Raudus kasvaa hyvin ja on maiseman kaunistuksenakin omiaan näkyvillä paikoilla.
Luontaisesti uudistuva hieskin on paikoin ihan kelpo vaihtoehto.
Laskin tuossa pienen luontaisen hieskoivikon ja saman ikäisen istutuskuusikon tuottoja.
Hieskoivikko kasvaa ~ 0,9 m³/v/ha vähemmän (molemmat tuoreella kankaalla).
45 vuodessa kuusikko on kasvanut n. 41 m³ enemmän, mutta kasvueron pitäisi olla vielä suurempi, että kuusen kasvatus olisi selvästi koivikkoa parempi.
Jos päätehakkuu tehdään 65 v. iässä , niin kuusikon tuotto
on vain 400 € parempi, kuin ilman istutuskuluja (700 €) syntyneen hieskoivikon tuotto. Koivikon myyntitulo on laskettu pelkästään kuitupuun hinnalla, joten pienikin tukki-
saanto kasvattaisi hieskoivikon tuoton jopa paremmaksi.
(Korkokanta 3%)
Onko se tutkimus silloin rehellistä, kun se vastaa omia mielipiteitä? Mutta kyllähän hieskoivikostakin tahtoo jokunen tukki tulla, jos ei ole pahasti yli-ikäistä tai muuten huonolaatuista metsää ole. Tukkiprosentissa ja kasvussa raudus voittaa hieksen sata nolla, tosin kasvupohja on yleensä varsin erilainen.
45 vuodessa hoidettu istutuskuusikko kasvaa 300-400 mottia josta lähes puolet on tukkia. Luontainen hieskoivikko ei saavuta kyseisiä mottimääriä varsinkin jos sitä on harvennettu edes jonkinlaisen tukkiosuuden saavuttamiseksi. Puuki on katsellut vanhentuneiksi myönnettyjä kasvumalleja hyvin optimistisesti.
Kuusikon eh tehty 5v sitten; n. 40 m³/ha , koivikon eh rankasavottana -90 luvun alussa ,n. 15 m³/ha (tehty pilkkeiksi) Koivikko on nyt 45 v ja kuusikko 43 v.
(kummankaan koht. eh tulojen (korko)vaikutus ei ole mukana laskelmassa; samoin ei ole kuusikon taimikonhoitokuluja, koivikolle ei tehty taimikonhoitoa . Tarkemmassa laskelmassa ne kaikki tulisi olla mukana korkoineen, mutta suunnilleen kuittaavat toisensa)
nettot: 176 x 37,1 € ~ 6500 € 234 x 11,2 € =2620€
117 x 11,2 € ~ 1310 €
n.menot: 4780 € ( 700 € , 65v, 3 %:n korko)
yhteensä : +3030 € + 2620 €
Kuvioiden tiedot ei ole taulukoista vaan olemassa olevista
kohteista. Kuuset itse istutettu poikasena, th ja koivikon risusavotta myös itse tehty.
Taimet oli avojuurisia ja juroivat melko pitkään.
Laskelma oli vain kahden pienehkön kuvion vertailua eikä
siis mikään yleistettävä ohje, jos joku vahingossa niin käsittäisi.
Sikäli tuo laskelma ei pidä paikkaansa, että todellisuudessa
istutuskulut oli huomattavasti pienemmät istutusvuonna, mutta
toisaalta yleinen keskimääräinen korkoprosentti 45 vuodelta
on paljon suurempi kuin 3.
8 %- 9% korkotaso voisi olla likimain se toteutunut korko, jolla
pitäisi laskea.
Hyvinkin vertailukelpoisia Puukilla. Kuuset olivat silloin avojuurisia ja siten aivan ok vertailussa. Kuten olen aiemminkin todennut normaalitilanne kuusen normikasvattelijalla on että ensimmäiseen kymmeneen vuoteen saavutetulla aukolla ei heilu kuin horsmaa ja kuusi alkaa näkyä vasta vuosikymmenen päästä joukosta.
Istutuskuusikon keskikasvu 4,5mottia/ha 65v aikana. Surkea tulos. Onneksi todellisuus on nykyisin menetelnin ja taimiaineksella aivan eri. Poikkeuksena tietysti Harjavalta ja Pohjois-Satakunta.
Täytyy olla huippu hieskoivikko, josta tulisi 100m3 tukkia. En ole ikinä nähnyt enkä varmaan tule koskaan näkemäänkään. Kuitua puskevat helposti 300m3/ha, muttei tukkia.
Vertailulaskelmat on luonnollisesti tehtävä tällä hetkellä käytettävien hoito- ja kasvatusmenetelmien mukaan, sillä laskelmalla haetaan tulevan tuoton kautta päätöstä siitä, miten ja millä puulajilla maapohja kannattaa uudistaa.
Jessen löysät heitot kymmenen vuoden tyhjäkäynnistä nykypäivän kuusentaimikoissa voi jättää omaan arvoonsa.
Aivan normaalisti hoidettu, mättäisiin istutettu kuusentaimikko on kymmen-vuotiaana vähintään 4-5 metriä pitkää. Jos ei ole, silloin jotain on pielessä.
Sanoinkin että normaali tavismetsänomistajan aukon teosta tuppaa kymmenkunta vuotta vierähtämään ennenkuin sieltä löytää silmä mitä puuta siellä on alettu kasvattaa. Toki täällä saattaa rehevyyskin olla hiukan reippaampaa mutta näin vain todettua on tullut useamman kerran. Jopa pidempiäkin aikoja on mennyt kun hiukan laiskanpulskeasti on uudistettu.
Mutta ehkä täällä ”uskontokunnan” aktiivisuus” on vähän samaa tasoa kuin kirkossa käynti.
Kuusikon kok.kasvu on pienehkö, koska kuvio on ollut melko kapea alue 04 kl kuusikon (nyt jo istutettu T1) kupeessa eikä kasvuunlähtö ole ollut kummoinen senkään takia.
Se on tietysti selvää, että tulevaisuuden metsän kannattavuuden laskentaa ei voi tehdä entisillä arvoilla, vaan
nykyisillä.
Jo pidemmän aikaa kasvaneiden kohteiden vertailu on vain
paljon helpompaa, kun tuloksia on jo näkyvissä ja tulot ja menot tarkemmin tiedossa.
Erilaisia muuttujia on niin paljon pitkällä ajalla, että ei kovin varmoja laskelmia pysty kukaan tekemään, mutta kuitenkin
jotain suuntaa antavaa voi nykyarvoihin perustuvallakin laskennalla hyvin tehdä.
Laskentakorko vaikuttaa vaikuttaa hyvin paljon näissä vertailuissa suuntaan tai toiseen.
Esim. jos käytetään 4 %:n korkoa (joka on tälläkin hetkellä ihan realistinen sijoitustuoton korko) ja kiertoaika on 65 v,
niin 700 €:n uudistuskulu kasvaa liki 9000 €:ksi .
3 %:n korolla vastaava luku jää alle 5000 €:n.
Puun nykyhinnoilla laskettaessa saa kasvunlisäys olla melkoinen, jotta lisäkulu tulee peitettyä, mutta hyvin onnistuessaan tarpeeksi hyväkasvuisella maalla toiminee
kuitenkin sekin.
Jesse voisi jo lopetaa nuo uskontoon viittaavat, vailla todellisuuspohjaa oleva heittonsa toisia palstalaisia kohtaan.
Tällä hetkellä lehtipuuston osuus metsäpinta-alastani on jo 20%, männyn 40% ja kuusen 40%. Puulajivalinnat on tehty vain ja ainoastaan maapohjan mukaan, – ei uskomusten.
Jos joku täällä on lähes hurmokseen asti ollut uskollinen yhdelle puulajille ja yhdelle puunostajalle, niin se on Jesse itse!
Puuston uudistamisiät on myös syytä päivittää nykypäivään.
Etelä- ja Keski-Suomessa voidaan koivulla käyttää 30-40 vuotta, kuusella 50-60 vuotta ja männyllä 60-70 vuotta.
Laskelma voidaan tehdä myös kaikille puulajeille samaan ikään, esim. 40 vuotta, koska nykyinen metsälaki mahdollistaa uudistamisen periaatteessa milloin vain.
Koska erilaisilla metsillä on aina myös oma arvonsa metsätilana, pitäisi laskelmissa huomioida myös se puoli.
Esim. 40 v. hieskoivutilalla saattaa olla toinen arvo kuin samanikäisellä kuusi- tai mäntytilalla.
Tällä korkeudella esim. 65 vuotta on kohtalaisen sopiva uudistusikä useimmissa tapauksissa.
Tuon esimerkin hieskoivikon uudistaminen voi käytännössäkin
(eikä vain laskelmassa) venyä tavallista myöhempään. koska
se on myös maisemametsikkö ja alikasvoksena on jo jonkin verran kuusia. Hallanarkuuden takia suojuspuut on siinä tarpeen.
#”…normaalitilanne kuusen normikasvattelijalla on että ensimmäiseen kymmeneen vuoteen saavutetulla aukolla ei heilu kuin horsmaa ja kuusi alkaa näkyä vasta vuosikymmenen päästä joukosta.”#
Mikähän se normikasvattaja on ??
Jessen tapauksessa saamaton tumpelo , joka on saanut taimet maahan vasta muutaman muistutuksen jälkeen jo heinän valmiiksi valtaamalle uudistusalalle .
Kuvassa ”Kelpo taimikko” (kuvauskorkeus 3m maan pinnasta) kasvaa 8 vuotta sitten istutettu taimikko . Valtapituus on yli 2 metriä . Mätästys ja istutus on tehty välittömästi hakkuun
jälkeen . Näin toimitaan tänään .
40 vuotta sitten annettiin hakkuuaukean ”tekeytyä” useita vuosia hakkuun jälkeen ennen istutusta .Maan muokkauksessakin oli suuria puutteita. Tämän seurauksena menetettiin peli tai paras hyöty jäi saavuttamatta monen uudistusalan kohdalla . Tilannetta on pahentanut viivyttely taimikon hoidossa . Osa uudistusaloista on jäänyt hoitamatta kokonaan . Näiden kohteiden kanssa hieskoivikko pystyy kilpailemaan tasapäisesti . Ei asianmukaisesti tämän päivän ohjeilla kasvatettujen kanssa .
Kuvassa on todella hieno koivikko! Ravinteetkin lienevät maaperäsä tasapainossa , kun puiden runkomuoto on noin hyvä . Kasvatustiheys näyttää sopivalta . Vihreiden oksien osuus rungosta on optimaalinen eikä lumen aiheuttamia vaurioita näy . Soveltuvuus konekorjuuseen on erinomainen .
Näitä lisää!!
Suolistettu porras: ”…8 vuotta sitten… …pituus 2 metriä…”
Täällä jopa pohjoisempana kuusenmailla tuon ikäinen taimikko on vähintään 5-metristä. Eli selkeästi kuivaa kangasta ja sorkkaeläinlaidunnuksen pakottamana tehty valinta. Ei vaihtoehtoja.
Palataanpa tuohon metsätilavertailuun.
Myynnissä olisi samankokoiset ja yhtä hyvin hoidetut, puustoltaan 40v. metsätilat. Yksi olisi puhdas hieskoivikko, toinen kuusikko ja kolmas männikkö. Minkä niistä mieluiten ostaisitte, ja mikä olisi näistä tiloista mielestänne halvin ja mikä kallein?
Totesin muuten , että taimien pituus oli YLI 2 metriä ja toisessa ketjussa , että tämän kuvion vieressä kasvava männikkö näytti ”räkäiseltä” . Valinta oli siksi kuusi .
Olin aikeissa ottaa kuvan myös komeasta nuoresta koivikosta , joka kasvoi vain muutaman sadan metrin etäisyydellä kuvan kuusentaimikosta . Aluetta oli useampi hehtaari . En kuitenkaan saanut mieleistäni kuvakulmaa kohteeseen . Hyvä oli laatu sielläkin , vaikka sijaitsi firman”sorkkaeläinlaiduntajien”taukopaikan tuntumassa . Nyt taukopaikka on vähän eri paikassa . Mahtava hirsilaavu , jossa isokenkäisten passaa vetää henkeä (ja virvokkeita) jahdin aikana .
Keskustelin eilen alueen metsien hoidosta vastaavan henkilön(ei harrasta metsästystä) kanssa hirvituhoista .
Hän totesi , että niitä ei esinny juuri lainkaan . Poikkeuksena on (talvehtimis)alue , josta laitoin harvennuksiin liittyviä kuvia tämän kevään aikana. Sielläkin on kymmeniä hehtaareita täysin hirvien koskemattomia männyn uudistusaloja .Todisteena on viime kesänä lähettämiäni kuvia sieltä .
Antonille toteaisin vielä , että meillä päin ei hirvet kaadu pelkästään haukkumalla …varsinkaan , jos haukutaan tuvassa : )
Eihän niitä hirvituhoja kovin paljon kuusikoissa VIELÄ ole.
Kyllähän niitä syömättömiäkin kohtia löytyy petäjiköistä. Kunhan vaan on tarpeeksi isoja yhtenäisiä aloja. Hirvellä on tunnetusti hyvä maku- ja hajuaisti. Kyllä se ruokansa valikoi. Ja tarkkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
No nyt näyttää jo oikealta koivikolta! Ikäänsäkkin nähden.
On istutettuja rauduskoivikkoja ja sitten on luontaisia hieskoivikkoja. Vihaajien kannattaa muistaa niiden ero.
Raudus kasvaa hyvin ja on maiseman kaunistuksenakin omiaan näkyvillä paikoilla.
Luontaisesti uudistuva hieskin on paikoin ihan kelpo vaihtoehto.
Laskin tuossa pienen luontaisen hieskoivikon ja saman ikäisen istutuskuusikon tuottoja.
Hieskoivikko kasvaa ~ 0,9 m³/v/ha vähemmän (molemmat tuoreella kankaalla).
45 vuodessa kuusikko on kasvanut n. 41 m³ enemmän, mutta kasvueron pitäisi olla vielä suurempi, että kuusen kasvatus olisi selvästi koivikkoa parempi.
Jos päätehakkuu tehdään 65 v. iässä , niin kuusikon tuotto
on vain 400 € parempi, kuin ilman istutuskuluja (700 €) syntyneen hieskoivikon tuotto. Koivikon myyntitulo on laskettu pelkästään kuitupuun hinnalla, joten pienikin tukki-
saanto kasvattaisi hieskoivikon tuoton jopa paremmaksi.
(Korkokanta 3%)
Loistavaa Puuki, kerrankin rehellistä vertailua asioiden oikeilla nimikkeillä. Mutta voin nyt sanoa että puun takaa kuuluu pian.
Onko se tutkimus silloin rehellistä, kun se vastaa omia mielipiteitä? Mutta kyllähän hieskoivikostakin tahtoo jokunen tukki tulla, jos ei ole pahasti yli-ikäistä tai muuten huonolaatuista metsää ole. Tukkiprosentissa ja kasvussa raudus voittaa hieksen sata nolla, tosin kasvupohja on yleensä varsin erilainen.
Avaisitko Puuki koko laskelman, niin katsoisimme sitä sitten yhdessä.
45 vuodessa hoidettu istutuskuusikko kasvaa 300-400 mottia josta lähes puolet on tukkia. Luontainen hieskoivikko ei saavuta kyseisiä mottimääriä varsinkin jos sitä on harvennettu edes jonkinlaisen tukkiosuuden saavuttamiseksi. Puuki on katsellut vanhentuneiksi myönnettyjä kasvumalleja hyvin optimistisesti.
kasvut : 4,5 x 65 = 293 3,6 x 65 = 234
kut 60%=176 kok 234 (kot puuttuu)
kuk 40%=117
Kuusikon eh tehty 5v sitten; n. 40 m³/ha , koivikon eh rankasavottana -90 luvun alussa ,n. 15 m³/ha (tehty pilkkeiksi) Koivikko on nyt 45 v ja kuusikko 43 v.
(kummankaan koht. eh tulojen (korko)vaikutus ei ole mukana laskelmassa; samoin ei ole kuusikon taimikonhoitokuluja, koivikolle ei tehty taimikonhoitoa . Tarkemmassa laskelmassa ne kaikki tulisi olla mukana korkoineen, mutta suunnilleen kuittaavat toisensa)
nettot: 176 x 37,1 € ~ 6500 € 234 x 11,2 € =2620€
117 x 11,2 € ~ 1310 €
n.menot: 4780 € ( 700 € , 65v, 3 %:n korko)
yhteensä : +3030 € + 2620 €
Kuvioiden tiedot ei ole taulukoista vaan olemassa olevista
kohteista. Kuuset itse istutettu poikasena, th ja koivikon risusavotta myös itse tehty.
Taimet oli avojuurisia ja juroivat melko pitkään.
Laskelma oli vain kahden pienehkön kuvion vertailua eikä
siis mikään yleistettävä ohje, jos joku vahingossa niin käsittäisi.
Korjaus edelliseen :
Sikäli tuo laskelma ei pidä paikkaansa, että todellisuudessa
istutuskulut oli huomattavasti pienemmät istutusvuonna, mutta
toisaalta yleinen keskimääräinen korkoprosentti 45 vuodelta
on paljon suurempi kuin 3.
8 %- 9% korkotaso voisi olla likimain se toteutunut korko, jolla
pitäisi laskea.
Hyvinkin vertailukelpoisia Puukilla. Kuuset olivat silloin avojuurisia ja siten aivan ok vertailussa. Kuten olen aiemminkin todennut normaalitilanne kuusen normikasvattelijalla on että ensimmäiseen kymmeneen vuoteen saavutetulla aukolla ei heilu kuin horsmaa ja kuusi alkaa näkyä vasta vuosikymmenen päästä joukosta.
Istutuskuusikon keskikasvu 4,5mottia/ha 65v aikana. Surkea tulos. Onneksi todellisuus on nykyisin menetelnin ja taimiaineksella aivan eri. Poikkeuksena tietysti Harjavalta ja Pohjois-Satakunta.
Täytyy olla huippu hieskoivikko, josta tulisi 100m3 tukkia. En ole ikinä nähnyt enkä varmaan tule koskaan näkemäänkään. Kuitua puskevat helposti 300m3/ha, muttei tukkia.
Vertailulaskelmat on luonnollisesti tehtävä tällä hetkellä käytettävien hoito- ja kasvatusmenetelmien mukaan, sillä laskelmalla haetaan tulevan tuoton kautta päätöstä siitä, miten ja millä puulajilla maapohja kannattaa uudistaa.
Jessen löysät heitot kymmenen vuoden tyhjäkäynnistä nykypäivän kuusentaimikoissa voi jättää omaan arvoonsa.
Aivan normaalisti hoidettu, mättäisiin istutettu kuusentaimikko on kymmen-vuotiaana vähintään 4-5 metriä pitkää. Jos ei ole, silloin jotain on pielessä.
Sanoinkin että normaali tavismetsänomistajan aukon teosta tuppaa kymmenkunta vuotta vierähtämään ennenkuin sieltä löytää silmä mitä puuta siellä on alettu kasvattaa. Toki täällä saattaa rehevyyskin olla hiukan reippaampaa mutta näin vain todettua on tullut useamman kerran. Jopa pidempiäkin aikoja on mennyt kun hiukan laiskanpulskeasti on uudistettu.
Mutta ehkä täällä ”uskontokunnan” aktiivisuus” on vähän samaa tasoa kuin kirkossa käynti.
Kuusikon kok.kasvu on pienehkö, koska kuvio on ollut melko kapea alue 04 kl kuusikon (nyt jo istutettu T1) kupeessa eikä kasvuunlähtö ole ollut kummoinen senkään takia.
Se on tietysti selvää, että tulevaisuuden metsän kannattavuuden laskentaa ei voi tehdä entisillä arvoilla, vaan
nykyisillä.
Jo pidemmän aikaa kasvaneiden kohteiden vertailu on vain
paljon helpompaa, kun tuloksia on jo näkyvissä ja tulot ja menot tarkemmin tiedossa.
Erilaisia muuttujia on niin paljon pitkällä ajalla, että ei kovin varmoja laskelmia pysty kukaan tekemään, mutta kuitenkin
jotain suuntaa antavaa voi nykyarvoihin perustuvallakin laskennalla hyvin tehdä.
Laskentakorko vaikuttaa vaikuttaa hyvin paljon näissä vertailuissa suuntaan tai toiseen.
Esim. jos käytetään 4 %:n korkoa (joka on tälläkin hetkellä ihan realistinen sijoitustuoton korko) ja kiertoaika on 65 v,
niin 700 €:n uudistuskulu kasvaa liki 9000 €:ksi .
3 %:n korolla vastaava luku jää alle 5000 €:n.
Puun nykyhinnoilla laskettaessa saa kasvunlisäys olla melkoinen, jotta lisäkulu tulee peitettyä, mutta hyvin onnistuessaan tarpeeksi hyväkasvuisella maalla toiminee
kuitenkin sekin.
Jesse voisi jo lopetaa nuo uskontoon viittaavat, vailla todellisuuspohjaa oleva heittonsa toisia palstalaisia kohtaan.
Tällä hetkellä lehtipuuston osuus metsäpinta-alastani on jo 20%, männyn 40% ja kuusen 40%. Puulajivalinnat on tehty vain ja ainoastaan maapohjan mukaan, – ei uskomusten.
Jos joku täällä on lähes hurmokseen asti ollut uskollinen yhdelle puulajille ja yhdelle puunostajalle, niin se on Jesse itse!
Puuston uudistamisiät on myös syytä päivittää nykypäivään.
Etelä- ja Keski-Suomessa voidaan koivulla käyttää 30-40 vuotta, kuusella 50-60 vuotta ja männyllä 60-70 vuotta.
Laskelma voidaan tehdä myös kaikille puulajeille samaan ikään, esim. 40 vuotta, koska nykyinen metsälaki mahdollistaa uudistamisen periaatteessa milloin vain.
Koska erilaisilla metsillä on aina myös oma arvonsa metsätilana, pitäisi laskelmissa huomioida myös se puoli.
Esim. 40 v. hieskoivutilalla saattaa olla toinen arvo kuin samanikäisellä kuusi- tai mäntytilalla.
Tällä korkeudella esim. 65 vuotta on kohtalaisen sopiva uudistusikä useimmissa tapauksissa.
Tuon esimerkin hieskoivikon uudistaminen voi käytännössäkin
(eikä vain laskelmassa) venyä tavallista myöhempään. koska
se on myös maisemametsikkö ja alikasvoksena on jo jonkin verran kuusia. Hallanarkuuden takia suojuspuut on siinä tarpeen.
#”…normaalitilanne kuusen normikasvattelijalla on että ensimmäiseen kymmeneen vuoteen saavutetulla aukolla ei heilu kuin horsmaa ja kuusi alkaa näkyä vasta vuosikymmenen päästä joukosta.”#
Mikähän se normikasvattaja on ??
Jessen tapauksessa saamaton tumpelo , joka on saanut taimet maahan vasta muutaman muistutuksen jälkeen jo heinän valmiiksi valtaamalle uudistusalalle .
Kuvassa ”Kelpo taimikko” (kuvauskorkeus 3m maan pinnasta) kasvaa 8 vuotta sitten istutettu taimikko . Valtapituus on yli 2 metriä . Mätästys ja istutus on tehty välittömästi hakkuun
jälkeen . Näin toimitaan tänään .
40 vuotta sitten annettiin hakkuuaukean ”tekeytyä” useita vuosia hakkuun jälkeen ennen istutusta .Maan muokkauksessakin oli suuria puutteita. Tämän seurauksena menetettiin peli tai paras hyöty jäi saavuttamatta monen uudistusalan kohdalla . Tilannetta on pahentanut viivyttely taimikon hoidossa . Osa uudistusaloista on jäänyt hoitamatta kokonaan . Näiden kohteiden kanssa hieskoivikko pystyy kilpailemaan tasapäisesti . Ei asianmukaisesti tämän päivän ohjeilla kasvatettujen kanssa .
Kuvassa on todella hieno koivikko! Ravinteetkin lienevät maaperäsä tasapainossa , kun puiden runkomuoto on noin hyvä . Kasvatustiheys näyttää sopivalta . Vihreiden oksien osuus rungosta on optimaalinen eikä lumen aiheuttamia vaurioita näy . Soveltuvuus konekorjuuseen on erinomainen .
Näitä lisää!!
Tulihan se sieltä!
Suolistettu porras: ”…8 vuotta sitten… …pituus 2 metriä…”
Täällä jopa pohjoisempana kuusenmailla tuon ikäinen taimikko on vähintään 5-metristä. Eli selkeästi kuivaa kangasta ja sorkkaeläinlaidunnuksen pakottamana tehty valinta. Ei vaihtoehtoja.
Palataanpa tuohon metsätilavertailuun.
Myynnissä olisi samankokoiset ja yhtä hyvin hoidetut, puustoltaan 40v. metsätilat. Yksi olisi puhdas hieskoivikko, toinen kuusikko ja kolmas männikkö. Minkä niistä mieluiten ostaisitte, ja mikä olisi näistä tiloista mielestänne halvin ja mikä kallein?
Totesin muuten , että taimien pituus oli YLI 2 metriä ja toisessa ketjussa , että tämän kuvion vieressä kasvava männikkö näytti ”räkäiseltä” . Valinta oli siksi kuusi .
Olin aikeissa ottaa kuvan myös komeasta nuoresta koivikosta , joka kasvoi vain muutaman sadan metrin etäisyydellä kuvan kuusentaimikosta . Aluetta oli useampi hehtaari . En kuitenkaan saanut mieleistäni kuvakulmaa kohteeseen . Hyvä oli laatu sielläkin , vaikka sijaitsi firman”sorkkaeläinlaiduntajien”taukopaikan tuntumassa . Nyt taukopaikka on vähän eri paikassa . Mahtava hirsilaavu , jossa isokenkäisten passaa vetää henkeä (ja virvokkeita) jahdin aikana .
Keskustelin eilen alueen metsien hoidosta vastaavan henkilön(ei harrasta metsästystä) kanssa hirvituhoista .
Hän totesi , että niitä ei esinny juuri lainkaan . Poikkeuksena on (talvehtimis)alue , josta laitoin harvennuksiin liittyviä kuvia tämän kevään aikana. Sielläkin on kymmeniä hehtaareita täysin hirvien koskemattomia männyn uudistusaloja .Todisteena on viime kesänä lähettämiäni kuvia sieltä .
Antonille toteaisin vielä , että meillä päin ei hirvet kaadu pelkästään haukkumalla …varsinkaan , jos haukutaan tuvassa : )
Joopa joo!
Eihän niitä hirvituhoja kovin paljon kuusikoissa VIELÄ ole.
Kyllähän niitä syömättömiäkin kohtia löytyy petäjiköistä. Kunhan vaan on tarpeeksi isoja yhtenäisiä aloja. Hirvellä on tunnetusti hyvä maku- ja hajuaisti. Kyllä se ruokansa valikoi. Ja tarkkaan.