Ei ole ongelmia hirvituhojen suhteen , vaikka tässä ja seuraavassa kuvassa oleva kymmenien hehtaarien taimikkoala sijaitsee valtakunnallisestikin mega-luokan talvehtimisalueen tuntumassa . Kun taimikot hoidetaan riittävän ajoissa , ongelmilta vältytään . Tässä on konkreettinen esimerkki siitä ja lähialueella kymmeniä hehtaareita lisää . Hirvitiheys tälläkin kohtaa on vielä nykyisinkin 3-4 yksilöä / 1000ha , mikä on paikkakunnan korkein . Muualla liikutaan 1-3 :n yksilön tiheyksissä / 1000 ha .
Tämä ja seuraava kuva on muuten otettu korkeasta hirvitornista kuvaussuuntaa 180 astetta kääntäen.. Tässä oikealla olevan isomman taimikon päältä poistin koneella siemenpuut 90-luvun lopulla . Enää siemenpuumenetelmää ei harrasteta .
Siemenpuut on poistettu 90-luvun lopussa, joten taimikko on vajaat 20 vuotiasta. Kuva on otettu 5 metristä, joten taimet ovat 2-3 metrisiä. Jostain syystä tien oikealla puolella puusto on pari metriä pitempää. Joka tapauksessa melko karu paikka, ei löydy etelästä vastaavia paikkoja montaakaan, kun avokalliot jätetään laskuista.
HIrvimiesten juttuihin on joskus vaikea suhtautua, kun yleensä puhutaan hirvityhjiöistä ja siitä, kuinka hirvikantaa on pudotettu viime vuosina. Mutta kun löytyy taimikko, jossa ei tuhoa kuvissa näy, enää ei hirvityhjiöstä ole puhettakaan, vaan valtakunnan tiheimmästä paikasta ja talvehtimisalueesta.
Se, että tuhot vältettäisiin ajoissa perkaamalla, on myös puhdasta huuhaata. Propagandaan kuuluu, että vertailukohdaksi otetaan täysin hoitamaton pusikko, jossa mikään asia ei ole kunnossa. Mikä mahtaa olla syynä siihen, että sivun 55 kuvassa oleva koivikko on syöty useaan otteeseen ja tuloksena on kasvatuskelvoton puusto?
Taimikon koko suorittavan kuvassa on isompi kuin keskimääräinen tilakoko Etelä-Suomessa, eikä muutenkaan kasvupaikkatyypiltään yhtenäisiä aloja ole kuin harvoissa paikoissa. Käytännössä muutamaa hehtaaria isompaan kuviokokoon on hyvin vaikea päästä, kun kokonaisuutta katsotaan. Suuri kuviokoko ei siis ole käyttökelpoinen keino hirvituhojen välttämisessä. Ja toisaalta, jos kuviot olisivat tuollaisia, mihin hirvet siinä tapauksessa menisivät? Ei niiden ravinnontarve raivaamalla ja kuviokokoa kasvattamalla katoa.
Tämä pienempi taimikko on peräisin 2000 – luvun puolivälin tienoolta , eli alle 10 vuotta vanhaa. Tuohon aikaan hirvikanta oli runsaimmillaan ja siitä huolimatta ”uskallettiin” uudistaa alue koko lähialueen tapaan männylle . Tuolla keskusteluosiossa valitetaan , että metsät kuusettuvat . Näillä tienoilla ei juuri muuta puuta löydykään , kun mäntyä ja alaa on satoja hehtaareita.
Hirvien olemassaolo näkyy kyllä selvästi siellä , missä taimikohoitoja ei ole tehty tai ne on tehty liian myöhään . Kuvasta käy ilmi , että vahingoista on otettu opiksi ja huolehdittu oikea-aikaisista hoitotoimenpiteistä .
Harvennan parasta aikaa jossakin vaiheessa hoidon osalta unohdettua palstaa (kilometri tästä ) , jossa kasvaa harvakseen monivääriä mäntyjä , kaksihaaraisten koivujen katveessa ja näiden väleissä pilalle riukuuntuneita tupsulatvakoivuja . Hirvetkin ovat vierailleet alueella , mutta pääaisallinen ongelma johtuu ihan muusta , kun hirvistä.
Kuvassa näkyvällä kankaalla ei kuusi ole vaihtoehto, noin karulle kankaalle kukaan tuskin kuusta edes harkitsee. Tuon kuvion perusteella ei siis voi päätellä yhtään mitään hirvien vaikutuksesta puulajivalintaan.
Kuusen osuus uudistamisessa on luettavissa ihan suoraan tilastoista. Jos uudistettavat alat hoidettaisiin kaikki kunnolla, kuusettumiskehitys olisi nykyistä nopeampaa.
Se, että hoitamattomilla kuvioilla puusto on huonossa kunnossa, ei liity millään tavalla hirviin, eikä hirvituhojen merkitystä pidä vähätellä hoitamattomuuden seurauksiin vedoten. Onhan mahdollista sekin, että kuviolla on ollut hirvituho, joten omistajaa ei vioittuneen kuvion hoito ole enää kiinnostanut. Mutta mitä olisi pitänyt tehdä, jotta sivun 55 kuvassa oleva koivikko olisi säästynyt? Ajaa ruohonleikkurilla heinätkin pois taimien välistä?
”Kuvassa näkyvällä kankaalla ei kuusi ole vaihtoehto, noin karulle kankaalle kukaan tuskin kuusta edes harkitsee.”
..olisi joku voinut harkitakin . Tässä molemmin puolin tietä kasvoi järeä kuusi/mänty sekametsä .Kuten ”Kuuset karsittu…”.kuvan kommenteissa totesin , oli puiden joukossa parinkin kuution kuusia . (se kuva on tien oikealla puolella kasvavan nuoren metsän takaa )
Vaikka pitäjän hirvitiheys olisi 1kpl /1000ha esittämäsi kuvan vahingot ovat mahdollisia . Meidän pitäjään mitoitettuna eläinten kokonaismäärä olisi 45 . Metsästystä ei tuolla tiheydellä enää voitaisi harjoittaa , mutta vahinkoja jonkun kohdalle väistämättä tulee . Yksikin hirviperhe riittää (= emä , vasa /2 ja uros). Parasta vahinkojen ennaltaehkäisyä on kuitenkin taimikon kunnosta huolehtiminen . Toteuttamalla toimet ajoissa lyhennetään metsän taimikkovaiheen pituutta ja pidetään taimet vähemmän aikaa alttiina tuhoille .
Tämänkin taimikon tienpuoleiset reunat ovat ensi talvena vaarassa , ellei toisaalla tien varressa olevaa pajukkoa murskata matalaksi ennen tulevaa talvea . Tienvarsipajukko on hirvelle , kuin punainen matto suoraan ruokamaille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ei ole ilmeinen hirvituhojen mega-alue
Ei ole ongelmia hirvituhojen suhteen , vaikka tässä ja seuraavassa kuvassa oleva kymmenien hehtaarien taimikkoala sijaitsee valtakunnallisestikin mega-luokan talvehtimisalueen tuntumassa . Kun taimikot hoidetaan riittävän ajoissa , ongelmilta vältytään . Tässä on konkreettinen esimerkki siitä ja lähialueella kymmeniä hehtaareita lisää . Hirvitiheys tälläkin kohtaa on vielä nykyisinkin 3-4 yksilöä / 1000ha , mikä on paikkakunnan korkein . Muualla liikutaan 1-3 :n yksilön tiheyksissä / 1000 ha .
Tämä ja seuraava kuva on muuten otettu korkeasta hirvitornista kuvaussuuntaa 180 astetta kääntäen.. Tässä oikealla olevan isomman taimikon päältä poistin koneella siemenpuut 90-luvun lopulla . Enää siemenpuumenetelmää ei harrasteta .
Siemenpuut on poistettu 90-luvun lopussa, joten taimikko on vajaat 20 vuotiasta. Kuva on otettu 5 metristä, joten taimet ovat 2-3 metrisiä. Jostain syystä tien oikealla puolella puusto on pari metriä pitempää. Joka tapauksessa melko karu paikka, ei löydy etelästä vastaavia paikkoja montaakaan, kun avokalliot jätetään laskuista.
HIrvimiesten juttuihin on joskus vaikea suhtautua, kun yleensä puhutaan hirvityhjiöistä ja siitä, kuinka hirvikantaa on pudotettu viime vuosina. Mutta kun löytyy taimikko, jossa ei tuhoa kuvissa näy, enää ei hirvityhjiöstä ole puhettakaan, vaan valtakunnan tiheimmästä paikasta ja talvehtimisalueesta.
Se, että tuhot vältettäisiin ajoissa perkaamalla, on myös puhdasta huuhaata. Propagandaan kuuluu, että vertailukohdaksi otetaan täysin hoitamaton pusikko, jossa mikään asia ei ole kunnossa. Mikä mahtaa olla syynä siihen, että sivun 55 kuvassa oleva koivikko on syöty useaan otteeseen ja tuloksena on kasvatuskelvoton puusto?
Taimikon koko suorittavan kuvassa on isompi kuin keskimääräinen tilakoko Etelä-Suomessa, eikä muutenkaan kasvupaikkatyypiltään yhtenäisiä aloja ole kuin harvoissa paikoissa. Käytännössä muutamaa hehtaaria isompaan kuviokokoon on hyvin vaikea päästä, kun kokonaisuutta katsotaan. Suuri kuviokoko ei siis ole käyttökelpoinen keino hirvituhojen välttämisessä. Ja toisaalta, jos kuviot olisivat tuollaisia, mihin hirvet siinä tapauksessa menisivät? Ei niiden ravinnontarve raivaamalla ja kuviokokoa kasvattamalla katoa.
Tämä pienempi taimikko on peräisin 2000 – luvun puolivälin tienoolta , eli alle 10 vuotta vanhaa. Tuohon aikaan hirvikanta oli runsaimmillaan ja siitä huolimatta ”uskallettiin” uudistaa alue koko lähialueen tapaan männylle . Tuolla keskusteluosiossa valitetaan , että metsät kuusettuvat . Näillä tienoilla ei juuri muuta puuta löydykään , kun mäntyä ja alaa on satoja hehtaareita.
Hirvien olemassaolo näkyy kyllä selvästi siellä , missä taimikohoitoja ei ole tehty tai ne on tehty liian myöhään . Kuvasta käy ilmi , että vahingoista on otettu opiksi ja huolehdittu oikea-aikaisista hoitotoimenpiteistä .
Harvennan parasta aikaa jossakin vaiheessa hoidon osalta unohdettua palstaa (kilometri tästä ) , jossa kasvaa harvakseen monivääriä mäntyjä , kaksihaaraisten koivujen katveessa ja näiden väleissä pilalle riukuuntuneita tupsulatvakoivuja . Hirvetkin ovat vierailleet alueella , mutta pääaisallinen ongelma johtuu ihan muusta , kun hirvistä.
tutun näköinen aukko
Kuvassa näkyvällä kankaalla ei kuusi ole vaihtoehto, noin karulle kankaalle kukaan tuskin kuusta edes harkitsee. Tuon kuvion perusteella ei siis voi päätellä yhtään mitään hirvien vaikutuksesta puulajivalintaan.
Kuusen osuus uudistamisessa on luettavissa ihan suoraan tilastoista. Jos uudistettavat alat hoidettaisiin kaikki kunnolla, kuusettumiskehitys olisi nykyistä nopeampaa.
Se, että hoitamattomilla kuvioilla puusto on huonossa kunnossa, ei liity millään tavalla hirviin, eikä hirvituhojen merkitystä pidä vähätellä hoitamattomuuden seurauksiin vedoten. Onhan mahdollista sekin, että kuviolla on ollut hirvituho, joten omistajaa ei vioittuneen kuvion hoito ole enää kiinnostanut. Mutta mitä olisi pitänyt tehdä, jotta sivun 55 kuvassa oleva koivikko olisi säästynyt? Ajaa ruohonleikkurilla heinätkin pois taimien välistä?
lainaus :
”Kuvassa näkyvällä kankaalla ei kuusi ole vaihtoehto, noin karulle kankaalle kukaan tuskin kuusta edes harkitsee.”
..olisi joku voinut harkitakin . Tässä molemmin puolin tietä kasvoi järeä kuusi/mänty sekametsä .Kuten ”Kuuset karsittu…”.kuvan kommenteissa totesin , oli puiden joukossa parinkin kuution kuusia . (se kuva on tien oikealla puolella kasvavan nuoren metsän takaa )
Vaikka pitäjän hirvitiheys olisi 1kpl /1000ha esittämäsi kuvan vahingot ovat mahdollisia . Meidän pitäjään mitoitettuna eläinten kokonaismäärä olisi 45 . Metsästystä ei tuolla tiheydellä enää voitaisi harjoittaa , mutta vahinkoja jonkun kohdalle väistämättä tulee . Yksikin hirviperhe riittää (= emä , vasa /2 ja uros). Parasta vahinkojen ennaltaehkäisyä on kuitenkin taimikon kunnosta huolehtiminen . Toteuttamalla toimet ajoissa lyhennetään metsän taimikkovaiheen pituutta ja pidetään taimet vähemmän aikaa alttiina tuhoille .
Tämänkin taimikon tienpuoleiset reunat ovat ensi talvena vaarassa , ellei toisaalla tien varressa olevaa pajukkoa murskata matalaksi ennen tulevaa talvea . Tienvarsipajukko on hirvelle , kuin punainen matto suoraan ruokamaille.