Kuivalle kankaalle holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien pakottamana synnytetty heinäseiväsaihiometsä (kuusi ei kasva noin kuivalla kankaalla). Heinäseipäiden markkinat tosin ovat rajalliset.
Näyttää olevan turhan karu kasvupaikka kuuselle. Näyttäisi siltä, että pois raivattu vesakko ei ole ainoa syy huonoon pituuskasvuun. Tätä se liian suuri hirvikanta teettää ja näitä on Suomessa paljon.
Kun tilanne on mikä on ja eihän se aivan huono ole, niin näin hoitaisin kuviota jatkossa
Taimikonharvennus max 1600kpl/ha asentoon kun latvus alkaa sulkeutua. Kaikki männyt säästetään ja vierestä vaikka hiukan isompi kuusi pois.
Ensiharvennus kuitu-, energia-, yhdistelmä tai mikä se silloin lieneekään harvennuksena niin, että elävää latvusta on jäävällä puustolla vähintään 60%. Harvennuksen jälkeen runkoluku 800kpl/ha.Ja edelleen kaikki tukkipuupotentiaalia omaavat männyt pystyssä.
Lannoitus muutama vuosi harvennuksen jälkeen.
Toinen harvennus asentoon 400-500kpl/ha. Alaharvennus.
Lannoitus muutama vuosi harvennuksesta.
Päätehakkuu kun tukkiprosentti on tyydyttävällä tasolla (60-70% saattaisi riittää ja jos ei riitä, niin vielä lannoituksen uusinta.
Päätehakkuun jälkeen hakkuutähteen korjuu nopealla aikataululla ja äestys+kylvö männylle. Uudistamaan päästään 50-60v päästä kuvan tilanteesta ja kokonaispoistuma tullee olemaan noin 350-400mottia/ha jos kuva on KEski-Suomen tasalta.
Maapohja on todennäköisesti moreenia ja peruskallio ei ole lähellä pintaa. En usko tässä oleban isoa riskiä veden puutteelle, mutta typpeä ei ole tarpeeksi.
Näin siis yhden huonoresoluutioisen kuvan perusteella 🙂
Siinä huonoa metsää väkisin kasvatellessaan ja pienen omaisuuden siihen hakatessa pitää kuitenkin muistaa ottaa itsekkin ravinteita ja vitamiineja runsaasti ettei vain muljahda sekin hyöty aikanaan vielä ohi. Eli ettei lopu oma aika kesken nk.
Niin, en väittänyt, että tilanne olisi erityisen hyvä. Miten jeesmies kasvattaisi kuviota kuvan tilanteesta eteenpäin jos vaikka ostopalstalla sellainen olisi? Jeesmiehen ihannepasltalla olisi toki pääosin luontaisesti syntyneitä lehtipuuvaltaisia nuoriametsiä, mutta jos kuitenkin yksi pikku kuvio olisi tällaista. Jäisikö palsta ostamatta?
Tuskin se Pete tuon takia ostamata jäisi mutta jospa sinne tosiaan jonkun lehtipuun saisi joukkoon niin ei tuntuisi aivan niin toivottomalta. Voisi nuokin hiukan virota kun saisi lehtimattoa juurien päälle. Antaisi suotuisamman mikrobielämän kuntan pintaan.
Mjaa, on niitä nähty karumpiakin kuusenistutuksia, siis oikeasti sellaisia missä kuuset ei kasva ja mänty valtaa alaa. Niissä vielä 7 vuotiaana kuusentaimet on sellasia puolen metrin pituisia.
Heinikosta ja sen rehevyydestä on vaikea sanoa mitään, mutta vuosikasvut eivät ole kovin kummoisia vaikka taimikkoa on hoidettu. Yhden kuvan perusteela ei paljoa kannattaisi viisastella, mutta se meille on nyt esitetty. Tällaiset taimikot saattavat kasvaa ihan hyvin ensiharvennukseen asti, mutta sitten kasvu tyssää, eli kuuset eivät ravinteiden puutteessa pysty hyödyntämään lisääntynyttä kasvutilaa. Koko runkona tällaisia ei pidä korjata.
Lehtipuusekoituksen karike ei tämän kuvion kasvua parantaisi kuin jeesmiehen haaveissa. Ainoastaan leppää kannataisi suosia, mutta sitä tuskin paljoa tällä kuviolla kasvaa. Leppäkin auttaa lähinnä mielikuvatasolla…
Kasvu kuvan kuusilla on ihan kohtuullinen verrattuna moniin koivikon alle sortuneisiin kuusentaimikoihin .
Tällä kohtaa kasvoi sankka kuusikko vielä 10 vuotta sitten. Kuvauspisteen oikealla puolella tien takana kasvoi hieman vanhempaa männyntaimikkoa . Yleisilme oli vähän ”räkäinen”, joten lienee luonnollista , että kuvassa on päädytty uudistamaan kuuselle maapohjan ollessa sama.
Kuva ei valitettavasti kerro riittävästi onnistuneesta uudistuksesta . Koivuakin alueelle varmasti tulee , mutta se ei enää hidasta kuusten kehitystä .
Hirviä alueella on ollut , mutta niiden ei ole annettu häiritä puulajivalintoja .
Mielenkiintoisena yksityiskohtana aukon lähialueelta oli passipaikkojen ympärille raivatut ampuma-alat .
Passipaikalta lähti kolme ristikkäistä 4×70 metrin täysin puutonta ja risutonta linjaa . Näihin aukkoihin on hirvi helposti kaadettavissa . Linjat pidetään puhtaana koko metsän kiertoajan . Kahdeksan kilometrin lenkissä oli kymmeniä edellä mainitulla tavalla valmisteltua passipaikkaa.
Jos hirvistä on jossakin haittaa kannattaa kokeilla edellä mainittua keinoa kaatojen varmistamiseksi ja helpottamiseksi .
Ihan kelvollinen kasvu noissa kuusissa on. Kuva on näköjään otettu ylhäältapäin, joten hätäisesti katsottuna kasvu näyttää todellista huonommalta. Tämäkin kuusikko kannattaa ensiharventaa riittävän ajoissa, jotta kasvu säilyisi hyvänä myös jatkossa.
Varsinkin isoilla aukoilla kasvillisuus muuttuu selvästi karumpaan suuntaan ja keväisin muutenkin näyttää karulta, joten tämäkin lienee karumman pään MT eli kuuselle vielä jotenkin sopiva. Toki mänty paremmin kasvaisi
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuivalle kankaalle holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien pakottamana synnytetty heinäseiväsaihiometsä (kuusi ei kasva noin kuivalla kankaalla). Heinäseipäiden markkinat tosin ovat rajalliset.
Jos tuohin malliin pukkaa heinää, niin kasvaa kuusikin.
Näyttää olevan turhan karu kasvupaikka kuuselle. Näyttäisi siltä, että pois raivattu vesakko ei ole ainoa syy huonoon pituuskasvuun. Tätä se liian suuri hirvikanta teettää ja näitä on Suomessa paljon.
Kun tilanne on mikä on ja eihän se aivan huono ole, niin näin hoitaisin kuviota jatkossa
Taimikonharvennus max 1600kpl/ha asentoon kun latvus alkaa sulkeutua. Kaikki männyt säästetään ja vierestä vaikka hiukan isompi kuusi pois.
Ensiharvennus kuitu-, energia-, yhdistelmä tai mikä se silloin lieneekään harvennuksena niin, että elävää latvusta on jäävällä puustolla vähintään 60%. Harvennuksen jälkeen runkoluku 800kpl/ha.Ja edelleen kaikki tukkipuupotentiaalia omaavat männyt pystyssä.
Lannoitus muutama vuosi harvennuksen jälkeen.
Toinen harvennus asentoon 400-500kpl/ha. Alaharvennus.
Lannoitus muutama vuosi harvennuksesta.
Päätehakkuu kun tukkiprosentti on tyydyttävällä tasolla (60-70% saattaisi riittää ja jos ei riitä, niin vielä lannoituksen uusinta.
Päätehakkuun jälkeen hakkuutähteen korjuu nopealla aikataululla ja äestys+kylvö männylle. Uudistamaan päästään 50-60v päästä kuvan tilanteesta ja kokonaispoistuma tullee olemaan noin 350-400mottia/ha jos kuva on KEski-Suomen tasalta.
Maapohja on todennäköisesti moreenia ja peruskallio ei ole lähellä pintaa. En usko tässä oleban isoa riskiä veden puutteelle, mutta typpeä ei ole tarpeeksi.
Näin siis yhden huonoresoluutioisen kuvan perusteella 🙂
Siinä huonoa metsää väkisin kasvatellessaan ja pienen omaisuuden siihen hakatessa pitää kuitenkin muistaa ottaa itsekkin ravinteita ja vitamiineja runsaasti ettei vain muljahda sekin hyöty aikanaan vielä ohi. Eli ettei lopu oma aika kesken nk.
Niin, en väittänyt, että tilanne olisi erityisen hyvä. Miten jeesmies kasvattaisi kuviota kuvan tilanteesta eteenpäin jos vaikka ostopalstalla sellainen olisi? Jeesmiehen ihannepasltalla olisi toki pääosin luontaisesti syntyneitä lehtipuuvaltaisia nuoriametsiä, mutta jos kuitenkin yksi pikku kuvio olisi tällaista. Jäisikö palsta ostamatta?
Tuskin se Pete tuon takia ostamata jäisi mutta jospa sinne tosiaan jonkun lehtipuun saisi joukkoon niin ei tuntuisi aivan niin toivottomalta. Voisi nuokin hiukan virota kun saisi lehtimattoa juurien päälle. Antaisi suotuisamman mikrobielämän kuntan pintaan.
Ei tuota ”kuusi liian karulla kasvupaikalla” -hokemaa kannata ihan joka paikkaan tunkea.
Näyttää luultavasti karummalta kuin oikeasti onkaan. Kai se alkukeväästä heinä vielä ”karun” näköistä on.
Ota Suorittava uusi kuva kuukauden päästä eri kuvakulmasta niin sama porukka kehuu että miten on kuusi oikealla kasvupaikallaan.
Mjaa, on niitä nähty karumpiakin kuusenistutuksia, siis oikeasti sellaisia missä kuuset ei kasva ja mänty valtaa alaa. Niissä vielä 7 vuotiaana kuusentaimet on sellasia puolen metrin pituisia.
Heinikosta ja sen rehevyydestä on vaikea sanoa mitään, mutta vuosikasvut eivät ole kovin kummoisia vaikka taimikkoa on hoidettu. Yhden kuvan perusteela ei paljoa kannattaisi viisastella, mutta se meille on nyt esitetty. Tällaiset taimikot saattavat kasvaa ihan hyvin ensiharvennukseen asti, mutta sitten kasvu tyssää, eli kuuset eivät ravinteiden puutteessa pysty hyödyntämään lisääntynyttä kasvutilaa. Koko runkona tällaisia ei pidä korjata.
Lehtipuusekoituksen karike ei tämän kuvion kasvua parantaisi kuin jeesmiehen haaveissa. Ainoastaan leppää kannataisi suosia, mutta sitä tuskin paljoa tällä kuviolla kasvaa. Leppäkin auttaa lähinnä mielikuvatasolla…
Kasvu kuvan kuusilla on ihan kohtuullinen verrattuna moniin koivikon alle sortuneisiin kuusentaimikoihin .
Tällä kohtaa kasvoi sankka kuusikko vielä 10 vuotta sitten. Kuvauspisteen oikealla puolella tien takana kasvoi hieman vanhempaa männyntaimikkoa . Yleisilme oli vähän ”räkäinen”, joten lienee luonnollista , että kuvassa on päädytty uudistamaan kuuselle maapohjan ollessa sama.
Kuva ei valitettavasti kerro riittävästi onnistuneesta uudistuksesta . Koivuakin alueelle varmasti tulee , mutta se ei enää hidasta kuusten kehitystä .
Hirviä alueella on ollut , mutta niiden ei ole annettu häiritä puulajivalintoja .
Mielenkiintoisena yksityiskohtana aukon lähialueelta oli passipaikkojen ympärille raivatut ampuma-alat .
Passipaikalta lähti kolme ristikkäistä 4×70 metrin täysin puutonta ja risutonta linjaa . Näihin aukkoihin on hirvi helposti kaadettavissa . Linjat pidetään puhtaana koko metsän kiertoajan . Kahdeksan kilometrin lenkissä oli kymmeniä edellä mainitulla tavalla valmisteltua passipaikkaa.
Jos hirvistä on jossakin haittaa kannattaa kokeilla edellä mainittua keinoa kaatojen varmistamiseksi ja helpottamiseksi .
Ihan kelvollinen kasvu noissa kuusissa on. Kuva on näköjään otettu ylhäältapäin, joten hätäisesti katsottuna kasvu näyttää todellista huonommalta. Tämäkin kuusikko kannattaa ensiharventaa riittävän ajoissa, jotta kasvu säilyisi hyvänä myös jatkossa.
MT-viljely kuusikko.
Varsinkin isoilla aukoilla kasvillisuus muuttuu selvästi karumpaan suuntaan ja keväisin muutenkin näyttää karulta, joten tämäkin lienee karumman pään MT eli kuuselle vielä jotenkin sopiva. Toki mänty paremmin kasvaisi