Yhden käsittelypisteen saldo ”katastrofikuusikossa”. Seuraavassa kuvassa sama läjä edestä ja sitä seuraavassa kuvassa aihiot , joista näitä saa. (tosin vähän eri kohdasta hakkuualuetta)
Tiedoksi laatutietoisille: Tämän kasan puut saneerataan vielä varastolla . Oli ehkä järkevin tapa toimia näiden pölkkyjen kohdalla näin. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää sataa lähenevä lukumäärä eurokantoja `a 3-4 metriä läpim. 25cm palstalle pystyyn tai pätkiä satoja hukkapätkiä maastoon.
Tämä viiden kuvan sarja on kuvattu eri kohdista samalta leimikolta ja liittyy keskusteluketjun ”Katastrofi kuusikossa” tekstiin . Toivottavasti nämä kuvat herättävät ajatuksia niille , jotka kasvattavat energiapuuta taimikonhoidon kustannuksella tai eivät hoida taimikoitaan lainkaan. Tässä vaiheessa voi enää ihmetellä tapahtunutta.Jo muutama koivu väärässä paikassa voi pilata suuren osan puusatoa , joten liiat pois kursailematta – ainakin 3 metriä lähempää istutustainta.
Tämä on oikea malliesimerkki siitä kuinka kallista on energiapuun kasvatus taimikossa. Oikealla raivauksella jo vuosia sitten olisi tehty huima tili !!!!!
Olisin mielelläni keronut palstasta vähän muutakin positiivista , kun sen , että puuta oli penteleesti ja että ne muutamat koivut , jotka oli jätetty kasvamaan niille riittävän suureen tilaan , olivat erittäin hyvälaatuisia . Olisivat kelvanneet vaikka sahalle.
sokerina pohjalla / suolana haavoissa useamman saneerauspölkyn halkaiseminen paljasti , että KIRJANPAINAJAKIN piinaa aluetta. Kuinkahan käynee , onko mitään hakattavaa 15 vuoden kuluttua sauunnitellussa päätehakkuussa ??
PS.Tuossa läjän etureunassa muuten maatua möllöttää yksi tämän kasan laatua heikentäneistä tekijöistä , ”raiskaajakoivun” kanto.
Yllättävän usein tällä palstalla on saanut lukea, kuinka metsänomistajat ovat tyytyväisiä metsässään olevaan kuutiomäärään, mutta laadusta ei puhuta mitään.
Ainakaan minun laskuoppini mukaan kuitupuun kasvatus ei ole taloudellisesti kannattavaa.
käsittääkseni suorittavan infosta ei mistään e-puun kohteesta ole ollut kysekkään. Vaan ilmeisesti aiemmin suoritetusta normaalista ensiharvennuksesta jossa ollaan oltu jo rankasti myöhässä koivujen poistossa. Jos olisi tehty tosiaan e-puuhakkuu kymmenkunta vuotta aiemmin olisi kuuset saaneet jatkaa vahingoittumina niiltä osin. Noita maaperäongelmia silläkään ei olisi poistettu.
Saisiko jäljelle jäänestä metsästä kuvia?
Ainakin tyvet kuvan yläreunassa puhkuvat kasvua, kiintoja ja rahaa.
Metsänvartijalle vastaan , että jäljelle jäi kutakuinkin täystiheä ja kovasti kasvava puusto . Laadulla ei kylläkään voi kehuskella.
Mutkia ja haaroja piisaa . Tukkiprosentti jää kauaksi 90:stä.
60 posenttin tukkiosuuskin voi olla hakusessa päätehakkuuvaiheessa.
Muutamissa pystyyn kuivaneissa rungoissa oli lisäksi merkkejä tuholaisista. Ratkeava y-haara on otollinen pesäpaikka tuholaisille.
Ylitiheydestä johtuva itseharveneminen ei pääsääntöisesti ole hyönteistuhoriski. Tottakai erilaista kuoriaista tulee niihin allejääneisiin kuolevin puihin. Vai oletteko joskus nähneet metsässä kuolleen puun jossa ei ole merkkejä ötököistä?
Pystyyn kuivaneet rungot sattuivat olemaan kaksihaaraisia valtapuita tyveltään 45 senttisiä. Huolestuttavinta oli , että nämä olivat vielä varsin lähellä toisiaan , etäisyys vain joitakin kymmeniä metrejä.