Tuo maisema on kuin 80-luvulla Koreasta ostetussa korealaisen taitelijan taulusta, jonka etualalle on lisätty tuo koivu.
Keinoäly on monimuotoinen ilmiö, joka sisältää koko kirjon lähes perinteisestä ohjelmoidusta automaattisesta tiedonkäsittelystä aitoon tekoälyyn, joka voi luoda aivan uudenlaista sisältöä. Nykyisellään tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä kielimalleihin perustuvia ratkaisuja (chatgpt, copilot jne.), jotka tietyn menettelyn mukaisesti yhdistelee samankaltaisia (sanoihin perustuvia) sisältöjä valtavasta datamassasta, ja siten luo uskomattomalla nopeudella datasta tietoa käyttäjän ulottuville.
Tekoäly on jo kaikessa mukana. Se käyttää ja soveltaa jo olemassa olevaa. Kuvaan ja videoon ei enää ole voinut luottaa aikoihin ja tekijän oikeudet ei toteudu. Eikä siitä saatu tieto ole välttämättä totta muutoinkaan.
Onhan meillä täällä palstalla muutama tekoälyllä varustettu kevytnimimerkki. Ne ovat tosin hieman halppis-malleja, eli eivät vastaa yhteenkään kysymykseen.
Näin minulle keinoäly 3 kysymykseen vastasi. Siis keinoäly.
Kumpi on taloudellisesti kannattavampaa jaksollinen kasvatus vai jk?
Mistä hirvituhot todellisuudessa johtuvat?
Voiko energiapuun myynti kannattaa?
Kyllä, energiapuun myynti voi olla kannattavaa. Energiapuun myynti erityisesti ensiharvennuksella tuo myyjälle useimmiten parhaan tuoton 12. Energiapuun kysyntä on pysynyt voimakkaana, mikä näkyy myös energiapuusta maksettavissa hinnoissa. Paikoin energiapuusta maksetaan kuitenkin saman verran tai jopa enemmän kuin kuitupuusta 3. Metsähallitus tarjoaa energiapuueriä, joita metsä- ja bioenergia-alojen yritykset voivat ostaa 4.
T
Hirvituhot ovat metsille merkittäviä tuhoja, joita hirvet aiheuttavat syödessään taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen 1. Hirvet syövät taimikoissa etenkin männyn- ja koivuntaimia, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta 1. Hirvituhoja esiintyy samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin 1. Hirvituhot voivat johtaa siihen, että taimikko on perustettava alusta alkaen uudestaan 1. Metsänomistajat voivat saada korvauksia hirvituhoista valtion varoista 1.
Toivottavasti tämä auttaa!
Metsän kasvatuksessa on kaksi päävaihtoehtoa: jaksollinen kasvatus ja jatkuva kasvatus. Jaksollisessa kasvatuksessa metsän kehityksessä on erotettavissa kasvatusvaihe ja uudistamisvaihe. Kasvatusvaiheessa metsänhoidon pääpaino on kasvavan puuston hoitamisessa taimikonhoidolla ja harvennushakkuin ja lopuksi tehdään pääte- eli uudistushakkuu. Uudistamisvaiheessa varmistetaan, että kaadetun puuston tilalle syntyy uusi taimikko luontaisesti tai viljelyn tuloksena eli kylvämällä tai istuttamalla 1. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein 1.
Taloudellisesti kannattavampaa vaihtoehtoa on vaikea määrittää, sillä se riippuu monesta tekijästä, kuten metsänomistajan tavoitteista, metsän rakenteesta, maaperän ominaisuuksista ja puulajista 1. Jaksollinen kasvatus voi olla kannattavampaa, jos metsänomistaja haluaa saada nopeammin tuottoa metsästään 1. Jatkuvassa kasvatuksessa puolestaan voidaan saada tasaisempaa tuottoa pidemmällä aikavälillä 2.
Toivottavasti tämä auttaa!
Joka tapauksessa itseän yököttää jo bottikuvien olemus.Aito kuva koivusta tai immeisestä kattaa kuvan kauneuden.
Vielä se hehkutus,että pitäisi somistaa yökkökuvilla jotain juttua ällöttää.
Mieluimmin oma tai ihmisen omalla kädellä tehty piirros on elävää ainesta.
Et en sanoisi botit hi–toon ja keinoilmeineen asfalttiin.
R.ritvan kanssa samaa mieltä. Kuvasta haisee heti tympeä keinollisuus, jota ei pitäisi sotkea luonnollisuuteen.
”Taloudellisesti kannattavampaa vaihtoehtoa on vaikea määrittää…” voi johtua lukutaidottomuudesta, sillä selkeitä tutkimustuloksia on aivan riittävästi olemassa.
Tuo maisema on kuin 80-luvulla Koreasta ostetussa korealaisen taitelijan taulusta, jonka etualalle on lisätty tuo koivu.
Keinoäly on monimuotoinen ilmiö, joka sisältää koko kirjon lähes perinteisestä ohjelmoidusta automaattisesta tiedonkäsittelystä aitoon tekoälyyn, joka voi luoda aivan uudenlaista sisältöä. Nykyisellään tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä kielimalleihin perustuvia ratkaisuja (chatgpt, copilot jne.), jotka tietyn menettelyn mukaisesti yhdistelee samankaltaisia (sanoihin perustuvia) sisältöjä valtavasta datamassasta, ja siten luo uskomattomalla nopeudella datasta tietoa käyttäjän ulottuville.
Tekoäly on jo kaikessa mukana. Se käyttää ja soveltaa jo olemassa olevaa. Kuvaan ja videoon ei enää ole voinut luottaa aikoihin ja tekijän oikeudet ei toteudu. Eikä siitä saatu tieto ole välttämättä totta muutoinkaan.
Osaisikohan tekoäly vastata seuraaviin kysymyksiin:
Kumpi on taloudellisesti kannattavampaa jaksollinen kasvatus vai jk?
Mistä hirvituhot todellisuudessa johtuvat?
Voiko energiapuun myynti kannattaa?
Kyllä saisi vuonna 24 nukkua levollisin mielin, jos nämä asiat selviäisi 🙂
Onhan meillä täällä palstalla muutama tekoälyllä varustettu kevytnimimerkki. Ne ovat tosin hieman halppis-malleja, eli eivät vastaa yhteenkään kysymykseen.
Näin minulle keinoäly 3 kysymykseen vastasi. Siis keinoäly.
Kumpi on taloudellisesti kannattavampaa jaksollinen kasvatus vai jk?
Mistä hirvituhot todellisuudessa johtuvat?
Voiko energiapuun myynti kannattaa?
Kyllä, energiapuun myynti voi olla kannattavaa. Energiapuun myynti erityisesti ensiharvennuksella tuo myyjälle useimmiten parhaan tuoton 12. Energiapuun kysyntä on pysynyt voimakkaana, mikä näkyy myös energiapuusta maksettavissa hinnoissa. Paikoin energiapuusta maksetaan kuitenkin saman verran tai jopa enemmän kuin kuitupuusta 3. Metsähallitus tarjoaa energiapuueriä, joita metsä- ja bioenergia-alojen yritykset voivat ostaa 4.
T
Hirvituhot ovat metsille merkittäviä tuhoja, joita hirvet aiheuttavat syödessään taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen 1. Hirvet syövät taimikoissa etenkin männyn- ja koivuntaimia, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta 1. Hirvituhoja esiintyy samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin 1. Hirvituhot voivat johtaa siihen, että taimikko on perustettava alusta alkaen uudestaan 1. Metsänomistajat voivat saada korvauksia hirvituhoista valtion varoista 1.
Toivottavasti tämä auttaa!
Metsän kasvatuksessa on kaksi päävaihtoehtoa: jaksollinen kasvatus ja jatkuva kasvatus. Jaksollisessa kasvatuksessa metsän kehityksessä on erotettavissa kasvatusvaihe ja uudistamisvaihe. Kasvatusvaiheessa metsänhoidon pääpaino on kasvavan puuston hoitamisessa taimikonhoidolla ja harvennushakkuin ja lopuksi tehdään pääte- eli uudistushakkuu. Uudistamisvaiheessa varmistetaan, että kaadetun puuston tilalle syntyy uusi taimikko luontaisesti tai viljelyn tuloksena eli kylvämällä tai istuttamalla 1. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Hakkuissa poistetaan osa puustosta poimintahakkuin tai pienaukkohakkuulla. Hakkuukierto toistuu metsikössä noin 15–20 vuoden välein 1.
Taloudellisesti kannattavampaa vaihtoehtoa on vaikea määrittää, sillä se riippuu monesta tekijästä, kuten metsänomistajan tavoitteista, metsän rakenteesta, maaperän ominaisuuksista ja puulajista 1. Jaksollinen kasvatus voi olla kannattavampaa, jos metsänomistaja haluaa saada nopeammin tuottoa metsästään 1. Jatkuvassa kasvatuksessa puolestaan voidaan saada tasaisempaa tuottoa pidemmällä aikavälillä 2.
Toivottavasti tämä auttaa!
Joka tapauksessa itseän yököttää jo bottikuvien olemus.Aito kuva koivusta tai immeisestä kattaa kuvan kauneuden.
Vielä se hehkutus,että pitäisi somistaa yökkökuvilla jotain juttua ällöttää.
Mieluimmin oma tai ihmisen omalla kädellä tehty piirros on elävää ainesta.
Et en sanoisi botit hi–toon ja keinoilmeineen asfalttiin.
R.ritvan kanssa samaa mieltä. Kuvasta haisee heti tympeä keinollisuus, jota ei pitäisi sotkea luonnollisuuteen.
”Taloudellisesti kannattavampaa vaihtoehtoa on vaikea määrittää…” voi johtua lukutaidottomuudesta, sillä selkeitä tutkimustuloksia on aivan riittävästi olemassa.
Tekoäly vastasi yhtä hyvin kuin keskiverto Metsälehden lukija eli oikein hyvin.