyntilupamäärä on ennakkotietojen mukaan 74+22 (v 2016 54+10 ) . Jälkimmäinen luku tarkoittaa pankkilupia ja luvilla on kaadettavissa kaikkiaan 120-130 yksilöä , jos niitä sattuu löytymään . Hakemuspäätöksen pohjana käytettiin luken arviota ja suosituksia . Aikuisista hirvistä 2/3 osaa tulisi olla naaraita . Tavoitetta hieman loivennettiin tavoitteena saada suositeltu suhdetaso kolmen vuoden aikana, ei kertarysäyksellä .
Tämä siis ei ole sen pitäjän tietoa , josta kuva on . Siellä oli jossakin vaiheessa todella isoja ongelmia talvehtivien hirvien kanssa .
Petäjäveden Rhy:tä en näiden lukujen valossa lähde arvostelemaan. Keskimääräistä paremmassa kunnossa tämän Rhy:n tilanne. Hiukan on päässyt karkaamaan, mutta vielä sovituissa rajoissa.
Tuo toinen saman nimimerkin takaa kirjoittava on vaan hämmentänyt asioita.
Kuvan metsä on istutettu vuonna 1988 ja ainoa hoitotoimi taimikon harvennus . Tuohon aikaan ei vielä tunnettu toimenpidettä nimeltä varhaisperkaus . Oltiin liikkeellä yhden hoitokerran taktiikalla . Tänä päivänä varhaisperkaus tehdään aina ja perataan vielä uudelleen, jos on tarvetta .