Joo, elikkäs 2022 maaliskuussa tehty kantohangilta, lunta oli about 80-90cm. 6h käytetty hehtaarilla aikaa. Kemera napattu. Tuntiveloitus olisi pienempi kuin kemera.
Kysyin aikanaan tarjouksen istutus plus koivuntaimi, se oli n. 85c/taimi. Itse kasvatin kesäkoivut ja istutin 5h tunnin päivissä n. 1500 päivässä. Taimien tarvikkeet siemenineen oli 2c taimi. Taimenkasvatus alustat oli jo itsellä. Kari Mielikäinen vastasi metsälehteen jonkun lukijan kysyessä, että:”Kannattaako taimia kasvattaa itse?” Vastaus oli:”ei kannata.”
Jos nuo taimet on hirvien talvilaidunalueella, niin ne on syöty vaikka eivät siltä näytä. Tuossa ois myös ollu kannattavaa tehdä jo eh, vaikka ei siltä näytä.
Petkeles kävi kertomassa meille, ettei ole hirvien talvilaidunalueella koskaan käynytkään. Lisäsi vielä, ettei halua talousmetsien hoitoakaan ymmärtää, vaan häiriköinti täällä palstalla vuosikymmenestä toiseen on juuri hänen juttunsa.
Päätehakkuuvaiheessa motokuski katso hölmönä ja sanoi, että sinä ymmärrät, että säästettävistä koivuista ei tule uutta metsää. Ohjeeksi laitoin, että jokainen hies- ja rauduskoivu säästetään jota nyt varmaan oli 5-10puuta/ha. Ei merkittäviä tukkipuita enää. Mutta eihän motokuskit ymmärrä taimikoista tai koivun kasvatuksesta, tosin paljon muutkaan. Se merkitys niillä on, että saadaan taimikko tiheäksi koska hirvi tykkää avoimesta ja toisaalta tollaset siemensyntyiset ei pärjää istutustaimille eikä raivausvaiheessa niistä ole mitään vastusta.
Näyttää hyvältä. Mutta jos kuusia joutuu poistamaan kantohangella niin silloin vihreitä oksia jää helposti lumen alle ja sieltä nousee nelihaarainen kuusi.
Se on erikoista, että esimerkiksi metsälehti ei tee juttuja vaihtoehtoisista uudistamisista ja niissä onnistumisista. Jutut jostakin ikuisista saha testeistä ei vaan jaksa kiinnostaa.
Kun uudistuksista kuittaantuu likipitäen puolet bonuksista ei juurikaan innosta alkaa omatoimiseen taimien kasvatukseen. Se toinen puoli on nykyisellään haapauudistuksia joissa taas juurivesat hoitaa uudistuksen. Niin, sikarin kaipaama vaihtoehtoinen uudistus tulikin sitten jo myös kerrottua, kaksikin.
Haapa on hyvä sekapuuna ja tässä onkin viereseisellä kuviolla tehty tekopökkelöitä haavasta. Ihana lahoavan haavan tuoksu on saanu hirvet hurmioon ja saanee ruokailemaan vieressä.
Mutta minäkin hoidan kuusentaimikot niin, että käytän7-8 tuntia hehtaarilla niiden raivaukseenkunne ovat 7-8 vuotiaita. Kuusi lähtee siinä n. 7vuoden iässä 50-80cm vuosikasvuun ja se on täydellinen hetki sen raivaukseen. Jos se raivataan 4-5vuotiaana niin lehtipuut saavat kiinni nopiasti ne tukahduttavat sen parhaan kasvun lähdön vaiheen. Siitä löytyykin hyviä kuvia minulta.
Nämä motokuskit ja toimittajat, jotka vannovat jatkuvan raivauksen nimeen eivät ymmärrä kokonaisuuksia kun niissä kuusikoissa on paljon lehtipuuta, jotka ei todellisuudessa meinaa mitään kuusille, tekevät sen, että hirvet ovat myös siellä ruokailemassa. Jos kuusikot pitää jatkuvan raivauksen keinoin kokonaan puhtaana on apetta tarjolla vähemmän.
Kyllä kai niitä motokuskeja on todella vähän jotka vannovat jatkuvankasvatuksen nimeen. Taitaa olla vain ne jotka ovat nähneet siinä bisneksen. Motokuskeilla on hyvä kuva siitä mitä jatkuva kasvatus todella on.
Näillä keskisuomalaisten opeilla Etelä-Suomessa joutuu raivaamaan 3 kertaa kuusentaimikon. Se on järjetöntä rahallisesti ja se auta koivun kasvatuksessa. Yksi kertakin lähes riittää kun ennakkoraivaus tehdään optimiaikaan 7-8vuoden iässä. Siellä missä siis kuusenistutus on taloudellisesti kannattavaa. Tavallaan jos männyntaimikko on pidettävä lehtipuusta puhtaana jatkuvasti mut jos pitää kuusentaimikonkin puhtaana jo siitä 4-5 vuodesta asti niin ikävä kyllä looginen seuraus on, että hirvet ruokailevat koivun taimikoissa. Sen ovat tän palstan kaikki muut koivunkasvattajat huomanneet, että ei vaan onnistu. Se vika on siellä peilissä ja mm. näissä jatkuvan raivauksen opeissa.
Turha sitä varhaisperkausta on venyttää. Groupillakin oltiin parikymmentä vuotta sitten sitä mieltä ,että viivytetään raivausta , jotta vältytään useammilta raivauskerroilta. Huomasivat virheen ja raivaavat jo viiden vuoden sisällä istutuksesta. Poistettujen räippien juuristo ei ole kehittynyt vielä tuossa vaiheessa kovin tehokkaaksi tuottamaan uusia vesoja. Havupuun taimen kasvu ei hidastu missään vaiheessa . Täyttävät tilan ja kuihduttavat osan seuraavasta vesasukupolvesta . Varsinaisen th:n jälkeen ei juuri tarvitse raivaussahaan koskea ja ennakkoraivauksen tarve on vähäinen. Jos vesakko lasketaan kerran niskan päälle on edessä ikuinen raivauskierre. Pahimmillaan vahinkoa ei korjata millään, kuten kuva oletetusta energiapuukohteesta kertoo.
Musta tuo ideologia on hyvä kun se on kehitetty tuolla keski-Suomessa missä hirvipelossa istutetaan paljon kuusta alueille joissa sen istuttaminen ei välttämättä ole edes järkevää. Ymmärrän, että ne jäävät jalkoihin toisinkuin etelässä missä taloudellisesti järkevillä paikoilla ei ole ongelmia. Tämä ideologia sataa suoraan omaan laariin kun muut ihmettelevät epäonnistuneita koivikoitaan. Pitää vielä käydä joku päivä ottamassa kuvia 3 raivauksen kohteista joissa on tehty 5 varhaisperkaus sekä 7 vuoden iässä missä suurin osa isoista kannoista kuoli varjostukseen, eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Minusta tuolle raivaukselle ei voi sanoa yleispätevää ohjetta joka sopii joka paikkaan. Minusta maapohjan rehevyydellä etenkin kosteudella on suuri merkitys. Tuossa meidän lähellä on kuusikko jonka raivasin isännälle yhden kerran noin 7 vuoden kohdalla. Se riitti sille taimikolle. Toisaalta taas kun selän kääntää raivauksessa niin metri on tullut uutta. Tuo raivaus on niin paikkakohtainen juttu.
Ennen kannatti istuttaa vain parhaimman paikat kuusentaimilla ja muut mm. äestämällä jne. Entinen kemera anto tuen kun taimikko oli yli 2.1m ja parhaiden paikkojen raivaus 7.vuotiaana kun ne oli ylittänyt tuon riitti niin, että tuli kerrasta. Nyt on tingitty kuusenistutuksen taloudellisesta kannattavuudesta ja kuusta istutetaan jokapaikkaan joka on johtanut siihen, että taimikoita raivataan jatkuvasti kun ne eivät toissijaisilla paikoilla spurttaa ja äestykset ja kylvöt on romahtanut. Nyt parhaimmat paikat kärsii vääränaikaisista raivauksista(Entinen kemera kannusti niiden oikeaaikaisuuteen.) ja kuusenistutus toissijaisille paikoille on entistä kannattamattomampaa jatkuvan raivauksen myötä.
Mutta se pääasia on tässä kun tätä jatkuvaa raivausta on tuotu näihin parhaimpiin paikkoihin uuden opin, uuden kemeran myötä niin koivunistutus on hankalampaa. 7 vuotias kuusikkokin koivulla tarjoaa melkoisen buffetin.
Kokeilin kerran istuttaa koivua heti huhtikuu-toukokuun vaihteessa. Tulivat heti lähes seuraavana päivänä syömään kun ei ollut muuta vihreää tarjolla. Kesäkoivut istutetaan heinäkuussa piste, niinkuin ennekin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Joo, elikkäs 2022 maaliskuussa tehty kantohangilta, lunta oli about 80-90cm. 6h käytetty hehtaarilla aikaa. Kemera napattu. Tuntiveloitus olisi pienempi kuin kemera.
Kysyin aikanaan tarjouksen istutus plus koivuntaimi, se oli n. 85c/taimi. Itse kasvatin kesäkoivut ja istutin 5h tunnin päivissä n. 1500 päivässä. Taimien tarvikkeet siemenineen oli 2c taimi. Taimenkasvatus alustat oli jo itsellä. Kari Mielikäinen vastasi metsälehteen jonkun lukijan kysyessä, että:”Kannattaako taimia kasvattaa itse?” Vastaus oli:”ei kannata.”
Jos nuo taimet on hirvien talvilaidunalueella, niin ne on syöty vaikka eivät siltä näytä. Tuossa ois myös ollu kannattavaa tehdä jo eh, vaikka ei siltä näytä.
Petkeles kävi kertomassa meille, ettei ole hirvien talvilaidunalueella koskaan käynytkään. Lisäsi vielä, ettei halua talousmetsien hoitoakaan ymmärtää, vaan häiriköinti täällä palstalla vuosikymmenestä toiseen on juuri hänen juttunsa.
Alkuvaiheessa säästetyt eurot alkavat tuottamaan korkokorolle. Hyvä esimerkki vesomisesta.
Päätehakkuuvaiheessa motokuski katso hölmönä ja sanoi, että sinä ymmärrät, että säästettävistä koivuista ei tule uutta metsää. Ohjeeksi laitoin, että jokainen hies- ja rauduskoivu säästetään jota nyt varmaan oli 5-10puuta/ha. Ei merkittäviä tukkipuita enää. Mutta eihän motokuskit ymmärrä taimikoista tai koivun kasvatuksesta, tosin paljon muutkaan. Se merkitys niillä on, että saadaan taimikko tiheäksi koska hirvi tykkää avoimesta ja toisaalta tollaset siemensyntyiset ei pärjää istutustaimille eikä raivausvaiheessa niistä ole mitään vastusta.
Näyttää hyvältä. Mutta jos kuusia joutuu poistamaan kantohangella niin silloin vihreitä oksia jää helposti lumen alle ja sieltä nousee nelihaarainen kuusi.
Se on erikoista, että esimerkiksi metsälehti ei tee juttuja vaihtoehtoisista uudistamisista ja niissä onnistumisista. Jutut jostakin ikuisista saha testeistä ei vaan jaksa kiinnostaa.
Kun uudistuksista kuittaantuu likipitäen puolet bonuksista ei juurikaan innosta alkaa omatoimiseen taimien kasvatukseen. Se toinen puoli on nykyisellään haapauudistuksia joissa taas juurivesat hoitaa uudistuksen. Niin, sikarin kaipaama vaihtoehtoinen uudistus tulikin sitten jo myös kerrottua, kaksikin.
Oletko Jesse saanut pidettyä sorkkajalkaiset poissa haapavesaikoistasi?
Mitenkä Jessellä niin huonot bonukset? Minulla tulee muokkaukset ja taimet aina kuitatuksi bonuksilla.
Haapa on hyvä sekapuuna ja tässä onkin viereseisellä kuviolla tehty tekopökkelöitä haavasta. Ihana lahoavan haavan tuoksu on saanu hirvet hurmioon ja saanee ruokailemaan vieressä.
Mutta minäkin hoidan kuusentaimikot niin, että käytän7-8 tuntia hehtaarilla niiden raivaukseenkunne ovat 7-8 vuotiaita. Kuusi lähtee siinä n. 7vuoden iässä 50-80cm vuosikasvuun ja se on täydellinen hetki sen raivaukseen. Jos se raivataan 4-5vuotiaana niin lehtipuut saavat kiinni nopiasti ne tukahduttavat sen parhaan kasvun lähdön vaiheen. Siitä löytyykin hyviä kuvia minulta.
Nämä motokuskit ja toimittajat, jotka vannovat jatkuvan raivauksen nimeen eivät ymmärrä kokonaisuuksia kun niissä kuusikoissa on paljon lehtipuuta, jotka ei todellisuudessa meinaa mitään kuusille, tekevät sen, että hirvet ovat myös siellä ruokailemassa. Jos kuusikot pitää jatkuvan raivauksen keinoin kokonaan puhtaana on apetta tarjolla vähemmän.
Kyllä kai niitä motokuskeja on todella vähän jotka vannovat jatkuvankasvatuksen nimeen. Taitaa olla vain ne jotka ovat nähneet siinä bisneksen. Motokuskeilla on hyvä kuva siitä mitä jatkuva kasvatus todella on.
Sori luinkin väärin että ammattiraivooja tarkoitti jatkuvan raivauksen nimeen. Mutta voi kyllä todeta että nämäkin ovat vähemmistössä.
Näillä keskisuomalaisten opeilla Etelä-Suomessa joutuu raivaamaan 3 kertaa kuusentaimikon. Se on järjetöntä rahallisesti ja se auta koivun kasvatuksessa. Yksi kertakin lähes riittää kun ennakkoraivaus tehdään optimiaikaan 7-8vuoden iässä. Siellä missä siis kuusenistutus on taloudellisesti kannattavaa. Tavallaan jos männyntaimikko on pidettävä lehtipuusta puhtaana jatkuvasti mut jos pitää kuusentaimikonkin puhtaana jo siitä 4-5 vuodesta asti niin ikävä kyllä looginen seuraus on, että hirvet ruokailevat koivun taimikoissa. Sen ovat tän palstan kaikki muut koivunkasvattajat huomanneet, että ei vaan onnistu. Se vika on siellä peilissä ja mm. näissä jatkuvan raivauksen opeissa.
Turha sitä varhaisperkausta on venyttää. Groupillakin oltiin parikymmentä vuotta sitten sitä mieltä ,että viivytetään raivausta , jotta vältytään useammilta raivauskerroilta. Huomasivat virheen ja raivaavat jo viiden vuoden sisällä istutuksesta. Poistettujen räippien juuristo ei ole kehittynyt vielä tuossa vaiheessa kovin tehokkaaksi tuottamaan uusia vesoja. Havupuun taimen kasvu ei hidastu missään vaiheessa . Täyttävät tilan ja kuihduttavat osan seuraavasta vesasukupolvesta . Varsinaisen th:n jälkeen ei juuri tarvitse raivaussahaan koskea ja ennakkoraivauksen tarve on vähäinen. Jos vesakko lasketaan kerran niskan päälle on edessä ikuinen raivauskierre. Pahimmillaan vahinkoa ei korjata millään, kuten kuva oletetusta energiapuukohteesta kertoo.
Musta tuo ideologia on hyvä kun se on kehitetty tuolla keski-Suomessa missä hirvipelossa istutetaan paljon kuusta alueille joissa sen istuttaminen ei välttämättä ole edes järkevää. Ymmärrän, että ne jäävät jalkoihin toisinkuin etelässä missä taloudellisesti järkevillä paikoilla ei ole ongelmia. Tämä ideologia sataa suoraan omaan laariin kun muut ihmettelevät epäonnistuneita koivikoitaan. Pitää vielä käydä joku päivä ottamassa kuvia 3 raivauksen kohteista joissa on tehty 5 varhaisperkaus sekä 7 vuoden iässä missä suurin osa isoista kannoista kuoli varjostukseen, eroa on kuin yöllä ja päivällä.
Minusta tuolle raivaukselle ei voi sanoa yleispätevää ohjetta joka sopii joka paikkaan. Minusta maapohjan rehevyydellä etenkin kosteudella on suuri merkitys. Tuossa meidän lähellä on kuusikko jonka raivasin isännälle yhden kerran noin 7 vuoden kohdalla. Se riitti sille taimikolle. Toisaalta taas kun selän kääntää raivauksessa niin metri on tullut uutta. Tuo raivaus on niin paikkakohtainen juttu.
Ennen kannatti istuttaa vain parhaimman paikat kuusentaimilla ja muut mm. äestämällä jne. Entinen kemera anto tuen kun taimikko oli yli 2.1m ja parhaiden paikkojen raivaus 7.vuotiaana kun ne oli ylittänyt tuon riitti niin, että tuli kerrasta. Nyt on tingitty kuusenistutuksen taloudellisesta kannattavuudesta ja kuusta istutetaan jokapaikkaan joka on johtanut siihen, että taimikoita raivataan jatkuvasti kun ne eivät toissijaisilla paikoilla spurttaa ja äestykset ja kylvöt on romahtanut. Nyt parhaimmat paikat kärsii vääränaikaisista raivauksista(Entinen kemera kannusti niiden oikeaaikaisuuteen.) ja kuusenistutus toissijaisille paikoille on entistä kannattamattomampaa jatkuvan raivauksen myötä.
Mutta se pääasia on tässä kun tätä jatkuvaa raivausta on tuotu näihin parhaimpiin paikkoihin uuden opin, uuden kemeran myötä niin koivunistutus on hankalampaa. 7 vuotias kuusikkokin koivulla tarjoaa melkoisen buffetin.
Kokeilin kerran istuttaa koivua heti huhtikuu-toukokuun vaihteessa. Tulivat heti lähes seuraavana päivänä syömään kun ei ollut muuta vihreää tarjolla. Kesäkoivut istutetaan heinäkuussa piste, niinkuin ennekin.