Mielenkiintoisen näköistä tavaraa. Minkälaiseen käyttöön nämä menee? Miten oli hinta verrattuna tavalliseen koivutukkiin ja -kuituun? Kuidut ovat ilmeisesti tuolla toisessa kasassa?
Kiitos mielenkiinnosta, tuoreena metsänomistaja toivon oppivani kommenteistanne tulevaisuuden varalle.. Nämä päätehakkuukaupat oli edellinen omistaja sopinut sopimuskumppaninsa kanssa. Koivikon päätehakkuuala on ollut 1,4 ha, ja mittaustodistuksen mukaan koivuvaneritukkia 190 kuutiota, koivuerikoistukkia 45 kuutiota, koivukuitua 163 kuutiota ja latvusmassaa 80 kuutiota.
Kyllähän tuollaisia kauppoja on hieno tehdä. Lehtipuusta yllättävän iso ja hyvä saantoinen kauppa. Jossain pääsee näköjään hirviltä vielä kasvattelemaan tuollaisiakin laatukoivikoita. Toivottavasti olisi omissakin lehtipuuviljelmissä edes tuonsuuntainen henki kun muutaman vuoden sisään alkaa ensimmäisiä kasvaa päätehakkuuikään.
Tyvikoivua (erikoistukkia) siis mittaustodistuksen mukaan löytynyt 45 kuutiota, 101 kpl ja 502 juoksumetriä. Mielenkiintoista se, että metsänhakkuusopimuksessa näyttää erikoistukin arvioitu määrä olleen vain 3 kuutiota.
Valitettavasti uutena ja tyhmänä metsänomistajana minulle jäi tästä päätehakkuusta vain kunnia maksaa mätästykset ja taimet, ja tietysti työnilo tulevasta taimikonhoidosta.
Juu, täällä en ole hirvistä sorkanjälkeäkään nähnyt. Eikä ilmeisesti hirviporukkakaan tänä syksynä. Supikoirapentue ja myyriä kylläkin. Onnea koivikon Jees h-vallalle päätehakkuukauppoihin muutaman vuoden päähän, toivotan hyviä kauppoja tulevaan. Edelliselle omistajalle nämä olivat muiden päätehakkuiden ohella hyvät kaupat, hänelle tulot ja luonnollisesti minua vaaditaan maksamaan alvit noistakin kaupoista, vaikka kaikki tulo tilitetty toisaalle.
Kiitos Sikari, hyviä metsävuosia sinullekin. Olenkin pohtinut että mitä tuolle pohjalle nyt sitten istuttaisi tulevana keväänä, koivua, kuusta, visakoivua… Tuskin iän puolesta pääsen päätehakkuita näkemään mutta kasvua ihastelemaan ainakin.
Tuota en oikein käsitä että jotain alv:ja joutuisit maksamaan. Eikös se ole vähän sellainen kiertävä vero joka puukaupasta pyörii takaisin valtiolle jos ei saa välistä metsänomistaja investoinneillaan pudoteltua pois.
Jees h-valta, en minäkään käsitä. Saahan sitä kaikkea tietysti pyytää ja vaatia, mutta lienee helppo osoittaa kenelle verot kuuluvat. Sokerina pohjalla vuoden 2015 hakkuita, joita tilitetty vuonna 2016, joten sisältyy 2016 verotarkasteluvuoteen. Kiertävä verohan se on, omistuspohja muuttunut yhtymämuodossa kesken vuoden, uudella omistuspohjalla ei ole puukauppaa tehty, mutta laskut maksettu. Visakallo, kyseessä yhtymämuoto, ei sukua minulle, omalta osaltani tulin osakkaaksi lahjakirjalla, johon ei minulla hallintaoikeutta 10 vuoteen. Kallis lahja saajalle tässä vaiheessa, sanoisin. Jätkä, sitä minäkin ihmettelen.
Asiantuntijat saavat vastata tähän alv-kysymykseen. Sen vain tiedän, että aina ne eivät mene ihan niin kuin äkkiä ajattelisi. Minulle kävi kerran niin päin, että sain alv-palautuksen puukaupasta, josta en ollut saanut lainkaan rahaa.
Puukaupassahan ostaja maksaa myyjälle ALV:n, mikäli myyjä on ilmoittautunut ALV-velvolliseksi taikka kauppasumma vuoden aikana on riittävän korkea.
Sen samaisen ALV:n puunmyyjä maksaa valtiolle.
Jos ei ole saanut arvonlisäveroa, ei sitä tarvitse kenellekään maksaa.
Arvonlisäveron lopullinen maksaja on loppukäyttäjä, eli teollisuus ja sen tuotteiden ostajat.
Ehdottomasti kannattaa uudistaa rauduskoivulla (kun ei ole hirviongelmaakaan; ketut hoitaisivat myyrätkin). Päätehakkuu koivusadon korjuun jälkeen odottaa 30 vuoden päästä ja viljavuus paranee entisestään. Vahvasti positiivinen kierre.
Jos ei ole hallintaoikeutta, niin tilan metsätuloista ei kuulu
silloin omistajille kuin se osa. joka menee tilan vuotuisen tuoton yli.
Eli silloin alv:kin maksu kuuluu hallintaoikeuden omaaville siltä osin kuin
myynnit pysyy vuosittaisen (kertyvän) kasvun mukaisina.
Anton, kiitos vinkistä. Edellinen omistaja onkin tilannut rauduskoivua ja kuusta ensi kevääksi. Itse ideoin visakoivua mutta jäänee ajatukseksi. Puuki, juuri näinhän se menee. Yhtymämuoto tuo kuitenkin mielenkiintoisen lisänsä esimerkiksi puukauppaan, hallintaoikeuden haltija on oikeutettu kuvaamalla sitten tavalla vuotuiseen tuottoon (millä laskukaavalla se sitten mitataankin ja lasketaan), mutta puukauppoja hallintaoikeuden haltija ei voi sopia ilman kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Hallinnanjakosopimus tms. tietysti muuttaisi asian. Yhtymämuodossa kaikki päätökset tehdään yksimielisesti, ellei osakkaat ole valtuuttaneet ketään hoitamaan puolestaan asioita. Pihkatappi, osuit asian ytimeen. Yhtymämuodossa erilaisin hallintaoikeuksin pakkaa sekoitettuna, saa omata aika lailla tietotaitoa. Esimerkiksi tilan kiinnitykset, puukaupat ja verotusasiat kannattaa huomioida. Omalta kohdalta jälkiviisautta…
Ilmiselvää on että tein hyväuskoisuuttani taloudellisesti kardinaalimokan, mutta oppirahat on maksettava ihmisluottamuksen osaltakin. Tämä lahja tuli pyytämättä ja yllätyksenä, joten vasta sen myötä olen alkanut perehtyä metsäalaan ylipäätään. Ja tämähän on hirmuisen mielenkiintoista ja metsäihmiset luonnonläheisiä ja elämänarvot kohdillaan. Kaikessa metsäalan laajudessa, tässä on avautumassa ihan uusi ja ihmeellinen maailma minulle. Onnenkantamoinen.
Hallintaoikeuden haltija nimenomaan saa yhtymässä päättää myös ilman yhtymän omistajien lupaa puukaupoista, pitää tulot, maksaa verot ja huolehtia metsänhoitotöistä. Jos hallintaoikeuden haltijoita on useampia, niin sitten pitää heidän sopia keskenään puun myynnit ym.
Buri, 2,5 kertainen. Puuki, kyllä juuri näin. Juuri tässä tullaankin siihen, että tässä casessa yhtymän omistajia hallintaoikeuksineen on useampia minä mukaan lukien. Ja osakkaat ovat valtuuttanut näiden entisten omistajien sijaan erään toisen osakkaan hoitamaan puukaupat (valtakirja).
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kerättiinkö laatutyveä tässä hakkuussa ja paljolti oli tukkirosentti
??????????
Kyllä tuolta on varmaan tyviäkin lähtenyt, mutta onko mennyt samaan kasaan ja halvempaan hintaan.
Mielenkiintoisen näköistä tavaraa. Minkälaiseen käyttöön nämä menee? Miten oli hinta verrattuna tavalliseen koivutukkiin ja -kuituun? Kuidut ovat ilmeisesti tuolla toisessa kasassa?
Kiitos mielenkiinnosta, tuoreena metsänomistaja toivon oppivani kommenteistanne tulevaisuuden varalle.. Nämä päätehakkuukaupat oli edellinen omistaja sopinut sopimuskumppaninsa kanssa. Koivikon päätehakkuuala on ollut 1,4 ha, ja mittaustodistuksen mukaan koivuvaneritukkia 190 kuutiota, koivuerikoistukkia 45 kuutiota, koivukuitua 163 kuutiota ja latvusmassaa 80 kuutiota.
Tavallisesta koivutukista on näköjään maksettu 2,5 kertaa enemmän kuin kuitukoivusta.
Kyllähän tuollaisia kauppoja on hieno tehdä. Lehtipuusta yllättävän iso ja hyvä saantoinen kauppa. Jossain pääsee näköjään hirviltä vielä kasvattelemaan tuollaisiakin laatukoivikoita. Toivottavasti olisi omissakin lehtipuuviljelmissä edes tuonsuuntainen henki kun muutaman vuoden sisään alkaa ensimmäisiä kasvaa päätehakkuuikään.
Ihan hyvä koivukauppa. Tukkia 59%. Hyvä, että latvukset tuli myös korjattua talteen.
Tyvikoivua (erikoistukkia) siis mittaustodistuksen mukaan löytynyt 45 kuutiota, 101 kpl ja 502 juoksumetriä. Mielenkiintoista se, että metsänhakkuusopimuksessa näyttää erikoistukin arvioitu määrä olleen vain 3 kuutiota.
Valitettavasti uutena ja tyhmänä metsänomistajana minulle jäi tästä päätehakkuusta vain kunnia maksaa mätästykset ja taimet, ja tietysti työnilo tulevasta taimikonhoidosta.
Juu, täällä en ole hirvistä sorkanjälkeäkään nähnyt. Eikä ilmeisesti hirviporukkakaan tänä syksynä. Supikoirapentue ja myyriä kylläkin. Onnea koivikon Jees h-vallalle päätehakkuukauppoihin muutaman vuoden päähän, toivotan hyviä kauppoja tulevaan. Edelliselle omistajalle nämä olivat muiden päätehakkuiden ohella hyvät kaupat, hänelle tulot ja luonnollisesti minua vaaditaan maksamaan alvit noistakin kaupoista, vaikka kaikki tulo tilitetty toisaalle.
Sikari, ammattimiehet olleet asialla. Sekä myyjän että ostajan roolissa.
Hyvältä vaikuttaa. Onnea metsän uudistamiseen, jotta voit joskus korjata itsekkin laatu tyviä tuolla suhteella.
Kiitos Sikari, hyviä metsävuosia sinullekin. Olenkin pohtinut että mitä tuolle pohjalle nyt sitten istuttaisi tulevana keväänä, koivua, kuusta, visakoivua… Tuskin iän puolesta pääsen päätehakkuita näkemään mutta kasvua ihastelemaan ainakin.
Tuota en oikein käsitä että jotain alv:ja joutuisit maksamaan. Eikös se ole vähän sellainen kiertävä vero joka puukaupasta pyörii takaisin valtiolle jos ei saa välistä metsänomistaja investoinneillaan pudoteltua pois.
Oliko tässä kysymyksessä metsätilakauppa lähisukulaisten kesken?
Kirsi-Tuisku!
-Mitä Arvonlisäveroa sinä joudut maksamaan?
Jees h-valta, en minäkään käsitä. Saahan sitä kaikkea tietysti pyytää ja vaatia, mutta lienee helppo osoittaa kenelle verot kuuluvat. Sokerina pohjalla vuoden 2015 hakkuita, joita tilitetty vuonna 2016, joten sisältyy 2016 verotarkasteluvuoteen. Kiertävä verohan se on, omistuspohja muuttunut yhtymämuodossa kesken vuoden, uudella omistuspohjalla ei ole puukauppaa tehty, mutta laskut maksettu. Visakallo, kyseessä yhtymämuoto, ei sukua minulle, omalta osaltani tulin osakkaaksi lahjakirjalla, johon ei minulla hallintaoikeutta 10 vuoteen. Kallis lahja saajalle tässä vaiheessa, sanoisin. Jätkä, sitä minäkin ihmettelen.
Asiantuntijat saavat vastata tähän alv-kysymykseen. Sen vain tiedän, että aina ne eivät mene ihan niin kuin äkkiä ajattelisi. Minulle kävi kerran niin päin, että sain alv-palautuksen puukaupasta, josta en ollut saanut lainkaan rahaa.
Puukaupassahan ostaja maksaa myyjälle ALV:n, mikäli myyjä on ilmoittautunut ALV-velvolliseksi taikka kauppasumma vuoden aikana on riittävän korkea.
Sen samaisen ALV:n puunmyyjä maksaa valtiolle.
Jos ei ole saanut arvonlisäveroa, ei sitä tarvitse kenellekään maksaa.
Arvonlisäveron lopullinen maksaja on loppukäyttäjä, eli teollisuus ja sen tuotteiden ostajat.
Ehdottomasti kannattaa uudistaa rauduskoivulla (kun ei ole hirviongelmaakaan; ketut hoitaisivat myyrätkin). Päätehakkuu koivusadon korjuun jälkeen odottaa 30 vuoden päästä ja viljavuus paranee entisestään. Vahvasti positiivinen kierre.
Jos ei ole hallintaoikeutta, niin tilan metsätuloista ei kuulu
silloin omistajille kuin se osa. joka menee tilan vuotuisen tuoton yli.
Eli silloin alv:kin maksu kuuluu hallintaoikeuden omaaville siltä osin kuin
myynnit pysyy vuosittaisen (kertyvän) kasvun mukaisina.
Onpa tosiaan mielenkiintoinen tapaus. Yhtymän osuuksien ostamisessa pitää olla tarkkana näemmä, toivottavasti ei jäänyt huijauksen makua tuosta.
Anton, kiitos vinkistä. Edellinen omistaja onkin tilannut rauduskoivua ja kuusta ensi kevääksi. Itse ideoin visakoivua mutta jäänee ajatukseksi. Puuki, juuri näinhän se menee. Yhtymämuoto tuo kuitenkin mielenkiintoisen lisänsä esimerkiksi puukauppaan, hallintaoikeuden haltija on oikeutettu kuvaamalla sitten tavalla vuotuiseen tuottoon (millä laskukaavalla se sitten mitataankin ja lasketaan), mutta puukauppoja hallintaoikeuden haltija ei voi sopia ilman kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Hallinnanjakosopimus tms. tietysti muuttaisi asian. Yhtymämuodossa kaikki päätökset tehdään yksimielisesti, ellei osakkaat ole valtuuttaneet ketään hoitamaan puolestaan asioita. Pihkatappi, osuit asian ytimeen. Yhtymämuodossa erilaisin hallintaoikeuksin pakkaa sekoitettuna, saa omata aika lailla tietotaitoa. Esimerkiksi tilan kiinnitykset, puukaupat ja verotusasiat kannattaa huomioida. Omalta kohdalta jälkiviisautta…
Ilmiselvää on että tein hyväuskoisuuttani taloudellisesti kardinaalimokan, mutta oppirahat on maksettava ihmisluottamuksen osaltakin. Tämä lahja tuli pyytämättä ja yllätyksenä, joten vasta sen myötä olen alkanut perehtyä metsäalaan ylipäätään. Ja tämähän on hirmuisen mielenkiintoista ja metsäihmiset luonnonläheisiä ja elämänarvot kohdillaan. Kaikessa metsäalan laajudessa, tässä on avautumassa ihan uusi ja ihmeellinen maailma minulle. Onnenkantamoinen.
Sopiiko kysyä, mikä oli ”erikoistukin” suhteellinen hinta peruslaatuun verrattuna?
Hallintaoikeuden haltija nimenomaan saa yhtymässä päättää myös ilman yhtymän omistajien lupaa puukaupoista, pitää tulot, maksaa verot ja huolehtia metsänhoitotöistä. Jos hallintaoikeuden haltijoita on useampia, niin sitten pitää heidän sopia keskenään puun myynnit ym.
Buri, 2,5 kertainen. Puuki, kyllä juuri näin. Juuri tässä tullaankin siihen, että tässä casessa yhtymän omistajia hallintaoikeuksineen on useampia minä mukaan lukien. Ja osakkaat ovat valtuuttanut näiden entisten omistajien sijaan erään toisen osakkaan hoitamaan puukaupat (valtakirja).