Kurki oivalsi asian . Kuvassa on sammaloitunut ”pirunpelto”, joka on joskus uudistettu mätästämällä . Pääpuulajina mänty täydentyneenä koivulla ja kuusella .
Kone ei uppoa näissä maisemissa ilman louhintavälineitä ja räjähteitä pahankaan kelirikon aikana . Kiveä on vierivieressä .
Kuvaan liittyy toinenkin tarina . Alue on kasvanut hoitamattomana energiapuuharvennukseen tähtäävään ennakkoraivaukseen saakka . Runkojen tilavuuskasvu ja juuriston kehitys on kärsinyt liian suuresta tiheydestä . Poistettava puusto on varsin pientä (koivu 40 litraa/runko , kuusi 50 ja mänty 80 ). Jäljelle jäävien puiden
riski kärsiä vaurioita harvennusen jälkeenkin on erittäin
korkea .
Juuret eivät ole kehittyneet kestämään tuulta ja oksille kertyvän lumen painoa .
Koska energiapuulle ei ole kysyntää , kaikki puutavara hakatan kuiduksi .
Koneen tuotos jää näissä olosuhteissa jopa alle puoleen verrattuna oikea-aikaisesti hoidettuihin kohteisiin. Tämäkin kohde on valaiseva esimerkki siitä , että energiapuun kasvattaminen ei ole järkevää eikä taloudellista .
Kasvattaminen on saattanut olla hyvinkin kannattavaa mutta toki se on työtä koneelle enemmän jota meitin arvon suorittava ei tunnu enää kestävän. Minusta pienen puun kuitukoossa puinti pitäisi olla aivan yhtä mukavaa kuin järeämmänkin tavaran. Mutta onhan se arvoa alentavaa ”maisemakonttuurissa” puida pieniläpimittaista. Se on se sama synrdooma varmaan kuin sillä muskeli- BMW:n kuljettajallakin.
Eihän silläkään ole kiva pikkufiatin perässä körötellä.
Taitaa Jessen omat syndroomat nostaa päätään , kun kerrotaan totuuksia . En mielestäni kertonut omia tuntemuksiani hakkuutyöstä . Kerroin ainoastaan , että tuottavuus ei ole näillä tilavuuksilla paras mahdollinen(koneen tuotostietoihin perustuen) ja toiseksi , että tiheässä kasvaneet puut eivät kestä luonnon rasituksia harvennuksen jälkeen . Jälkimmäinen asia tulee kummittelemaan Jessen toimintamallin valinneilla arjessa kymmeniä vuosia aina päätehakkuuseen saakka .
…ja vielä noista tuotostiedoista .
Konessa on erittäin tarkka ja monipuolinen ohjelma tuottavuuden seuraamiseen . Ei siis tarvitse kertoilla asioita mututuntumalla . Esimerkiksi myöhemmissä kuvissa esiintyvän linjanvarsileimikon hakkuun päivätuotos oli parhaimmillaan kolminkertainen verrattuna tämän kuvan hakkuutapahtuman päivätuotokseen . Toisessa taimikonperkaukset oli tehty ajallaan , toisessa ei .
Molemmissa työnimikkeenä oli ensiharvennus .
Kyllä Jessen kommentissa on järkeä. Eihän suorittavan pitäisi olla huolissaan tuottavuudesta. Jos omistaja teettää pienikokoisen puuston hakkuun, on hän valmis maksamaan siitä sen, mitä korjuukuluiksi markkinahinnoilla tulee. Itsestäänselvää on, että korjuukulut nousee kovammaksi kuin selkeämmissä leimikoissa. Verrataan vaikka suorittavan viittaamaan räjähteiden käyttöön. On ihan eri asia louhia kalliota keskellä metsää kuin kaupunkikeskustassa. Erona on vain se, ettei louhintaporukat itke sitä, että keskustassa irrotushinta on moninkertainen väljempiin paikkoihin verrattuna. Ne osaavat hinnoitella työn oikein. Siksihän saman katteen saa tehottomammassa kohteessa pienemmästä kuutiomäärästä.
Ja eikös mäntyä pidä nuoruusvaiheessa tiheänä kasvattaa, jotta saadaan laadukasta tukkia aikaiseksi? Toki harvennuksen jälkeen tuhojen riski kasvaa, mutta tuollaisessa tiivissä maaperässä olosuhteet ovat niin hyvät kuin ne voi olla. Kuvan perusteella ei näytä siltä, että ainakaan männyt olisi pahasti riukuuntuneet, vaikka kuutiomääräinen kasvu onkin ollut hitaampaa kuin ei niin laadukasta tukkia kasvatettaessa.
Energiapuun kasvatuskaan ei ole huono juttu. Täällä tienvarsihinta on n. 2 €/m3 alempi kuin kuidulla. Mutta kun samaan läjään saa laittaa kaiken ilman mitta- ja muita laatuvaatimuksia, työn toteutus saattaa olla jopa kannattavampaa energiaksi tehtynä. Kukaan ei voi taimikkovaiheessa kasvatusketjua linjatessaan ennustaa, mikä on ensiharvennusvaiheen markkinatilanne. Jos nyt ei ollut energiapuulla kysyntää, vastaavia ylitarjontatilanteita on ollut muillakin puutavaralajeilla. Etenkin talvileimikoissa.
Vaikka energiapuun tienvarsihinta olisikin lähes sama kuin kuidun, niin se yksin ei tee hakkuutyöstä kannattavaa.
Runkoja ei yksinkertaisesti ehdi käsitellä kappalemääräänsä enempää, kun koneen kapasiteetti tulee vastaan.
Hyvässä ensiharvennuksessa motolla hakataan yki tuhat runkoa vuorossa. Jos lukema on 1000r ja keskikoko minimikolmosen luokkaa, eli 15 litraa, on tulos 15 kiintoa.
Sadan litran keskikoolla päästäänkin jo sataan kiintoon.
Tuosta voisi laskeskella – jos osaa – paljonko koneurakoitsija saa rahaa / päivä.
Taitaa olla niin, että vaikka saisi myydä tienvarressa kaiken energiapuun, niin vielä pitäisi metsänomistajan maksaa rahaa, että urakoitsija pysyisi leivässä.
Kuvan palsta on tähän kelirikkoon sopiva hakkuukohde, johon luulen ammattiylpeän kuljettajan saavan hyvän, ksvavan sekametsän.
Ammatti taitoa vaatii kelirikko aikaan myös juonto- ja ajourien suunnittelu toimivaksi, juontoura vaikka hieman kiertäen laaniin, kunhan on kantava ja uraverkostoa pehmeimpiin kulmauksiin vain peruutus pistoilla.
Puutavaran hakkuutaksa muodostuu järeysluokista, jossa tavaralajille muodostuu oma järeys, hyvin yleinen taksapohja on esm. 50 l:n taksa on 25-30 % korkeampi kuin 100 l:n rungon taksa. ( + lisäksi väli järeysluokat )
Muu hidaste hakkuussa voi muodustua leimikkotekiöistä kuten, kivisyys, huonolaatuinen puusto ja ennakko raivauksen puuttuminen ym.
Jos harvennuksia hakataan paljon muistatekiöistä kannattaa sopia taksaneuvotteluissa, leimikkokohtaisesti sovittaviksi erikseen.
Kyllä tuo pienläpimittaisen puunhakkuu on joskus hyvinkin kannattavaa urakoitsijalle. Kyse on vain taksataulukosta. Tiedän että monet yhtiöt haluaisivat että minimihakkuutaksa on 50 litran keskikoolle. Kaikki sen pienemmät litrakoot hakataan tuolla 50 litran taulukolla. Silloinhan homma menee ihan hyvin jos hakkuutaksa ylettyy vaikka 30 lirtaan saakka niin johan alkaa energiapuu olla kannattavaa. Sillä hyvin raivatussa leimikossa sehän on pelkkää mättämistä tuo energiapuun hakkuu.
Kyllä tuollainen A-niinkuin ainakorjattava kelirikkoleimikko on harvinaista herkkua. Kylla tuollaisesta pitää saada pystykaupalla vähintään se plus 5€ motti kelirikkolisää…
Tuollaisia ostetaan juuri välikausitöiksi, ainahan se kelirikkotyömää kotonamakaamisen voittaa 🙂 …
Tässä tapauksessa poistettavan puuston koko ei ollut 15 litraa, vaan pääpuulajina olleen männyn osalta 80 litraa ja muiden osalta 40-50 litraa. Ei tuollaista maahankaan viitsi kaataa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta hankintana harvennusta tehdä. Nyt tuloksena vaikuttaa olevan hieno männikkö, jossa on sopivasti sekoitusta mukana. Sääli, jos se on pilattu hakkuusta aiheutuneilla vaurioilla.
Kyllä pohjois-satakunnassa tuollainen osattiin tehdä ilman mainittavia hakuuvaurioita. Nyt erittäin hyvään kasvuun intoutunut sekin kuvio. Itseasiassa jo toinen vastaavanlainen. Edellinen tehtiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten Sampolla ja haamu-uria käyttäen ja sekin paikoin aivan uskomattomassa kasvussa. Yhdellä sivulla ala josta harkitsen jo päätehakkuuta.
Ja ensiharvennuksista silloinkin kyse ja paikoin silloinkin pidettiin hiukan pienehkönäkin puustoa. Maasto juuri suorittavan kuvan kaltaista.
#”Energiapuun kasvatuskaan ei ole huono juttu. Täällä tienvarsihinta on n. 2 €/m3 alempi kuin kuidulla. Mutta kun samaan läjään saa laittaa kaiken ilman mitta- ja muita laatuvaatimuksia, työn toteutus saattaa olla jopa kannattavampaa energiaksi tehtynä.”#
Niin…läjiä tuli tasan kolme – mänty- , kuusi-, ja koivukuitu .
Tässä ollaan yhden ”kolmesta suuresta” hallinnomalla metsätilalla . Toimija on ollut ja on edelleen puupohjaisen energian tuottamisen pioneereja .
Jostakin syystä on luovuttu suunnitelmasta hakata tämä palsta energiaksi .
Sama tilanne oli myös toisella suurella toimijalla , jonka hallinnoimalta kohteelta lähetin kuvasarjan pari viikkoa sitten . Metsän kasvatuksessa oli siis tähdätty alunperin energiapuun korjuuseen , mutta lopulta palsta harvennettiin normaalin harvennuksen tapaan . Toisen toimijan kohdalla energiapuuta ei juurikaan ole korjattu enää kolmeen vuoteen .
Mitähän tästä voisi päätellä ?
——
Hankintahakkuu ei tule sattunesta syystä kyseeseen . Pystykauppa ja normaali ensiharvennus (vaikka raivaus onkin tehty energiapuun korjuuta silmällä pitäen).
Korjuuvaurioita syntyy luonnollisesti sitä enemmän , mitä tiheämpää harvennettava metsä on. Pieniläpimittaisilla energiapuuleimikolla korjuuvaurioiden osuus on tilastojen mukaan suurin . Huomautettavaa löytyy yli 50%:lla kohteista . Jo tämän perusteella luulisi olevan selvä , että taimikonhoidot kannattaa tehdä suositusten mukaan . Tähän asiaan nämä kaksi edellä mainitsemaani toimijaa ovatkin panostaneet viime vuosina aivan kiitettävästi . Virheistä on opittu . Taimikoita ei jätetä hoitamatta energiavaihtoehdon varjolla . Aiemmin tehdyt virheratkaisut kummittelevat kuitenkin vielä jonkin aikaa harvennukseen tulevilla kohteilla .
Heh, varmasti onkin luovuttu e-puun vaihtoehdosta aivan luonnollisista syistä. Jos on ylitarjontaa ei ole järkeä buukata lisää samaa markkinoille. Minulla on kantokarhe kuivatellut jo viisi vuotta eikä ollut vieläkään mitään haluja hakettaa kun soitin. Sanoi vain ykskantaan että tehdään koska on ollut noin kauan. Mitään menekkiä ei kyllä ole. En ole vielä käynyt paikalla katsomassa onko tehty mutta oletan että tänävuonna häipyy kyllä. Mutta kuten Glakin totesi tulee taas aika jolloin tarvitaan ja tehdään ja ostetaan. Näin lupasi L&T:n ostokin että palataan asiaan.
Kyllä se vaan on niin, että vaikka energiapuusta saisi kaikkine tukineen ym enemmän kuin ainespuusta, mutta sen korjuu tienvarteen maksaa enemmän kuin tienvarsihinta, niin huonoa bisnestä se on.
Energiapuuta ei kannata kasvattaa, sitä tulee ihan ilman kasvattamistakin vaikka kuinka paljon.
Taimikonhoidot ajallaan ja ohjeiden mukaan.
Voitko perustella, miksi energiapuun korjuu maksaa enemmän kuin ainespuun? Verrataan siis ensiharvennukseen? Korjuukulut muodostuu pääasiassa puuston koon ja ajomatkan perusteella, ei sen mukaan mihin ostaja puunsa käyttää.Tässäkin kuvassa puut meni kuiduksi, mutta ei se korjuukuluja yhtään alentanut.
Pieniläpimittaisen energiapuun tietoinen kasvatus on järjetöntä korjuukustannusten takia. Suorastaan rikolliseksi toiminnaksi katsoin sen, että takavuosina metsänomistajia tähän suorastaan kannustettiin eräiden piirien toimesta. Esimerkiksi vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyllä Bioenergia RY:n videolla tyytyväinen metsänomistaja ja metsäneuvoja kertoo, miten ei kannata taimikonhoitoa tehdä ollenkaan, kun se maksaa ja vastaavasti energiapuuharvennus tuo puhdasta tuloa (kiitos tukipolitiikan ja tuolloin vallinneiden kivihiilen, energiapuun ja sellupuun hintasuhteiden).
Ainoana perusteena metsikön kasvattamiselle tiheänä alkuvaiheessa näen pyrkimyksen sahatavaran laadun parantamiseen ja tällöinkin lähinnä männyllä. Silloinkin puiden on oltava tasakokoisia ja tilajärjestykseltään tasaisesti, eli ilman hoitotoimenpiteitä ei tällöinkään selvitä.
Asia on juuri näin , kun ”Burl” kirjoittaa . Ei ole myöskään kauaa siitä , kun metsäneuvojat kehottivat hakkuuttamaan palstan ensiksi motolla . Sen jälkeen se sitten piti siistiä
raivaussahalla , että ……..saadaan KEMERAT .
Onneksi järki alkaa pikkuhiljaa voittaa , kun löysä raha poistuu markkinoilta ja niiden vähien varojen käyttö on suunniteltava huolellisemmin . Tuet metsien alkukasvatukseen , niin saadaan enemmän vähemmillä kuluilla .
Puuki: höpöhöpö. Takuuhinta tarkoittaa käytännössä kannattamattomien ja kansantaloudellisesti tappiollisten investointien tukemista. Taloudellisesti terveellä pohjalla oleva liiketoiminta pärjää ilman tukia.
Enemmän olen nähnyt suuren tiheyden pilaamia , kun parantamia metsiä . Jos taimiaines on kehnoa , suuremmasta tiheydestäkään ei ole apua . Hyvälaatuinen taimi kasvaa harvemmassakin laatupuuksi . Kaiken lisäksi vuosia nopeammin .
Nuoret metsät kunnostetaan , jos tarvetta , raivaussahalla . Isompaa konetta ei vielä siinä vaiheessa tarvita tekemään raiteita palstalle . Keskitytään kasvattamaan parhaat rungot 100€:n arvoisiksi eikä käytetä koneiden kallista aikaa arvoltaan muutaman sentin varpujen keräilyyn .
PS. Kuka muuten kumartuu poimimaan kymmencenttisen kadulta ? Ei monikaan . Kuitenkin ollaan vaatimassa , että satojentuhansien hintaisella koneella pitäisi keräillä(poimia) päivät päästään arvoltaan 10 centin runkoja ja tehdä sillä taloudellista tulosta . Tästä on ”puukin” esimerkissä kyse .
Edelleenkään ei pitäisi puhua energiapuusta oletusarvoisesti pienikokoista puuta käsittävästä ja siten motolla kannattamattomasti korjattavasta kohteesta. Ei edes tukien avulla, vaikka tuulivoimatukeen vertaamalla tilanne muuttuisikin. Onhan jo tiedossa, että tuulivoimatuki oli paha virhe, jonka korjaaminen ei oikeistopuolueilta, tuskin vasemmistoltakaan onnnistu ja jota vihreät ei ideologisista syistä edes halua korjata. Pitää siis käyttää menetelmää, joka on lähtökohdiltaan terve. Maltillisella tuella yhteiskunta voi pientä ohjausta tehdä. Käytännössä siis energiapuu on ihan hyvä vaihtoehto, kunhan runkojen koko on vähintään samaa suuruusluokkaa normaalin ensiharvennuksen kanssa, moottorisahalla voi omana työnä harventaa pienempääkin puustoa. Luontaiset lepät, koivut yms. puut menee mukavasti täydennyksenä.
Tässä esimerkissä oli pääosa 80 litraisia eli aika kaukana 10 centin rungoista.
Energiapuun korjuu on toimenpiteenä tarpeeton , jos taimikot pidetään kunnossa . Metsä järeytyy hyvän varhaishoidon ansiosta nopeammin ja saa kasvaa ilman ajouria . Näissä tilanteissa voi huoletta odottaa poistettavien runkojen järeytymistä 100 litran tuntumaan metsän tuoton kärsimättä .
kuvan hakkuukokonaisuuden toisella laidalla oli menetelty
näin . Puuta karttui 75 kuutiota hehtaarilta . Alue jäi harvennusen jälkeenkin hieman tiheäksi .
Jäävä puusto oli harvinaisen elinvoimainen . Tällä toisella hieman vaatimattomammin hoidetulla puolella tilanne on puuston elinvoimaisuuden suhteen kehnompi ja hehtaarisaanto vain puolet edellisestä .
Energiapuun korjuulla ei saavutettaisi näissä olosuhteissa mitään lisäarvoa . Lisää kustannuksia kuitenkin aiheutuisi,
kun osaa puista keräämään olisi tuotava kuormainvaakalla varustettu ajokone . Puiden punnitseminen hidastaa huomattavasti lähikuljetusta . Korjuuohjeessakan ei ollut mitään mainintaa ennergiapuusta .
Puun polttaminen ja muukin energiakäyttö tuntuu olevan Euroopassa vastatuulessa . Tämän vuoksi onkin syytä pyrkiä kasvattamaan puut järeämmiksi . Puupohjaiseksi energiaksi hyväksyttyjä hakkuutähteitä saadaan vasta avohakkuiden tuloksena . Korjuukertoja vähentämällä korjuuvauriotkin pysyvät vähäisinä . Ennustankin , että jatkossa suuri osa metsistä harvennetaan vain kerran .
On valitettavaa , että jotkut jopa vartavasten jätivät taimikot hoitamatta energiapuun korjuun varjolla . Olen moneen otteeseen todennut , että korjuu kannattaa vasta , kun nuoressa metsässä on paljon poistetavaa . Tämä merkitsee useinmiten sitä , että metsä on jo osittain pilalla .
Tukien suuntaaminen näin myöhäiseen ajankohtaan on suoranainen virhe niin biologisesti kun taloudellisestikin .
Pahimmillaan on saatu aikaan illuusio , jossa toimintatapaa pidetään jopa oikeana toimenpiteenä metsän kannalta .
Nyt , kun energiapuulla ei ole kysyntää ja tukien kohtalo on hämärän peitossa , on ainoa mahdollisuus kunnostaa varttuneet taimikot raivaussahalla tai odottaa niin kauan , kun puut alkavat kiinnostaa ostajaa .
Tulevaisuutta ajatellen taimikoista kannattaa pitää hyvää huolta , jotta nyt koetuilta ongelmilta vältytään . Uudistunut tukipolitiikkakin tukee tätä vaihtoehtoa .
Kannattaa kuitenkin pitää kiirettä , sillä tukien lopettamiseen johtava lähtölaskenta on jo alkanut . Sen jälkeen on tultava toimeen omillaan . Muistutan vielä , että raivauksen siirtyminen vuodella eteenpäin nostaa työmäärää ja kustannuksia 10 % . Muutamassa vuodessa kustannus on kaksinkertainen .
#”Kuten esim. Metsuri-motokuskikin kertoi myös pienilpm
puun hakkuu voi olla hyvin kannattavaa tekijälle.”#
Energiapuun hakkuu on ollut tilastojen valossa keskimäärin tappiollista . Jos joku on onnistunut jollakin palstalla saamaan plusmerkkisen tuloksen , ei tarkoita sitä , että työ kannattaa yleisesti .
On myös tutkittu , että energiapuunkorjuu kannattaa vain hoidetuissa , ei hoitamattomissa metsissä . (aiheesta maininta Metsälehdessä n:o 8 /2016 sivulla 14). Koneellinen energiapuun korjuuna tehtävä nuoren metsän kunnostus on siis lähes poikkeuksetta tappiollista toimintaa . Ensiharvennuksen yhteydessä energiapuuta on mahdollista joissakin tapauksissa korjata kannattavasti . Tällöin puut karsitaan ja minimilatvaläpimittaa on alennettu saannon kasvattamisesksi .
Koko energiapuuketju on kärsinyt kannattavuusongelmista , ei yksin hakkuu ja lähikuljetus . Yksikin heikosta kannattavuudesta kärsivä lenkki tietää huonoa koko toiminnalle . Nyt heikkoja lenkkejä on useita . Energiapuun kysyntäkin on hiipunut paikoin olemattomiin .
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Oliko tässä joku tarina, joka ei nyt ainakaan minulle aukea?
Kohtuuasiallisen näköistä työtä ainakin.
Paljon on kiviä isoja pieniä.
Ei tule juurivaurioita näin pehmeänä aikana, kun vielä havuttaa ajouran.
Kurki oivalsi asian . Kuvassa on sammaloitunut ”pirunpelto”, joka on joskus uudistettu mätästämällä . Pääpuulajina mänty täydentyneenä koivulla ja kuusella .
Kone ei uppoa näissä maisemissa ilman louhintavälineitä ja räjähteitä pahankaan kelirikon aikana . Kiveä on vierivieressä .
Kuvaan liittyy toinenkin tarina . Alue on kasvanut hoitamattomana energiapuuharvennukseen tähtäävään ennakkoraivaukseen saakka . Runkojen tilavuuskasvu ja juuriston kehitys on kärsinyt liian suuresta tiheydestä . Poistettava puusto on varsin pientä (koivu 40 litraa/runko , kuusi 50 ja mänty 80 ). Jäljelle jäävien puiden
riski kärsiä vaurioita harvennusen jälkeenkin on erittäin
korkea .
Juuret eivät ole kehittyneet kestämään tuulta ja oksille kertyvän lumen painoa .
Koska energiapuulle ei ole kysyntää , kaikki puutavara hakatan kuiduksi .
Koneen tuotos jää näissä olosuhteissa jopa alle puoleen verrattuna oikea-aikaisesti hoidettuihin kohteisiin. Tämäkin kohde on valaiseva esimerkki siitä , että energiapuun kasvattaminen ei ole järkevää eikä taloudellista .
Kasvattaminen on saattanut olla hyvinkin kannattavaa mutta toki se on työtä koneelle enemmän jota meitin arvon suorittava ei tunnu enää kestävän. Minusta pienen puun kuitukoossa puinti pitäisi olla aivan yhtä mukavaa kuin järeämmänkin tavaran. Mutta onhan se arvoa alentavaa ”maisemakonttuurissa” puida pieniläpimittaista. Se on se sama synrdooma varmaan kuin sillä muskeli- BMW:n kuljettajallakin.
Eihän silläkään ole kiva pikkufiatin perässä körötellä.
Taitaa Jessen omat syndroomat nostaa päätään , kun kerrotaan totuuksia . En mielestäni kertonut omia tuntemuksiani hakkuutyöstä . Kerroin ainoastaan , että tuottavuus ei ole näillä tilavuuksilla paras mahdollinen(koneen tuotostietoihin perustuen) ja toiseksi , että tiheässä kasvaneet puut eivät kestä luonnon rasituksia harvennuksen jälkeen . Jälkimmäinen asia tulee kummittelemaan Jessen toimintamallin valinneilla arjessa kymmeniä vuosia aina päätehakkuuseen saakka .
…ja vielä noista tuotostiedoista .
Konessa on erittäin tarkka ja monipuolinen ohjelma tuottavuuden seuraamiseen . Ei siis tarvitse kertoilla asioita mututuntumalla . Esimerkiksi myöhemmissä kuvissa esiintyvän linjanvarsileimikon hakkuun päivätuotos oli parhaimmillaan kolminkertainen verrattuna tämän kuvan hakkuutapahtuman päivätuotokseen . Toisessa taimikonperkaukset oli tehty ajallaan , toisessa ei .
Molemmissa työnimikkeenä oli ensiharvennus .
Kyllä Jessen kommentissa on järkeä. Eihän suorittavan pitäisi olla huolissaan tuottavuudesta. Jos omistaja teettää pienikokoisen puuston hakkuun, on hän valmis maksamaan siitä sen, mitä korjuukuluiksi markkinahinnoilla tulee. Itsestäänselvää on, että korjuukulut nousee kovammaksi kuin selkeämmissä leimikoissa. Verrataan vaikka suorittavan viittaamaan räjähteiden käyttöön. On ihan eri asia louhia kalliota keskellä metsää kuin kaupunkikeskustassa. Erona on vain se, ettei louhintaporukat itke sitä, että keskustassa irrotushinta on moninkertainen väljempiin paikkoihin verrattuna. Ne osaavat hinnoitella työn oikein. Siksihän saman katteen saa tehottomammassa kohteessa pienemmästä kuutiomäärästä.
Ja eikös mäntyä pidä nuoruusvaiheessa tiheänä kasvattaa, jotta saadaan laadukasta tukkia aikaiseksi? Toki harvennuksen jälkeen tuhojen riski kasvaa, mutta tuollaisessa tiivissä maaperässä olosuhteet ovat niin hyvät kuin ne voi olla. Kuvan perusteella ei näytä siltä, että ainakaan männyt olisi pahasti riukuuntuneet, vaikka kuutiomääräinen kasvu onkin ollut hitaampaa kuin ei niin laadukasta tukkia kasvatettaessa.
Energiapuun kasvatuskaan ei ole huono juttu. Täällä tienvarsihinta on n. 2 €/m3 alempi kuin kuidulla. Mutta kun samaan läjään saa laittaa kaiken ilman mitta- ja muita laatuvaatimuksia, työn toteutus saattaa olla jopa kannattavampaa energiaksi tehtynä. Kukaan ei voi taimikkovaiheessa kasvatusketjua linjatessaan ennustaa, mikä on ensiharvennusvaiheen markkinatilanne. Jos nyt ei ollut energiapuulla kysyntää, vastaavia ylitarjontatilanteita on ollut muillakin puutavaralajeilla. Etenkin talvileimikoissa.
Vaikka energiapuun tienvarsihinta olisikin lähes sama kuin kuidun, niin se yksin ei tee hakkuutyöstä kannattavaa.
Runkoja ei yksinkertaisesti ehdi käsitellä kappalemääräänsä enempää, kun koneen kapasiteetti tulee vastaan.
Hyvässä ensiharvennuksessa motolla hakataan yki tuhat runkoa vuorossa. Jos lukema on 1000r ja keskikoko minimikolmosen luokkaa, eli 15 litraa, on tulos 15 kiintoa.
Sadan litran keskikoolla päästäänkin jo sataan kiintoon.
Tuosta voisi laskeskella – jos osaa – paljonko koneurakoitsija saa rahaa / päivä.
Taitaa olla niin, että vaikka saisi myydä tienvarressa kaiken energiapuun, niin vielä pitäisi metsänomistajan maksaa rahaa, että urakoitsija pysyisi leivässä.
Hankalaa aikaa hakkuu palstoilla !
Kuvan palsta on tähän kelirikkoon sopiva hakkuukohde, johon luulen ammattiylpeän kuljettajan saavan hyvän, ksvavan sekametsän.
Ammatti taitoa vaatii kelirikko aikaan myös juonto- ja ajourien suunnittelu toimivaksi, juontoura vaikka hieman kiertäen laaniin, kunhan on kantava ja uraverkostoa pehmeimpiin kulmauksiin vain peruutus pistoilla.
Puutavaran hakkuutaksa muodostuu järeysluokista, jossa tavaralajille muodostuu oma järeys, hyvin yleinen taksapohja on esm. 50 l:n taksa on 25-30 % korkeampi kuin 100 l:n rungon taksa. ( + lisäksi väli järeysluokat )
Muu hidaste hakkuussa voi muodustua leimikkotekiöistä kuten, kivisyys, huonolaatuinen puusto ja ennakko raivauksen puuttuminen ym.
Jos harvennuksia hakataan paljon muistatekiöistä kannattaa sopia taksaneuvotteluissa, leimikkokohtaisesti sovittaviksi erikseen.
Kyllä tuo pienläpimittaisen puunhakkuu on joskus hyvinkin kannattavaa urakoitsijalle. Kyse on vain taksataulukosta. Tiedän että monet yhtiöt haluaisivat että minimihakkuutaksa on 50 litran keskikoolle. Kaikki sen pienemmät litrakoot hakataan tuolla 50 litran taulukolla. Silloinhan homma menee ihan hyvin jos hakkuutaksa ylettyy vaikka 30 lirtaan saakka niin johan alkaa energiapuu olla kannattavaa. Sillä hyvin raivatussa leimikossa sehän on pelkkää mättämistä tuo energiapuun hakkuu.
Jahas…
Kyllä tuollainen A-niinkuin ainakorjattava kelirikkoleimikko on harvinaista herkkua. Kylla tuollaisesta pitää saada pystykaupalla vähintään se plus 5€ motti kelirikkolisää…
Tuollaisia ostetaan juuri välikausitöiksi, ainahan se kelirikkotyömää kotonamakaamisen voittaa 🙂 …
Tässä tapauksessa poistettavan puuston koko ei ollut 15 litraa, vaan pääpuulajina olleen männyn osalta 80 litraa ja muiden osalta 40-50 litraa. Ei tuollaista maahankaan viitsi kaataa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta hankintana harvennusta tehdä. Nyt tuloksena vaikuttaa olevan hieno männikkö, jossa on sopivasti sekoitusta mukana. Sääli, jos se on pilattu hakkuusta aiheutuneilla vaurioilla.
Kyllä pohjois-satakunnassa tuollainen osattiin tehdä ilman mainittavia hakuuvaurioita. Nyt erittäin hyvään kasvuun intoutunut sekin kuvio. Itseasiassa jo toinen vastaavanlainen. Edellinen tehtiin jo vajaa kymmenen vuotta sitten Sampolla ja haamu-uria käyttäen ja sekin paikoin aivan uskomattomassa kasvussa. Yhdellä sivulla ala josta harkitsen jo päätehakkuuta.
Ja ensiharvennuksista silloinkin kyse ja paikoin silloinkin pidettiin hiukan pienehkönäkin puustoa. Maasto juuri suorittavan kuvan kaltaista.
#”Energiapuun kasvatuskaan ei ole huono juttu. Täällä tienvarsihinta on n. 2 €/m3 alempi kuin kuidulla. Mutta kun samaan läjään saa laittaa kaiken ilman mitta- ja muita laatuvaatimuksia, työn toteutus saattaa olla jopa kannattavampaa energiaksi tehtynä.”#
Niin…läjiä tuli tasan kolme – mänty- , kuusi-, ja koivukuitu .
Tässä ollaan yhden ”kolmesta suuresta” hallinnomalla metsätilalla . Toimija on ollut ja on edelleen puupohjaisen energian tuottamisen pioneereja .
Jostakin syystä on luovuttu suunnitelmasta hakata tämä palsta energiaksi .
Sama tilanne oli myös toisella suurella toimijalla , jonka hallinnoimalta kohteelta lähetin kuvasarjan pari viikkoa sitten . Metsän kasvatuksessa oli siis tähdätty alunperin energiapuun korjuuseen , mutta lopulta palsta harvennettiin normaalin harvennuksen tapaan . Toisen toimijan kohdalla energiapuuta ei juurikaan ole korjattu enää kolmeen vuoteen .
Mitähän tästä voisi päätellä ?
——
Hankintahakkuu ei tule sattunesta syystä kyseeseen . Pystykauppa ja normaali ensiharvennus (vaikka raivaus onkin tehty energiapuun korjuuta silmällä pitäen).
Korjuuvaurioita syntyy luonnollisesti sitä enemmän , mitä tiheämpää harvennettava metsä on. Pieniläpimittaisilla energiapuuleimikolla korjuuvaurioiden osuus on tilastojen mukaan suurin . Huomautettavaa löytyy yli 50%:lla kohteista . Jo tämän perusteella luulisi olevan selvä , että taimikonhoidot kannattaa tehdä suositusten mukaan . Tähän asiaan nämä kaksi edellä mainitsemaani toimijaa ovatkin panostaneet viime vuosina aivan kiitettävästi . Virheistä on opittu . Taimikoita ei jätetä hoitamatta energiavaihtoehdon varjolla . Aiemmin tehdyt virheratkaisut kummittelevat kuitenkin vielä jonkin aikaa harvennukseen tulevilla kohteilla .
Heh, varmasti onkin luovuttu e-puun vaihtoehdosta aivan luonnollisista syistä. Jos on ylitarjontaa ei ole järkeä buukata lisää samaa markkinoille. Minulla on kantokarhe kuivatellut jo viisi vuotta eikä ollut vieläkään mitään haluja hakettaa kun soitin. Sanoi vain ykskantaan että tehdään koska on ollut noin kauan. Mitään menekkiä ei kyllä ole. En ole vielä käynyt paikalla katsomassa onko tehty mutta oletan että tänävuonna häipyy kyllä. Mutta kuten Glakin totesi tulee taas aika jolloin tarvitaan ja tehdään ja ostetaan. Näin lupasi L&T:n ostokin että palataan asiaan.
Kyllä se vaan on niin, että vaikka energiapuusta saisi kaikkine tukineen ym enemmän kuin ainespuusta, mutta sen korjuu tienvarteen maksaa enemmän kuin tienvarsihinta, niin huonoa bisnestä se on.
Energiapuuta ei kannata kasvattaa, sitä tulee ihan ilman kasvattamistakin vaikka kuinka paljon.
Taimikonhoidot ajallaan ja ohjeiden mukaan.
Voitko perustella, miksi energiapuun korjuu maksaa enemmän kuin ainespuun? Verrataan siis ensiharvennukseen? Korjuukulut muodostuu pääasiassa puuston koon ja ajomatkan perusteella, ei sen mukaan mihin ostaja puunsa käyttää.Tässäkin kuvassa puut meni kuiduksi, mutta ei se korjuukuluja yhtään alentanut.
Pieniläpimittaisen energiapuun tietoinen kasvatus on järjetöntä korjuukustannusten takia. Suorastaan rikolliseksi toiminnaksi katsoin sen, että takavuosina metsänomistajia tähän suorastaan kannustettiin eräiden piirien toimesta. Esimerkiksi vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyllä Bioenergia RY:n videolla tyytyväinen metsänomistaja ja metsäneuvoja kertoo, miten ei kannata taimikonhoitoa tehdä ollenkaan, kun se maksaa ja vastaavasti energiapuuharvennus tuo puhdasta tuloa (kiitos tukipolitiikan ja tuolloin vallinneiden kivihiilen, energiapuun ja sellupuun hintasuhteiden).
Ainoana perusteena metsikön kasvattamiselle tiheänä alkuvaiheessa näen pyrkimyksen sahatavaran laadun parantamiseen ja tällöinkin lähinnä männyllä. Silloinkin puiden on oltava tasakokoisia ja tilajärjestykseltään tasaisesti, eli ilman hoitotoimenpiteitä ei tällöinkään selvitä.
Asia on juuri näin , kun ”Burl” kirjoittaa . Ei ole myöskään kauaa siitä , kun metsäneuvojat kehottivat hakkuuttamaan palstan ensiksi motolla . Sen jälkeen se sitten piti siistiä
raivaussahalla , että ……..saadaan KEMERAT .
Onneksi järki alkaa pikkuhiljaa voittaa , kun löysä raha poistuu markkinoilta ja niiden vähien varojen käyttö on suunniteltava huolellisemmin . Tuet metsien alkukasvatukseen , niin saadaan enemmän vähemmillä kuluilla .
Puuki: höpöhöpö. Takuuhinta tarkoittaa käytännössä kannattamattomien ja kansantaloudellisesti tappiollisten investointien tukemista. Taloudellisesti terveellä pohjalla oleva liiketoiminta pärjää ilman tukia.
Enemmän olen nähnyt suuren tiheyden pilaamia , kun parantamia metsiä . Jos taimiaines on kehnoa , suuremmasta tiheydestäkään ei ole apua . Hyvälaatuinen taimi kasvaa harvemmassakin laatupuuksi . Kaiken lisäksi vuosia nopeammin .
Nuoret metsät kunnostetaan , jos tarvetta , raivaussahalla . Isompaa konetta ei vielä siinä vaiheessa tarvita tekemään raiteita palstalle . Keskitytään kasvattamaan parhaat rungot 100€:n arvoisiksi eikä käytetä koneiden kallista aikaa arvoltaan muutaman sentin varpujen keräilyyn .
PS. Kuka muuten kumartuu poimimaan kymmencenttisen kadulta ? Ei monikaan . Kuitenkin ollaan vaatimassa , että satojentuhansien hintaisella koneella pitäisi keräillä(poimia) päivät päästään arvoltaan 10 centin runkoja ja tehdä sillä taloudellista tulosta . Tästä on ”puukin” esimerkissä kyse .
Edelleenkään ei pitäisi puhua energiapuusta oletusarvoisesti pienikokoista puuta käsittävästä ja siten motolla kannattamattomasti korjattavasta kohteesta. Ei edes tukien avulla, vaikka tuulivoimatukeen vertaamalla tilanne muuttuisikin. Onhan jo tiedossa, että tuulivoimatuki oli paha virhe, jonka korjaaminen ei oikeistopuolueilta, tuskin vasemmistoltakaan onnnistu ja jota vihreät ei ideologisista syistä edes halua korjata. Pitää siis käyttää menetelmää, joka on lähtökohdiltaan terve. Maltillisella tuella yhteiskunta voi pientä ohjausta tehdä. Käytännössä siis energiapuu on ihan hyvä vaihtoehto, kunhan runkojen koko on vähintään samaa suuruusluokkaa normaalin ensiharvennuksen kanssa, moottorisahalla voi omana työnä harventaa pienempääkin puustoa. Luontaiset lepät, koivut yms. puut menee mukavasti täydennyksenä.
Tässä esimerkissä oli pääosa 80 litraisia eli aika kaukana 10 centin rungoista.
Energiapuun korjuu on toimenpiteenä tarpeeton , jos taimikot pidetään kunnossa . Metsä järeytyy hyvän varhaishoidon ansiosta nopeammin ja saa kasvaa ilman ajouria . Näissä tilanteissa voi huoletta odottaa poistettavien runkojen järeytymistä 100 litran tuntumaan metsän tuoton kärsimättä .
kuvan hakkuukokonaisuuden toisella laidalla oli menetelty
näin . Puuta karttui 75 kuutiota hehtaarilta . Alue jäi harvennusen jälkeenkin hieman tiheäksi .
Jäävä puusto oli harvinaisen elinvoimainen . Tällä toisella hieman vaatimattomammin hoidetulla puolella tilanne on puuston elinvoimaisuuden suhteen kehnompi ja hehtaarisaanto vain puolet edellisestä .
Energiapuun korjuulla ei saavutettaisi näissä olosuhteissa mitään lisäarvoa . Lisää kustannuksia kuitenkin aiheutuisi,
kun osaa puista keräämään olisi tuotava kuormainvaakalla varustettu ajokone . Puiden punnitseminen hidastaa huomattavasti lähikuljetusta . Korjuuohjeessakan ei ollut mitään mainintaa ennergiapuusta .
Puun polttaminen ja muukin energiakäyttö tuntuu olevan Euroopassa vastatuulessa . Tämän vuoksi onkin syytä pyrkiä kasvattamaan puut järeämmiksi . Puupohjaiseksi energiaksi hyväksyttyjä hakkuutähteitä saadaan vasta avohakkuiden tuloksena . Korjuukertoja vähentämällä korjuuvauriotkin pysyvät vähäisinä . Ennustankin , että jatkossa suuri osa metsistä harvennetaan vain kerran .
On valitettavaa , että jotkut jopa vartavasten jätivät taimikot hoitamatta energiapuun korjuun varjolla . Olen moneen otteeseen todennut , että korjuu kannattaa vasta , kun nuoressa metsässä on paljon poistetavaa . Tämä merkitsee useinmiten sitä , että metsä on jo osittain pilalla .
Tukien suuntaaminen näin myöhäiseen ajankohtaan on suoranainen virhe niin biologisesti kun taloudellisestikin .
Pahimmillaan on saatu aikaan illuusio , jossa toimintatapaa pidetään jopa oikeana toimenpiteenä metsän kannalta .
Nyt , kun energiapuulla ei ole kysyntää ja tukien kohtalo on hämärän peitossa , on ainoa mahdollisuus kunnostaa varttuneet taimikot raivaussahalla tai odottaa niin kauan , kun puut alkavat kiinnostaa ostajaa .
Tulevaisuutta ajatellen taimikoista kannattaa pitää hyvää huolta , jotta nyt koetuilta ongelmilta vältytään . Uudistunut tukipolitiikkakin tukee tätä vaihtoehtoa .
Kannattaa kuitenkin pitää kiirettä , sillä tukien lopettamiseen johtava lähtölaskenta on jo alkanut . Sen jälkeen on tultava toimeen omillaan . Muistutan vielä , että raivauksen siirtyminen vuodella eteenpäin nostaa työmäärää ja kustannuksia 10 % . Muutamassa vuodessa kustannus on kaksinkertainen .
#”Kuten esim. Metsuri-motokuskikin kertoi myös pienilpm
puun hakkuu voi olla hyvin kannattavaa tekijälle.”#
Energiapuun hakkuu on ollut tilastojen valossa keskimäärin tappiollista . Jos joku on onnistunut jollakin palstalla saamaan plusmerkkisen tuloksen , ei tarkoita sitä , että työ kannattaa yleisesti .
On myös tutkittu , että energiapuunkorjuu kannattaa vain hoidetuissa , ei hoitamattomissa metsissä . (aiheesta maininta Metsälehdessä n:o 8 /2016 sivulla 14). Koneellinen energiapuun korjuuna tehtävä nuoren metsän kunnostus on siis lähes poikkeuksetta tappiollista toimintaa . Ensiharvennuksen yhteydessä energiapuuta on mahdollista joissakin tapauksissa korjata kannattavasti . Tällöin puut karsitaan ja minimilatvaläpimittaa on alennettu saannon kasvattamisesksi .
Koko energiapuuketju on kärsinyt kannattavuusongelmista , ei yksin hakkuu ja lähikuljetus . Yksikin heikosta kannattavuudesta kärsivä lenkki tietää huonoa koko toiminnalle . Nyt heikkoja lenkkejä on useita . Energiapuun kysyntäkin on hiipunut paikoin olemattomiin .