Metsäsuunnitelman maastotyöt tehtiin syksyllä 2007. Tällä kuviolla silloin yhteensä 59mottia silloin, josta kuusta 21mottia. Kuusien runkoluku 1800, pituus 7m, läpimitta 8cm, ppa 5m2/ha.
Koivusekoitus/ylispuut poistettiin kevättalvella 2008. Lannoitus Metsän NP2:lla 2008. Lievää boorinpuutetta näkyi selvästi. Nyt kuviolla pohjapinta-ala 30-32m2/ha ja pituus nopin 10m. Motteja noin 180kpl/ha ja ensiharvennuksella kova kiire. Kuudessa vuodessa kuuset ovat siis kasvaneet 26,5mottia vuoteen. Toki tuo vaihe kun t2 muuttuu 2kl:ksi hiukan vääristää, mutta silti kohtuullisen hyvä tulos. Energia/kuitu harvennus 2008 oli toki paikallaan ja järkevää tehdä. Onneksi osui hyvä korjuusää. Nyt kun koivu on poistettu niin kuvio kestää vielä parin vuoden odottelun ensiharvennukseen. Sijainti Pohjois-Savo hienojakoinen OMT
Ikää on nyt 31v, eli kokonaiskasvu tähän mennessä 7m/ha/a. Ihan kohtuullista kun huomioi taimikkovaiheen. Tulos olisi merkittävästi parempi jos kuviolla olisi tehty aikanaan taimikonhoidot. Kiertoaika on pidentynyt ainakin 10v. Mutta saatiinhan sieltä 40mottia energiaa ja kuitua, eli vajaa 400€ 25v iässä! No kyseinen harvennus olisi voinut olla samaan aikaan oikeana ensiharvennuksena ja nyt tukkia olisi jo merkittävästi.
Kovaan kasvuun on Peten kuusikuvio yltynyt, oikein hyvältä näyttää. Laitoin vertailukuvan lähes vastaavanlaisesta kuviosta Pohjois-Karjalan puolelta tulemaan, kommentoin sitä enemmän kunhan se päääsee tsekkauksesta läpi.
Pieni korjaus: sorvikuusessa nopea kasvu ei ole mikään ihannetavoite. Mikäli viilu on pelkkää pehmeää kevätpuuta, se painuu pahimmillaan kasaan puristimessa. Tuloksena on sitten alivahvoja levyjä, jotka eivät oikein kelpaa edes kakkoslaatuun. Muitakin harmeja riittää haperon viilun takia, luettelenpahan niitä sitten toisella kerralla. Kunnollisessa viilussa pitää olla kevät- ja kesäpuuta, liima imeytyy tällöin niinkuin pitää ja levy kestää puristuksen (pinnoitettavissa kaksi puristusta).
Valitettavan järkyn tylsää puupeltoa. Kun ei tuotanto näytä kasvuluvuista päätellen vaativan tuollaista ”nuolemista” ei juuri perusteita löydy. En ainakaan ihmettele jos ei kovin usein viitsi tuollaista ”metsää” käydä katsomassa. En viitsisi minäkään. Kunhan kertoo jälkipolvelle osoitteen mihin tietävät moton suunnata puintihommiin.
Niin katsos jesse puuntuottajilla yleensä ne tuloksen tekometsät ja virkistysmetsät erikseen. Varsinkin kuusikot. Eipä noihin kauempana oleviin kuusikkoihin ole muuten kuin tarkastuskierroksella asiaa. Tässä lähellä ja ylipäätään asutuksen lähellä kasvatetaan sitten hyvin hoidettua luonnolisempaa metsää, jossa on kiva käydä. Ei tehomaataloudessakaan pelloilla hirveästi rikoille anneta armoa. Luomusta maksetaan maataloudessa, mutta ei metsätaloudessa.
Tämä vaihe viiljelymetsässä on kieltämättä monotoninen.sen kesto on 10-15v. Aika lyhyt aika 50-60v kierrossa kuitenkin. Tämän pikkukuvion (1ha) kahdella sivulla kulkee puro, jonka varren jätin ”luonnontilaan”, puulajeina leppä, paju ja alla olevat luontaiset kuuset.
On moninverroin tehokkaampaa tuottaa puuta sille sopivalla alueilla hiukan tehokkaammin ja jättää sitten täysin luonnontilaan alueet joilla aidosti on erityisiä luontoarvoja. Kun tuotto on hyvä puuntuotantoalueella, niin käsittelyn ulkopuolelle voi jättää isomman pinta-alan.
Minusta hemmetin hyvän näkönen mehtä. Näyttäsihän tuolla takana olevan vähän lehtipuutakin vaihteluksi. Kasvu ja tuotto puhuu puolestaan. Itse jaksan kyllä tuollasta mehtää köppastä useinkin. Mukava tuommosta kevät kävelykierroksella katella ja mietiskellä milloin harvennusta laittaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
E-suomen viljelykuusikot on rahametsiä.
Kannattaa panostaa.
Eikä tarvita näkemäraivauksia.
20 vuotiasta veikkaisin
Metsäsuunnitelman maastotyöt tehtiin syksyllä 2007. Tällä kuviolla silloin yhteensä 59mottia silloin, josta kuusta 21mottia. Kuusien runkoluku 1800, pituus 7m, läpimitta 8cm, ppa 5m2/ha.
Koivusekoitus/ylispuut poistettiin kevättalvella 2008. Lannoitus Metsän NP2:lla 2008. Lievää boorinpuutetta näkyi selvästi. Nyt kuviolla pohjapinta-ala 30-32m2/ha ja pituus nopin 10m. Motteja noin 180kpl/ha ja ensiharvennuksella kova kiire. Kuudessa vuodessa kuuset ovat siis kasvaneet 26,5mottia vuoteen. Toki tuo vaihe kun t2 muuttuu 2kl:ksi hiukan vääristää, mutta silti kohtuullisen hyvä tulos. Energia/kuitu harvennus 2008 oli toki paikallaan ja järkevää tehdä. Onneksi osui hyvä korjuusää. Nyt kun koivu on poistettu niin kuvio kestää vielä parin vuoden odottelun ensiharvennukseen. Sijainti Pohjois-Savo hienojakoinen OMT
Ja se ikä oli?
Tälläisiä kohteita on mm. Kuopio-Joensuu välillä paljon, todella paljon. Etenkin jo parhaassa kasvussa olevia MERA-kauden viljelymetsiä.
Ikää on nyt 31v, eli kokonaiskasvu tähän mennessä 7m/ha/a. Ihan kohtuullista kun huomioi taimikkovaiheen. Tulos olisi merkittävästi parempi jos kuviolla olisi tehty aikanaan taimikonhoidot. Kiertoaika on pidentynyt ainakin 10v. Mutta saatiinhan sieltä 40mottia energiaa ja kuitua, eli vajaa 400€ 25v iässä! No kyseinen harvennus olisi voinut olla samaan aikaan oikeana ensiharvennuksena ja nyt tukkia olisi jo merkittävästi.
Mitäs arvelette tapahtuvan seuraavan 20 vuoden aikana, kun jo nuoreikko kasvoi viimeiset 6 vuotta yli 20 mottia/v.
Kuusella ei nopea kasvu ole haitallista, sillä parhaat rungot menevät viilutettavaksi.
Kovaan kasvuun on Peten kuusikuvio yltynyt, oikein hyvältä näyttää. Laitoin vertailukuvan lähes vastaavanlaisesta kuviosta Pohjois-Karjalan puolelta tulemaan, kommentoin sitä enemmän kunhan se päääsee tsekkauksesta läpi.
Pieni korjaus: sorvikuusessa nopea kasvu ei ole mikään ihannetavoite. Mikäli viilu on pelkkää pehmeää kevätpuuta, se painuu pahimmillaan kasaan puristimessa. Tuloksena on sitten alivahvoja levyjä, jotka eivät oikein kelpaa edes kakkoslaatuun. Muitakin harmeja riittää haperon viilun takia, luettelenpahan niitä sitten toisella kerralla. Kunnollisessa viilussa pitää olla kevät- ja kesäpuuta, liima imeytyy tällöin niinkuin pitää ja levy kestää puristuksen (pinnoitettavissa kaksi puristusta).
Valitettavan järkyn tylsää puupeltoa. Kun ei tuotanto näytä kasvuluvuista päätellen vaativan tuollaista ”nuolemista” ei juuri perusteita löydy. En ainakaan ihmettele jos ei kovin usein viitsi tuollaista ”metsää” käydä katsomassa. En viitsisi minäkään. Kunhan kertoo jälkipolvelle osoitteen mihin tietävät moton suunnata puintihommiin.
Mitäs se kettu virkkoikaan pihlajanmarjoista …?
Niin katsos jesse puuntuottajilla yleensä ne tuloksen tekometsät ja virkistysmetsät erikseen. Varsinkin kuusikot. Eipä noihin kauempana oleviin kuusikkoihin ole muuten kuin tarkastuskierroksella asiaa. Tässä lähellä ja ylipäätään asutuksen lähellä kasvatetaan sitten hyvin hoidettua luonnolisempaa metsää, jossa on kiva käydä. Ei tehomaataloudessakaan pelloilla hirveästi rikoille anneta armoa. Luomusta maksetaan maataloudessa, mutta ei metsätaloudessa.
Tämä vaihe viiljelymetsässä on kieltämättä monotoninen.sen kesto on 10-15v. Aika lyhyt aika 50-60v kierrossa kuitenkin. Tämän pikkukuvion (1ha) kahdella sivulla kulkee puro, jonka varren jätin ”luonnontilaan”, puulajeina leppä, paju ja alla olevat luontaiset kuuset.
On moninverroin tehokkaampaa tuottaa puuta sille sopivalla alueilla hiukan tehokkaammin ja jättää sitten täysin luonnontilaan alueet joilla aidosti on erityisiä luontoarvoja. Kun tuotto on hyvä puuntuotantoalueella, niin käsittelyn ulkopuolelle voi jättää isomman pinta-alan.
Minusta hemmetin hyvän näkönen mehtä. Näyttäsihän tuolla takana olevan vähän lehtipuutakin vaihteluksi. Kasvu ja tuotto puhuu puolestaan. Itse jaksan kyllä tuollasta mehtää köppastä useinkin. Mukava tuommosta kevät kävelykierroksella katella ja mietiskellä milloin harvennusta laittaa.