Puuta lähtee arviolta 80 mottia hehtaarilta.Parhailta kohdin enemmänkin.Puut vielä metsässä odottamassa ajoa ja maan routautumista.Suurimmat puut tyveltä yli 30 cm ja tätä ennen kuvoita on hoidettu raivaussahan kanssa,Puuntuotos ei pääasia vaan moninainen käyttö.Kesäisin karja pitää huolta metsän vesottumisesta ja heinittymisestä.
Noita näkymiä katselisi enemmänkin. Kuten kuvasta näkyy, raivaussaha on ollut osaavissa käsissä.Energiavaihtoehdon sijasta on päästy suoraan ensiharvennusvaiheeseen ja lopputulos on kerrassaan komea.
Leevi profiilikuvassa ei ole kasat näin upeita kuin tässä ”tuohin” kuvassa. Leevi koivikot sijaitsivat närreikössä, eikä niitä kaadettuja ole juuri kasattu. Kaadeltu vain ja vähän oijottu, että on kouralla hyvä napsia kyytiin.
Kaadetut koivut eivät ole hujan hajan ja miten sattuu. Kaadot on suunnattu järkevästi, tarkoituksena päästä mahdollisimman vähällä kasaustyöllä. Ajomies joutuu hieman tekemään kasausta halutessaan nostella kärryyn täysiä kourakuormia. Latvoista karsitut rangat nyt on vähän paremmin kasattu.
Tulee mieleen, että ovatko pystyynjääneet nyt niitä parhaita puita eli paksuimpia, suorimpia ja pisimpiä?
Kuvassa näyttäisi olevan tyvilenkoisia.
Olisko pitänyt leimata kuitenkin, sillä motomies tuskin näkee laadun niin hyvin kuin leimaaja.
Itse olisin leimannut.
missäs kurki näkee moton jäljet. jos nuo on moton tekemiä niin on pitänny olla eucarullat vetämässä ja terävät terät karsimassa. harvemmin moton jäjillä on noin komeita kasoja, päät tasan. ajomiehen on ilo painaa menemään
Kuvio on istutusalue ja aikanaan lyöty avojuurilla. Siksipä tyvilenkoja löytyy,mutta seuraavassa harvennuksessa lähtevät viimeisetkin pois. Ja luonto on jo valinnut aika pitkälti kasvamaanjääneet.Kuusi kasvaisi todella hyvin.mutta alueen jättökuusistakin löytyy maannousemaa,joten koivikko parempi vaihtoehto.Siksi kuuset ”rassattu” pois aika tarkkaan.
Kuvio on istutusalue ja aikanaan lyöty avojuurilla. Siksipä tyvilenkoja löytyy,mutta seuraavassa harvennuksessa lähtevät viimeisetkin pois. Ja luonto on jo valinnut aika pitkälti kasvamaanjääneet.Kuusi kasvaisi todella hyvin.mutta alueen jättökuusistakin löytyy maannousemaa,joten koivikko parempi vaihtoehto.Siksi kuuset ”rassattu” pois aika tarkkaan.
Hyvältä näyttää. Itsellä samanmoinen hankinta menossa, vaan kun ei ahdo raaskia ottaa yhtä ronskisti, vaikka pitäisi.
Kerrotkos hiukan lähtötetoja, kun tuo kuva saattaa valehdella. Lähtötiheys ja valtapituus? Paljonko tuohon jäi runkoja tai ppa per hehtaari harvennuksen jälkeen? Olikos tyvissä ruskotäpliä vai oliko täplätöntä puuta?
Koivikon pituus on reilut 20 metriä,kuusi kolmosta tulee helposti.Tietysti sekaan mahtuu niitä lyhyempiäkin,kun runkoluku on korkea.En ole mittaillut runkolukutiheyksiä ja silmävaraisesti olen jättänyt runkoja.(laatuharvennus) Jää vieläkin liikaa,ainakin suosituksiin nähden. Ruskotäpliä on ollut vaihtelevasti,toisinkohdin on koskemattomiakin runkoja.Mitä ylemmäs rinteessä menee sitä enemmän kärpäset ovat jättäneet jälkiä runkoihin.
Jaaha, jos tuo tuohen jälkikin on liian tiheää, niin sitten pitänee itsekin palata huomenna jo harvennetulle leimikon osalle takaisin kaatotöihin. 🙂 Itsellä ei aivan noin järeää (parhaat puut 5 kolmosen pölkkyä) eikä yhtä korkealle karsiutunutta, joten tuo minun palsta toki voi näyttää tiheämmältä kuin mitä onkaan.
Samaa havaintoa itselläni noiden ruskotäplien kanssa, vaihtelevaisesti esiintyy. Tuntuu että erityisesti parhaissa hyväkasvuisissa paksulustoisissa tyvissä sitä on, heikkokasvuisissa yksilöissä sitten vähemmän. Mikä sitten lienee todellinen vaikutus päätehakkuuvanerin arvoon, sitä en osaa sanoa…?
Sellaisen havainnon tein,että ruskotäpliä ei ollut luontaisesti syntyneissä hieskoivuissa.Tosin nehän ei tahdo tukiksi asti järeytyä.Harvennellessa olen antanut tilaa latvuksille,jotta voivat tehdä lisää oksamassaa.Tästä lähtee lihottelu tukiksi.
Voihan se olla, että puut ajetaan pois maataloustraktorilla ja metsäkärryllä, jossa kuormaimen ulottuvuus olisi vain 4-5 metriä. Silloinhan puut täytyy kasata uran varteen.
Hienon näköistä koivikkoa ja siististi harvennettu!
Puut kasattu uranvarteen,koska ajo tapahtuu traktorilla.Ulottuvuus taitaa olla 7,5 metriä.Ja ihan kuntoilumielessä kasattu,ei tarvitse lähteä illalla salille.On varmaan kasvussa menettänyt tiheydestä johtuen,mutta jos laatu tulevaisuudessa korvaisi sen.Ja koivun hintataso ei huimaa,siksipä nämäkin menevät polttoon.(vastaisku energiayhtiöitä vastaan)
Tosi on,että Huskua on ulkoilutettu useampana päivänä.Sahaillessa pystyy katselemaan jääviä puita useammasta suunnasta ja voi leimata etukäteen vikaiset pois paremmin.Yllättävää on,että allejääneiden puden tyvistä löytyy hevosmuurahaisten? jättämiä käytäviä,mutta päävaltapuista niitä ei löydy.Monta kertaa piti palata jäljille ja ottaa välistä pois,kun kataseli jääviä latvuksia(tilaa piti saaada)
On hienon näköistä koivikkoa. Itse olen tehnyt samanlaista harvennusta n. 10 vuotta sitten. Kertymä yli 100 m3 2 ha:n alueelta. Osa piti mennä sahaukseen (ns. pikkutukki), mutta ostaja söi sanansa, koska kerymä oli liian pieni (n. 40 m3). Paikallinen klapiyrittäjä osti erän. Hän esitti mielipiteenään, että koivukuitua ei kannata yhtiölle myydä, vaan ne kannattaa jalostaa polttopuuksi.
Hankinkin sitten klapikoneen. Siitä alkoi polttopuun valmistus ja sitä on tehty nyt 7 vuotta. Samaa kuviota on kuritettu useana vuonna, on jo tukkipuuta. Tyvitukit teen metrin haloiksi ja työstän ne lopuksi pilkekoneella klapeiksi. Kaadan puut aina rasiin, suosittelen. Tällöin metrin tyvipöllit on nostettavissa käsipelillä hydraulihalkojalle. Hyvää kuntoilua.
Muutaman vuoden sisällä kuvio tulee uudistettavaksi. Ajattelin tehdä sen esim. kolmessa osassa. Kaikki puu menee polttopuuksi. Uudistus esim. 2/3 rako ja 1/3 viko. Voisi myös harkita joulukuusen viljelyä.
Mukava nähdä kunnolla harvennettu koivikko! Paljonko tuli motteja hehtaarilta?
Puuta lähtee arviolta 80 mottia hehtaarilta.Parhailta kohdin enemmänkin.Puut vielä metsässä odottamassa ajoa ja maan routautumista.Suurimmat puut tyveltä yli 30 cm ja tätä ennen kuvoita on hoidettu raivaussahan kanssa,Puuntuotos ei pääasia vaan moninainen käyttö.Kesäisin karja pitää huolta metsän vesottumisesta ja heinittymisestä.
Noita näkymiä katselisi enemmänkin. Kuten kuvasta näkyy, raivaussaha on ollut osaavissa käsissä.Energiavaihtoehdon sijasta on päästy suoraan ensiharvennusvaiheeseen ja lopputulos on kerrassaan komea.
Kyllä Leevi on nyt kade, ajourakin ylärinteeseen, ei oo tarvinnu vetää puita ala- eikä ylämäkeen.
Leevi profiilikuvassa ei ole kasat näin upeita kuin tässä ”tuohin” kuvassa. Leevi koivikot sijaitsivat närreikössä, eikä niitä kaadettuja ole juuri kasattu. Kaadeltu vain ja vähän oijottu, että on kouralla hyvä napsia kyytiin.
Niimpä, Leevi kaataa rasiin.
Kaadetut koivut eivät ole hujan hajan ja miten sattuu. Kaadot on suunnattu järkevästi, tarkoituksena päästä mahdollisimman vähällä kasaustyöllä. Ajomies joutuu hieman tekemään kasausta halutessaan nostella kärryyn täysiä kourakuormia. Latvoista karsitut rangat nyt on vähän paremmin kasattu.
Tulee mieleen, että ovatko pystyynjääneet nyt niitä parhaita puita eli paksuimpia, suorimpia ja pisimpiä?
Kuvassa näyttäisi olevan tyvilenkoisia.
Olisko pitänyt leimata kuitenkin, sillä motomies tuskin näkee laadun niin hyvin kuin leimaaja.
Itse olisin leimannut.
Olisi siinä klapin tekijälle koneaa raaka-ainetta !
Sääli, jos menee sellun keittoon 🙂
missäs kurki näkee moton jäljet. jos nuo on moton tekemiä niin on pitänny olla eucarullat vetämässä ja terävät terät karsimassa. harvemmin moton jäjillä on noin komeita kasoja, päät tasan. ajomiehen on ilo painaa menemään
Ei näy rullien jälkiä. Taustalla pilkottaa yhdistelmä kannu…
Mies hakkuuhan tuo on selvästi ja komea on jälki,varmaan pystyyn jäänyt n 650-700r ha,istutus koivikko ja näköjään avojuurilla istutettu.
Tuleeko avojuuritaimilla noita tyvilenkoja vai mistä sen näkee tuossa kuvassa?
Kuvio on istutusalue ja aikanaan lyöty avojuurilla. Siksipä tyvilenkoja löytyy,mutta seuraavassa harvennuksessa lähtevät viimeisetkin pois. Ja luonto on jo valinnut aika pitkälti kasvamaanjääneet.Kuusi kasvaisi todella hyvin.mutta alueen jättökuusistakin löytyy maannousemaa,joten koivikko parempi vaihtoehto.Siksi kuuset ”rassattu” pois aika tarkkaan.
Kuvio on istutusalue ja aikanaan lyöty avojuurilla. Siksipä tyvilenkoja löytyy,mutta seuraavassa harvennuksessa lähtevät viimeisetkin pois. Ja luonto on jo valinnut aika pitkälti kasvamaanjääneet.Kuusi kasvaisi todella hyvin.mutta alueen jättökuusistakin löytyy maannousemaa,joten koivikko parempi vaihtoehto.Siksi kuuset ”rassattu” pois aika tarkkaan.
Hyvältä näyttää. Itsellä samanmoinen hankinta menossa, vaan kun ei ahdo raaskia ottaa yhtä ronskisti, vaikka pitäisi.
Kerrotkos hiukan lähtötetoja, kun tuo kuva saattaa valehdella. Lähtötiheys ja valtapituus? Paljonko tuohon jäi runkoja tai ppa per hehtaari harvennuksen jälkeen? Olikos tyvissä ruskotäpliä vai oliko täplätöntä puuta?
Koivikon pituus on reilut 20 metriä,kuusi kolmosta tulee helposti.Tietysti sekaan mahtuu niitä lyhyempiäkin,kun runkoluku on korkea.En ole mittaillut runkolukutiheyksiä ja silmävaraisesti olen jättänyt runkoja.(laatuharvennus) Jää vieläkin liikaa,ainakin suosituksiin nähden. Ruskotäpliä on ollut vaihtelevasti,toisinkohdin on koskemattomiakin runkoja.Mitä ylemmäs rinteessä menee sitä enemmän kärpäset ovat jättäneet jälkiä runkoihin.
Jaaha, jos tuo tuohen jälkikin on liian tiheää, niin sitten pitänee itsekin palata huomenna jo harvennetulle leimikon osalle takaisin kaatotöihin. 🙂 Itsellä ei aivan noin järeää (parhaat puut 5 kolmosen pölkkyä) eikä yhtä korkealle karsiutunutta, joten tuo minun palsta toki voi näyttää tiheämmältä kuin mitä onkaan.
Samaa havaintoa itselläni noiden ruskotäplien kanssa, vaihtelevaisesti esiintyy. Tuntuu että erityisesti parhaissa hyväkasvuisissa paksulustoisissa tyvissä sitä on, heikkokasvuisissa yksilöissä sitten vähemmän. Mikä sitten lienee todellinen vaikutus päätehakkuuvanerin arvoon, sitä en osaa sanoa…?
Sellaisen havainnon tein,että ruskotäpliä ei ollut luontaisesti syntyneissä hieskoivuissa.Tosin nehän ei tahdo tukiksi asti järeytyä.Harvennellessa olen antanut tilaa latvuksille,jotta voivat tehdä lisää oksamassaa.Tästä lähtee lihottelu tukiksi.
Harvennus rajusti myöhässä.Puut lähes oksattomia.
Hölmölän touhua kasata tuollaisiin kasoihin (isot).Kyllä kone haalii isommalta alalta.
kohtuulliset kasat. ennen tehtiin vähän isommat kun sulan aikaan hakattiin ja lumikelillä hevosella ajettiin
Voihan se olla, että puut ajetaan pois maataloustraktorilla ja metsäkärryllä, jossa kuormaimen ulottuvuus olisi vain 4-5 metriä. Silloinhan puut täytyy kasata uran varteen.
Hienon näköistä koivikkoa ja siististi harvennettu!
Puut kasattu uranvarteen,koska ajo tapahtuu traktorilla.Ulottuvuus taitaa olla 7,5 metriä.Ja ihan kuntoilumielessä kasattu,ei tarvitse lähteä illalla salille.On varmaan kasvussa menettänyt tiheydestä johtuen,mutta jos laatu tulevaisuudessa korvaisi sen.Ja koivun hintataso ei huimaa,siksipä nämäkin menevät polttoon.(vastaisku energiayhtiöitä vastaan)
Hyvä vastaisku. Jalostus arvo parempi kuin kuituna, vaikka savuna ilmaan meneekin.
kasattu ihan uran varteen eli kuntoilua on tullut samalla ylimääräist’äkin.Kauniskuva jää minun mieleen!!
Pirun hienolta näyttää,kyllä huomaa että husokki on ollut osaavissa käsissä.
Senverta vielä että on aikoihin eletty kun suorittava kehuu manuhakkuuta.
Tosi on,että Huskua on ulkoilutettu useampana päivänä.Sahaillessa pystyy katselemaan jääviä puita useammasta suunnasta ja voi leimata etukäteen vikaiset pois paremmin.Yllättävää on,että allejääneiden puden tyvistä löytyy hevosmuurahaisten? jättämiä käytäviä,mutta päävaltapuista niitä ei löydy.Monta kertaa piti palata jäljille ja ottaa välistä pois,kun kataseli jääviä latvuksia(tilaa piti saaada)
On hienon näköistä koivikkoa. Itse olen tehnyt samanlaista harvennusta n. 10 vuotta sitten. Kertymä yli 100 m3 2 ha:n alueelta. Osa piti mennä sahaukseen (ns. pikkutukki), mutta ostaja söi sanansa, koska kerymä oli liian pieni (n. 40 m3). Paikallinen klapiyrittäjä osti erän. Hän esitti mielipiteenään, että koivukuitua ei kannata yhtiölle myydä, vaan ne kannattaa jalostaa polttopuuksi.
Hankinkin sitten klapikoneen. Siitä alkoi polttopuun valmistus ja sitä on tehty nyt 7 vuotta. Samaa kuviota on kuritettu useana vuonna, on jo tukkipuuta. Tyvitukit teen metrin haloiksi ja työstän ne lopuksi pilkekoneella klapeiksi. Kaadan puut aina rasiin, suosittelen. Tällöin metrin tyvipöllit on nostettavissa käsipelillä hydraulihalkojalle. Hyvää kuntoilua.
Muutaman vuoden sisällä kuvio tulee uudistettavaksi. Ajattelin tehdä sen esim. kolmessa osassa. Kaikki puu menee polttopuuksi. Uudistus esim. 2/3 rako ja 1/3 viko. Voisi myös harkita joulukuusen viljelyä.
Onko tämä sitten se ihan yksityinen kuikuilupaikka?