Onpa hyvälaatuisen näköisiä mäntyjä. Yleensä tuossa vaiheessa ei kannata jättää ranteenpaksuisia mäntyjä yrittämään kasvamista 5 – jopa kymmenen metriä korkeampien puiden alla. Kuusi ja koivu siellä pärjää jotenkin, mänty ei huonostikaan.
Aikansa kestää kasvun kiihtyminen, kun melko hoikkaa näyttäisi puusto olevan. Hyvä esimerkki siitä, kannattaako kemeran ehtojen täyttymistä odotella. Mutta hieno sekametsä tuosta kasvaa.Harvinaista herkkua tuollainen koivun ja männyn muodostama laadukas puusto.
Aivan samaa mieltä Glan kanssa. Omissakin onneksi osan harvennusta teki motomies joka ei aivan kaikkea koivua listinyt. Yksi notkokohta jäi hyvinkin kuvan kaltaiseen asentoon. Sinällään hyvän oikea-aikaista koska tuosta kyllä kasvu kiittää tilan ja valon lisääntymistä.
Kiitoksia kommenteista. Tällä kahden hehtaarin kuviolla menee pitkittäin kolme matalaa harjannetta. Tämä kuva on otettu yhden harjanteen päältä ajouralta, tässä kohdin kuvion paras puusto.
Vanhat ajourat kulkivat pääosin korkeimmalla kohdin ja notkelma kohtiin osin kaivettu ojat. poistettava puusto pääosin notkelmissa, harjanteet harvoja ja myös paljon aukkopaikkoja.
Luontaisesti uudistunut alue, hakattu 90 puolivälissä, jostain hölmöstä syystä jätetty koivut tuolloin pystyyn ja muutenkin jäänyt pääosin oman onnensa nojaan. Eli vähintään kymmen vuotta sitten olisi pitänyt raivata ja kaataa koivut pois.
Metsätien kääntöympyrä kuvassa takana,
Olen eri mieltä koivujen suhteen. Jos ei muuta puuta edes olisi miksi pitää aukkoista metsää jos koivua on kuitenkin jo kasvussa? On tuo koivuviha sitkeää laatua minkä taas JLepistökin osoittaa.
Aikas silleen harvan näköistä metsää, tuo joidenkin touhuama alikasvoksen täysipoisto ja konemainen ajattelu tiheyksistä ihmetyttää. Osaa rehevällä pohjalla jos paikka hyvä tehdä metrinkin välein 60cm tukin. Pitää siis aina olla myrsky ja tykkylumivaraa sanoi Kemera kirjat mitä vaan. Monimuotoisuuden takia tulisi lisäksi huomioida että jää kaikkia puulajeja pystyyn, emme Suomessa halua monotonisia pelkän yhden puulajin 2,5 x2,5 m välein olevia istutusmetsiä.
Juuri tykky-ja lumituhovaaran takia ei puita kannata jättää kasvamaan liian lähelle toisiaan. Lähekkäin kasvaneiden runkojen oksat kehittyvät toispuoleisiksi. Samoin käy juurien. Juuret kasvavat oksien suuntaan . Kun puut ovat tukkimitoissa ,voi lumi tuhota ensin toisen rungon ja muutaman vuodenkuluessa toisen . Tilanteessa ,jossa toinen rungoista poistetaan harvennuksen yhteydessä ,toinen kaatuu joko lumen tai tuulen voimasta muutaman vuoden sisällä . Monesti kaatuva runko aiheuttaa dominoilmiön ja syntyy laajempaakin tuhoa. Näillä perusteilla kannattaa puusto pitää alusta alkaen tiheydessä ,jossa oksat ja juuret voivat kehittyä tasaisesti joka suuntaan . Näin menetellen saavutetaan paras kestävyys luonnontuhoja vastaan …. ne ”varapuut” tahtovat olla vuosien mittaan kokemani perusteella ensimmäisenä luonnontuhojen kohteena .
Alikasvispuiden jättämiselle pitää olla joku peruste. Fakta on kuitenkin, että alikasvospuut syövät varsinaisten kasvatettavien puiden eväitä, eli kun niitä kitujia on valtapuuston alla vaikkapa tuhat ja jokainen kasvaa joka vuosi yhden litran, on se pois arvokkaampien puiden kasvusta, eli motti / ha joka vuosi. Mutta kun niitä on joillakin kovapäisillä 5000 r/ ha. Kyllä tulee ”poltinpuille” hintaa. Halvemmaksi tulisi polttaa höylättyä Tammea!
Tuo ei nyt aivan faktapohjalta kyllä kait ollut jätkältä. Olen viime vuosina pyrkinyt systemaattisesti alikasvoksen hyödynnykseen enkä vielä ole katunut. On jo joku kevät kun olen viimeksi uudistusta isommassa mittakaavassa tehnyt. Kyllä muutamaan sataan taimeen yleensä on jäänyt. Nytkin tehtiin sentään alaa useita hehtaareita ja pakollista uudistusta ei periaatteessa ole. Mutta pienimuotoisia pienaukkojen taimetuksia voin tehdä. Mutta ne eivät sinällään ole kustannus-eikä työrasitekkaan.
Kerroppa Jeessi, mistä ottaa ravinteensa ylispuut ja mistä aluspuut?
Normaalissa, hoidetussa talousmetsässä on noita ylispuita riittävä määrä käyttämään maaperän tarjoamat kasvulääkkeet. Jos alikasvospuita on tosiaan Jeessimäiseen tyyliin kaksi kertaa enemmän kuin valtapuita, niin paljon on pois valtapuiden kasvusta. Se on varma, jos pohja ei ole vähintään lehtomaista kangasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hyvännäköistä jälkeä japuun laatukin on kohdillaan.
Onpa hyvälaatuisen näköisiä mäntyjä. Yleensä tuossa vaiheessa ei kannata jättää ranteenpaksuisia mäntyjä yrittämään kasvamista 5 – jopa kymmenen metriä korkeampien puiden alla. Kuusi ja koivu siellä pärjää jotenkin, mänty ei huonostikaan.
Täyttyykö poistuma kemeraan?
Aikansa kestää kasvun kiihtyminen, kun melko hoikkaa näyttäisi puusto olevan. Hyvä esimerkki siitä, kannattaako kemeran ehtojen täyttymistä odotella. Mutta hieno sekametsä tuosta kasvaa.Harvinaista herkkua tuollainen koivun ja männyn muodostama laadukas puusto.
Aivan samaa mieltä Glan kanssa. Omissakin onneksi osan harvennusta teki motomies joka ei aivan kaikkea koivua listinyt. Yksi notkokohta jäi hyvinkin kuvan kaltaiseen asentoon. Sinällään hyvän oikea-aikaista koska tuosta kyllä kasvu kiittää tilan ja valon lisääntymistä.
Tästä tulee todella hyvä metsä, mutta seuraavan harvennuksen kanssa ei kannata aikailla.
Onko taustalla näkyvä aukeampi paikka samaa kuviota? Jos on, mitä siellä on tapahtunut?
Kiitoksia kommenteista. Tällä kahden hehtaarin kuviolla menee pitkittäin kolme matalaa harjannetta. Tämä kuva on otettu yhden harjanteen päältä ajouralta, tässä kohdin kuvion paras puusto.
Vanhat ajourat kulkivat pääosin korkeimmalla kohdin ja notkelma kohtiin osin kaivettu ojat. poistettava puusto pääosin notkelmissa, harjanteet harvoja ja myös paljon aukkopaikkoja.
Luontaisesti uudistunut alue, hakattu 90 puolivälissä, jostain hölmöstä syystä jätetty koivut tuolloin pystyyn ja muutenkin jäänyt pääosin oman onnensa nojaan. Eli vähintään kymmen vuotta sitten olisi pitänyt raivata ja kaataa koivut pois.
Metsätien kääntöympyrä kuvassa takana,
Olen eri mieltä koivujen suhteen. Jos ei muuta puuta edes olisi miksi pitää aukkoista metsää jos koivua on kuitenkin jo kasvussa? On tuo koivuviha sitkeää laatua minkä taas JLepistökin osoittaa.
Minusta kuvan metsä hieman ihmetyttää: onko lähtevä puumäärä riittävä kemeraan ja on jäävä puumäärä riittävä kemeraan?
Aikas silleen harvan näköistä metsää, tuo joidenkin touhuama alikasvoksen täysipoisto ja konemainen ajattelu tiheyksistä ihmetyttää. Osaa rehevällä pohjalla jos paikka hyvä tehdä metrinkin välein 60cm tukin. Pitää siis aina olla myrsky ja tykkylumivaraa sanoi Kemera kirjat mitä vaan. Monimuotoisuuden takia tulisi lisäksi huomioida että jää kaikkia puulajeja pystyyn, emme Suomessa halua monotonisia pelkän yhden puulajin 2,5 x2,5 m välein olevia istutusmetsiä.
Juuri tykky-ja lumituhovaaran takia ei puita kannata jättää kasvamaan liian lähelle toisiaan. Lähekkäin kasvaneiden runkojen oksat kehittyvät toispuoleisiksi. Samoin käy juurien. Juuret kasvavat oksien suuntaan . Kun puut ovat tukkimitoissa ,voi lumi tuhota ensin toisen rungon ja muutaman vuodenkuluessa toisen . Tilanteessa ,jossa toinen rungoista poistetaan harvennuksen yhteydessä ,toinen kaatuu joko lumen tai tuulen voimasta muutaman vuoden sisällä . Monesti kaatuva runko aiheuttaa dominoilmiön ja syntyy laajempaakin tuhoa. Näillä perusteilla kannattaa puusto pitää alusta alkaen tiheydessä ,jossa oksat ja juuret voivat kehittyä tasaisesti joka suuntaan . Näin menetellen saavutetaan paras kestävyys luonnontuhoja vastaan …. ne ”varapuut” tahtovat olla vuosien mittaan kokemani perusteella ensimmäisenä luonnontuhojen kohteena .
Alikasvispuiden jättämiselle pitää olla joku peruste. Fakta on kuitenkin, että alikasvospuut syövät varsinaisten kasvatettavien puiden eväitä, eli kun niitä kitujia on valtapuuston alla vaikkapa tuhat ja jokainen kasvaa joka vuosi yhden litran, on se pois arvokkaampien puiden kasvusta, eli motti / ha joka vuosi. Mutta kun niitä on joillakin kovapäisillä 5000 r/ ha. Kyllä tulee ”poltinpuille” hintaa. Halvemmaksi tulisi polttaa höylättyä Tammea!
Tuo ei nyt aivan faktapohjalta kyllä kait ollut jätkältä. Olen viime vuosina pyrkinyt systemaattisesti alikasvoksen hyödynnykseen enkä vielä ole katunut. On jo joku kevät kun olen viimeksi uudistusta isommassa mittakaavassa tehnyt. Kyllä muutamaan sataan taimeen yleensä on jäänyt. Nytkin tehtiin sentään alaa useita hehtaareita ja pakollista uudistusta ei periaatteessa ole. Mutta pienimuotoisia pienaukkojen taimetuksia voin tehdä. Mutta ne eivät sinällään ole kustannus-eikä työrasitekkaan.
Kerroppa Jeessi, mistä ottaa ravinteensa ylispuut ja mistä aluspuut?
Normaalissa, hoidetussa talousmetsässä on noita ylispuita riittävä määrä käyttämään maaperän tarjoamat kasvulääkkeet. Jos alikasvospuita on tosiaan Jeessimäiseen tyyliin kaksi kertaa enemmän kuin valtapuita, niin paljon on pois valtapuiden kasvusta. Se on varma, jos pohja ei ole vähintään lehtomaista kangasta.