Jos on rehevä maapohja niin muokkaus kaivinkoneella ja raivaus 3-5 vuoden päästä. Tuo rytö ei estä taimien kasvua mutta pitää pahan heinittymisen kurissa. Toki raivaus on sitten kova työ eikä saa myöhästyä yhtään.
Olen samaa mieltä kuin Herman. Tuommoista ei kannata heti mennä raivaamaan. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myydä tuo hyvällä hinnalla jollekin JK-uskovaiselle!
Muutama puristuksessa kasvanut ja todennäköisesti hakkuussa siipeensä saanut kuusi ei edes jk-haaveilijan päiväunia pelasta. Ennemmin sitten noista lehtipuuraipoista yrittää jotain energiapuuleimikkoa 20 vuoden kiertoajalle kasvattaa.
Ensin raivuri,sitten kaivuri ja taimet perään,näin olen toiminut.Voihan siitä jk energiametsää kasvattaa,herran haltuun vaan. 20 vuotta myöhemmin luonnonmukainen tureikko myytäväksi tulevana monimuotoisena etelän citiläisille kovalla hinnalla.
Kyllähän nuo uudistuksen ajan sietää olla. Raivaa myöhemmin ja tämähän taas osoittaa että raivaamattomia kohteita tehdään pilvin pimein suorittavan itkusta huolimatta.
Mukavasti on raivaamattomuus lisännyt vaikeusastetta hakkuussa, jeessi intoutuu vielä pahentamaan tilannetta työntämällä kaivurin ja istuttajan samaan risukkoon, sekään ei hänelle riitä, vaan kaiken sen häsläyksen kukkuraksi hän panisi Työttömän rakennusurakoitsijansa Oilo-Macin kanssa kompuroimaan risujen kimppuun, jotka on suurimmaksi osaksi pariin – kolmeen kertaan lahmattu ja osittain maalla peitetty – tietääpä nuorempi putkirunkkari, että metsätyö voi olla todella epämiellyttävää.
Hyvin näyttää riittävän raivausharrastuta isältä pojalle . Minua henk.koht. ei raivaamattomuus juurikaan hetkauta . Kone uudelleen lavetille , jos näkymä vaikuttaa kuvan kaltaiselta . Se on yrityksen johdon taholta tullut määräys.
En pitäisi lainkaan mahdottomana , että kuvassa näkyvissä olosuhteissa työskennelleen motokuskin sormi eksyi ”kuitunapille” tavallista useammin paksumman puun kyseessä ollessa. Jos leimikkon valmisteluun ei ole panostettu , on sinisilmäistä odottaa samaa hakkuutoimenpiteenkään kohdalla.
Isot metsäyhtiöt hoitavat ennakkoraivaukset tänä päivänä kohtuullisen ja paikoin jopa erittäin hyvin . Jatkossa tarpeet kyseiselle toimenpiteelle vähenevät niidenkin kohdalla tuntuvasti , kun metsä pidetään kunnossa jo taimikkovaiheesta alkaen. Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli surkea , mutta kalliiden ennakkoraivausten tultua eteen , alettiin miettiä raivaustarpeita ja toimenpiteen ajoitusta uudelleen.
Kuvasta vielä sen verran , että mäntyä on noissa olosuhteisa uhkarohkeaa istuttaa . Puulajivalikoima näyttää jo nyt sen verran laajalta , että hirvet viihtyvät alueella varmasti .
Kuvan kohde näyttäisi olevan juuri sellainen, ettei sitä kannattaisi nyt mennä raivaamaan, ja jos menee, niin sitten ehdottomasti pitkään kantoon, sillä alue on kuitenkin raivattava uudestaan, ja silloin on nopeampi sahata ne vanhat kannot lukuisine kantovesoineen kerralla nurin, eikä vanha kanto juuri veso sen jälkeen.
Jos pieni alue esim 1ha tai 2 ja intoa, niin kuokalla isoja kuusia joukkoon istuttaisin, hommaa siinä on.. Nämä raivaamattomat on surullisia tapauksia, onneksi niitä näkee yhä vähemmän, omilla mailla ei koskaan niin kauan kun metsät omistan… Kun harventajat on vielä kavereita niin ei niille kehtaa paskaa tarjota. Se on ihan oikein näillä että kuitunappia käytetään.
Itse kyllä raivaisin alueen ennen muokkausta. Uskon että muokkaus jälki on parempi kun risut on poissa. Toisekseen kun kyseessä on aukko niin risuilla ei ole niin suurta vaikutusta hakkuuseen kun harvennuksella. Nythän otetaan kaikki puut pois eikä lajivalintaa tarvitse suorittaa. Samoin lehdettömällä ajalla tehty hakkuu ei varmaan kovinkaan paljon rajoita näkyvyyttä. Ainoa ongelma tuossa on kun risuja joutuu moton kouraan niin pituusmitta heittelee ja paksuuskin. Silloin tahtoo hermoherkällä kuskilla , niin kuin minulla, helposti käsi menemään kuitunappiin.
Jos tuo ketjun aloittajan otsikko on tarkoitettu kysymykseksi (kun siinä kysymysmerkki on), niin joo, kyllä se on jäänyt tekemättä.
Kaivinkone on yllättävän kömpelö väline risusavotassa. Tuppaavat nuo risut aika ikävästi repimään letkuja ym. Mutta jos ei meinaa konemuokata, vaan Aplin neuvon mukaisesti kuokkia, niin sitten risukon varmaan voi jättää pystyyn. Tuo kuvan perusteella vesitaloutta pitäisi parantaa samalla. Tosin kuvausajankohta voi olla harhaanjohtava. Jos tuon ojitusmätästää, niin olisihan se kivaa konemiestä kohtaan jos risut olisi kerätty pois ojien kohdalta. Laikkumätästyksessä maassa (ei pystyssä) olevat pienpuut ei paljoa haitanne.
Risut ojan kohdalla eivät oikein vaikuta kaivutyöhön, mutta jotenkin tuntuu hölmöltä ojamaat nostella elävien risujen päälle. kyllä niistä tulee murheita.
Kulkiessani metsissä mm. hirvijahdin aikaan, olen paljon liikkunut Metsähallituksen ja perinteisten metsäyhtiöiden mailla. Toki myös yksityismaiden läpi olen tallustellut.
Isojen maanomistajien (yhtiöt ja MH) metsät ovat kiistatta hyvin käsiteltyjä. Siellä ei tarvitse ennakkoraivauksia, eikä energiapuuhakkuita järjestellä. Sieltä ei löydy kuvan mukaisia avohakkuun repaleita.
Maalaamatta piruja seinälle, kuvan kohde näyttää maapohjaltaan, (pelto vieressä!) ja lehtipuukasvustoltaan tulevalta työsiirtolalta, laittaa siihen sitten mitä puita tahansa kasvamaan. Yksi asia on ainakin varma. Jos tuosta nyt yhden lehtipuun katkaisee, saa kymmenen tilalle. Tästä nousee metsä-some-raivo, kun tämän sanon: Glyfosaattia peliin!
Hyvää suojapuuta pienten taimien suojaksi joten mitään myrkkyjä on turha levitellä noin kosteaan maastoon. Nytkin aurinko grillaa pieniä puuntaimia armottomasti ja maa on vielä jäässä. Tuppaa siinä kuusen neulaset kellastumaan ja taimi kellistymään. Joten mätästys ja vesitalous kuntoon ja taimetus. muuta ei nyt tarvita.
Tuosta ”sormi kuitunapilla” aiheesta kysyisin.Onko vaikutusta hakkuutaksaan,onko tehty tukkiin vai kuituun?Suurin taksatekijä kuitenkin lienee runkokoko.Meni ohi pääaiheen,mutta kysynpähän kuitenkin.
Sulamisvesiä . Luultavimmin ei ole tarvetta ojitusmätästykselle vaikka rehevä maapohja onkin. Jos on pienialainen, niin kuokkaistutustalkoot pystyyn ja kuusia kasvamaan. Noista raipoista saa jo suojuspuuston. Kun kuuset ylittää hallarajan niin sitten vasta raivaus.
Raivaus ensin sitten uudistus…perustelu…..Muutama vuosi eteenpäin nuo räipät ovat pitkiä. Miten käy sitten kasvavien taimien. Vesakko nousee nopeammin kuin istutus taimi kasvaa.
Moriz ei jättäisi ennakkoraivaamatta, ei ole hänen palstaltaan. Ottanut kuvia ohikulkumatkalla jonkun muun työmaalta. Toivottavasti kertoo joskus, mitä sille tapahtui. On yleistynyt sellainenkin käytäntö, ettei tehdä yhtään mitään, siinähän metsälain ehdot jo täytyy: ”kehityskelpoinen taimikko”.
Jos tuon nyt raivaa niin seurauksena on melkoinen vesakko-helvetti. Glyfo auttaa mutta jos se ei käy niin mätästys ja kuusentaimet. Raivuu sitten kun ne kuusentaimet alkaa lähennellä saappaanvartta…
PS. Palstan motokuskit taitaa olla kuitufirman miehiä, sahurit ei tykkää siitä kuitunapista 🙂
Kuva on Jeessin ”ylispuiden poisto” – kaupan kohteesta, jonka hän juuri kertoi tehneensä. Hieman on nuori lehtipuusto saanut siipeensä, mutta metsäliiton urakoitsijat ja omistajajäsenyys takaavat ilmaiset taimet ja ilmaisen työn.
Jätkä edes tajua millainen on näillä suunnilla tyypillinen ylispuukohde. Mutta voin selventää että yleensä on kyse kohteesta joka on turvemaamuuntumaa ja sinne on aikanaan varttunut komea tukkimännikkö ja aivan kelpo hieskoivumäärä joukkoon myös koska sitä on aikanaan täydennetty koivulla mäntyjen jo silloin aikanaan jääden vajaa-asentoiseksi. Saattoi jo silloinkin olla elukoiden syöntiä. Mutta sitten maaperä onkin muuttunut kuuselle suotuisaksi koivujen runsaan pintalehtikarikkeen myötä ja toinen puusukupolvi onkin jo päässyt komeaan pikkutukkiasentoon. Kun metsästä ollaan riittävän kauan pois ei toista metsää enää kannata tuhota vaan yrittää saada siitä kuusikosta jatkoon valmis metsä.
Miksi kammoksutaan Muuttumassa sinne voimalla tunkeutuvaa hieskoivua? Puusto tulee ilmaiseksi ja kasvaa nuorena nopeammin kuin mikään havupuu kasvaisi.
Koivukuidun HINTA on lähellä mäntykuidun hintaa ja kasvunopeus korvaa moninverroin parin euron hinnaneron.
Turvemaalla ei kasva virheetöntä tukkipuuta, koska maaperä elää loputtomiin, puihin syntyy lenkoutta.
Lisäksi – Kuten Jeessi mainitsee, koivun karikkeet parantavat maaperää, juuret parantavat maaperää – vesitalous parantuu, kaikki voivat paremmin.
Jos tuota ei raivata ennen muokkausta, on kuviolla ”todella iloinen” kaivurikuski töissä. Tollainen tapikko tunkee joka paikkaan.
Jos olisi ennakkoraivattu pari vuotta ennen hakkuuta, tuo tapikko olisi murskaantuneena maassa.
En kyllä tuossa näe mitään järkevää hieskoivikon kasvatuksen lähtökohtaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Jos on rehevä maapohja niin muokkaus kaivinkoneella ja raivaus 3-5 vuoden päästä. Tuo rytö ei estä taimien kasvua mutta pitää pahan heinittymisen kurissa. Toki raivaus on sitten kova työ eikä saa myöhästyä yhtään.
Uudistetaan tekemällä se raivaus nyt ja sitten ojitusmätästys päälle.
Olen samaa mieltä kuin Herman. Tuommoista ei kannata heti mennä raivaamaan. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myydä tuo hyvällä hinnalla jollekin JK-uskovaiselle!
Minusta raivaus, risut kasalle, ojitusmätästys ja istustus.
Joskus on käynyt mielessä, kannattaisiko risut muutenkin kasata ja polttaa.
Nuo risut on muuten paljon isompi riesa kuin heinikko. Eihän tuolla viitsi edes pottiputken kanssa liikkua, saati miten muokkaus onnistuisi,
Siellähän on valmiit aliskasvoskuuset valmiina. Ei tälle mitään tarvitse tehdä. Vai mitenköhän se nyt menikään?
Tuollaisiakin ryteiköitä on tullu istutettua.Väistän jos eteen tulee eli sellainen hinta ettei mo:ta kiinnosta.
Muutama puristuksessa kasvanut ja todennäköisesti hakkuussa siipeensä saanut kuusi ei edes jk-haaveilijan päiväunia pelasta. Ennemmin sitten noista lehtipuuraipoista yrittää jotain energiapuuleimikkoa 20 vuoden kiertoajalle kasvattaa.
Ensin raivuri,sitten kaivuri ja taimet perään,näin olen toiminut.Voihan siitä jk energiametsää kasvattaa,herran haltuun vaan. 20 vuotta myöhemmin luonnonmukainen tureikko myytäväksi tulevana monimuotoisena etelän citiläisille kovalla hinnalla.
Jättäisin raivuun myöhemmäksi . Ehkä 1-3 vuotta istutuksesta , nyt tehtynä räjäyttää vesojen kasvun .
Kyllähän nuo uudistuksen ajan sietää olla. Raivaa myöhemmin ja tämähän taas osoittaa että raivaamattomia kohteita tehdään pilvin pimein suorittavan itkusta huolimatta.
Mukavasti on raivaamattomuus lisännyt vaikeusastetta hakkuussa, jeessi intoutuu vielä pahentamaan tilannetta työntämällä kaivurin ja istuttajan samaan risukkoon, sekään ei hänelle riitä, vaan kaiken sen häsläyksen kukkuraksi hän panisi Työttömän rakennusurakoitsijansa Oilo-Macin kanssa kompuroimaan risujen kimppuun, jotka on suurimmaksi osaksi pariin – kolmeen kertaan lahmattu ja osittain maalla peitetty – tietääpä nuorempi putkirunkkari, että metsätyö voi olla todella epämiellyttävää.
Hyvin näyttää riittävän raivausharrastuta isältä pojalle . Minua henk.koht. ei raivaamattomuus juurikaan hetkauta . Kone uudelleen lavetille , jos näkymä vaikuttaa kuvan kaltaiselta . Se on yrityksen johdon taholta tullut määräys.
En pitäisi lainkaan mahdottomana , että kuvassa näkyvissä olosuhteissa työskennelleen motokuskin sormi eksyi ”kuitunapille” tavallista useammin paksumman puun kyseessä ollessa. Jos leimikkon valmisteluun ei ole panostettu , on sinisilmäistä odottaa samaa hakkuutoimenpiteenkään kohdalla.
Isot metsäyhtiöt hoitavat ennakkoraivaukset tänä päivänä kohtuullisen ja paikoin jopa erittäin hyvin . Jatkossa tarpeet kyseiselle toimenpiteelle vähenevät niidenkin kohdalla tuntuvasti , kun metsä pidetään kunnossa jo taimikkovaiheesta alkaen. Vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli surkea , mutta kalliiden ennakkoraivausten tultua eteen , alettiin miettiä raivaustarpeita ja toimenpiteen ajoitusta uudelleen.
Kuvasta vielä sen verran , että mäntyä on noissa olosuhteisa uhkarohkeaa istuttaa . Puulajivalikoima näyttää jo nyt sen verran laajalta , että hirvet viihtyvät alueella varmasti .
Kuvan kohde näyttäisi olevan juuri sellainen, ettei sitä kannattaisi nyt mennä raivaamaan, ja jos menee, niin sitten ehdottomasti pitkään kantoon, sillä alue on kuitenkin raivattava uudestaan, ja silloin on nopeampi sahata ne vanhat kannot lukuisine kantovesoineen kerralla nurin, eikä vanha kanto juuri veso sen jälkeen.
Jos pieni alue esim 1ha tai 2 ja intoa, niin kuokalla isoja kuusia joukkoon istuttaisin, hommaa siinä on.. Nämä raivaamattomat on surullisia tapauksia, onneksi niitä näkee yhä vähemmän, omilla mailla ei koskaan niin kauan kun metsät omistan… Kun harventajat on vielä kavereita niin ei niille kehtaa paskaa tarjota. Se on ihan oikein näillä että kuitunappia käytetään.
Itse kyllä raivaisin alueen ennen muokkausta. Uskon että muokkaus jälki on parempi kun risut on poissa. Toisekseen kun kyseessä on aukko niin risuilla ei ole niin suurta vaikutusta hakkuuseen kun harvennuksella. Nythän otetaan kaikki puut pois eikä lajivalintaa tarvitse suorittaa. Samoin lehdettömällä ajalla tehty hakkuu ei varmaan kovinkaan paljon rajoita näkyvyyttä. Ainoa ongelma tuossa on kun risuja joutuu moton kouraan niin pituusmitta heittelee ja paksuuskin. Silloin tahtoo hermoherkällä kuskilla , niin kuin minulla, helposti käsi menemään kuitunappiin.
Mitenkä siinä hermot korjaantuu jos toisen omaisuutta haaskaa tahallaan.
Jos tuo ketjun aloittajan otsikko on tarkoitettu kysymykseksi (kun siinä kysymysmerkki on), niin joo, kyllä se on jäänyt tekemättä.
Kaivinkone on yllättävän kömpelö väline risusavotassa. Tuppaavat nuo risut aika ikävästi repimään letkuja ym. Mutta jos ei meinaa konemuokata, vaan Aplin neuvon mukaisesti kuokkia, niin sitten risukon varmaan voi jättää pystyyn. Tuo kuvan perusteella vesitaloutta pitäisi parantaa samalla. Tosin kuvausajankohta voi olla harhaanjohtava. Jos tuon ojitusmätästää, niin olisihan se kivaa konemiestä kohtaan jos risut olisi kerätty pois ojien kohdalta. Laikkumätästyksessä maassa (ei pystyssä) olevat pienpuut ei paljoa haitanne.
Risut ojan kohdalla eivät oikein vaikuta kaivutyöhön, mutta jotenkin tuntuu hölmöltä ojamaat nostella elävien risujen päälle. kyllä niistä tulee murheita.
Kulkiessani metsissä mm. hirvijahdin aikaan, olen paljon liikkunut Metsähallituksen ja perinteisten metsäyhtiöiden mailla. Toki myös yksityismaiden läpi olen tallustellut.
Isojen maanomistajien (yhtiöt ja MH) metsät ovat kiistatta hyvin käsiteltyjä. Siellä ei tarvitse ennakkoraivauksia, eikä energiapuuhakkuita järjestellä. Sieltä ei löydy kuvan mukaisia avohakkuun repaleita.
Maalaamatta piruja seinälle, kuvan kohde näyttää maapohjaltaan, (pelto vieressä!) ja lehtipuukasvustoltaan tulevalta työsiirtolalta, laittaa siihen sitten mitä puita tahansa kasvamaan. Yksi asia on ainakin varma. Jos tuosta nyt yhden lehtipuun katkaisee, saa kymmenen tilalle. Tästä nousee metsä-some-raivo, kun tämän sanon: Glyfosaattia peliin!
Hyvää suojapuuta pienten taimien suojaksi joten mitään myrkkyjä on turha levitellä noin kosteaan maastoon. Nytkin aurinko grillaa pieniä puuntaimia armottomasti ja maa on vielä jäässä. Tuppaa siinä kuusen neulaset kellastumaan ja taimi kellistymään. Joten mätästys ja vesitalous kuntoon ja taimetus. muuta ei nyt tarvita.
Tuosta ”sormi kuitunapilla” aiheesta kysyisin.Onko vaikutusta hakkuutaksaan,onko tehty tukkiin vai kuituun?Suurin taksatekijä kuitenkin lienee runkokoko.Meni ohi pääaiheen,mutta kysynpähän kuitenkin.
Sulamisvesiä . Luultavimmin ei ole tarvetta ojitusmätästykselle vaikka rehevä maapohja onkin. Jos on pienialainen, niin kuokkaistutustalkoot pystyyn ja kuusia kasvamaan. Noista raipoista saa jo suojuspuuston. Kun kuuset ylittää hallarajan niin sitten vasta raivaus.
Raivaus ensin sitten uudistus…perustelu…..Muutama vuosi eteenpäin nuo räipät ovat pitkiä. Miten käy sitten kasvavien taimien. Vesakko nousee nopeammin kuin istutus taimi kasvaa.
Raivaus ensin, sitten mahdollinen terveyslannoitus, muokkaus ja kuuset maahan.
Moriz ei jättäisi ennakkoraivaamatta, ei ole hänen palstaltaan. Ottanut kuvia ohikulkumatkalla jonkun muun työmaalta. Toivottavasti kertoo joskus, mitä sille tapahtui. On yleistynyt sellainenkin käytäntö, ettei tehdä yhtään mitään, siinähän metsälain ehdot jo täytyy: ”kehityskelpoinen taimikko”.
Visakallo oikeassa…
Jos tuon nyt raivaa niin seurauksena on melkoinen vesakko-helvetti. Glyfo auttaa mutta jos se ei käy niin mätästys ja kuusentaimet. Raivuu sitten kun ne kuusentaimet alkaa lähennellä saappaanvartta…
PS. Palstan motokuskit taitaa olla kuitufirman miehiä, sahurit ei tykkää siitä kuitunapista 🙂
Kuva on Jeessin ”ylispuiden poisto” – kaupan kohteesta, jonka hän juuri kertoi tehneensä. Hieman on nuori lehtipuusto saanut siipeensä, mutta metsäliiton urakoitsijat ja omistajajäsenyys takaavat ilmaiset taimet ja ilmaisen työn.
Jätkä edes tajua millainen on näillä suunnilla tyypillinen ylispuukohde. Mutta voin selventää että yleensä on kyse kohteesta joka on turvemaamuuntumaa ja sinne on aikanaan varttunut komea tukkimännikkö ja aivan kelpo hieskoivumäärä joukkoon myös koska sitä on aikanaan täydennetty koivulla mäntyjen jo silloin aikanaan jääden vajaa-asentoiseksi. Saattoi jo silloinkin olla elukoiden syöntiä. Mutta sitten maaperä onkin muuttunut kuuselle suotuisaksi koivujen runsaan pintalehtikarikkeen myötä ja toinen puusukupolvi onkin jo päässyt komeaan pikkutukkiasentoon. Kun metsästä ollaan riittävän kauan pois ei toista metsää enää kannata tuhota vaan yrittää saada siitä kuusikosta jatkoon valmis metsä.
Miksi kammoksutaan Muuttumassa sinne voimalla tunkeutuvaa hieskoivua? Puusto tulee ilmaiseksi ja kasvaa nuorena nopeammin kuin mikään havupuu kasvaisi.
Koivukuidun HINTA on lähellä mäntykuidun hintaa ja kasvunopeus korvaa moninverroin parin euron hinnaneron.
Turvemaalla ei kasva virheetöntä tukkipuuta, koska maaperä elää loputtomiin, puihin syntyy lenkoutta.
Lisäksi – Kuten Jeessi mainitsee, koivun karikkeet parantavat maaperää, juuret parantavat maaperää – vesitalous parantuu, kaikki voivat paremmin.
Jos tuota ei raivata ennen muokkausta, on kuviolla ”todella iloinen” kaivurikuski töissä. Tollainen tapikko tunkee joka paikkaan.
Jos olisi ennakkoraivattu pari vuotta ennen hakkuuta, tuo tapikko olisi murskaantuneena maassa.
En kyllä tuossa näe mitään järkevää hieskoivikon kasvatuksen lähtökohtaa.