Mikä on tuomio: kasvaako näistä tukkia 10-15 vuoden aikana?
VT/CT ojitettua suota, 2. harvennus tehty muutama vuosi sitten, ikää noin 55 vuotta.
Mikä on tuomio: kasvaako näistä tukkia 10-15 vuoden aikana?
VT/CT ojitettua suota, 2. harvennus tehty muutama vuosi sitten, ikää noin 55 vuotta.
Metsänhoito
Paljonko on rk läpimitta nyt ja lämpösumma?
Sanosin että kasvaa tukeiksi, jos liika märkyys ei tule esteeksi ojien umpeenkasvaessa. Karumpaa puolukkaturvekangasta. harvennusreaktio ei ole vielä ehtinyt tulla, kun harvennuksesta on kulunut vasta lyhyt aika. Kasvu paranee viiveellä.
Kyllä kasvaa, lannoitusta suosittelen heti miten, joko rakeistettu tuhka tai esim salpietari niin hyvä on…
Kiitos kommenteista. Eli lannoitus joko heti tai pian ja ojien kunnon seuraaminen.
Tämä on näitä Vapon myymiä maita ja tuli ostettua sokkona. Periaatteessa yllätyin puuston määrää ja sitä ettei muita tarjouksia tullut ja siksikin epävarma ollut tämän kanssa. Teetän vielä paikallisella MHY:lla arvion tilasta kun mielestäni kuviot ei kyllä kaikilta osin ole siten kuin ns. pitäisi.
Ja ensimmäiselle kysyjället tiedoksi: Rk n. 10-12cm ja alueena keskisuomi.
Kasvaa ne tukeiksi, mutta kysymys on kuka haluaa ostaa rämeiltä rämelaadun tukkia. Lylyä ja janhukaista kieroon ja jännitteiseksi kasvanutta, ei ainakaan sahurit ota rämetukkeja.
Sehän se suometsien hoitoon panostamisen ristiriita on, kun ojitukset, tuhkalannoitukset ja harvennukset markkinoidaan metsäväelle, että tehdään järeytymistä ja tulevaisuutta varten. Mutta jos tulevaisuus on että tukkiprosentti 20 rämeellä ja kuiduksi mieluummin kaikki, niin mitä sitä odotellaan?
Ei sentään salpietaria suolle. Eli noihin tarvitaan noin 8cm lisää paksuutta. Jos harvuus on kohdallaan niin pitäisi onnistua.
Miten mulla on ollut käsitys että rämeellä kasvanut mänty olisi hyvää tukkilaatua. Hitaasti kasvanut ja tiheäsyistä. Oon ollut tosiaan ilmeisesti väärässä?
Siinä ja siinä sen tuhkan järkevyys. Muistaakseni sitä suositellaan puolukkaturvekankaille ja sitä rehevämmille kohteille.
Jotenkin kuvissa tiheässä liian pitkään kasvaneen näköistä hattaralatvaista. Kasvuvoima hiipunut?? Olisiko neulasnäyte paikallaan ja sen perusteella lannoitus. Kyllähän noista tukkia tulee kun järeys kasvaa.
Joistakin voi tulla tukkiakin, mutta voipi olla, että pari kertaa on omistavassa luokassa tapahtunut sukupolven vaihdos. osa rungoista on jo katkennut, osa kuollut ja hyvin moni kuolee pian pystyyn. Ei tuohon kannata paasata rahojaan yhtään enempää…
~ 20 vuotta mennee aikaa ennen kuin voi tukkipuita lähteä korjaamaan, koska vasta 10-12 cm rklpm keskimäärin. Muutenhan turvemaalla voi kasvaa ihan käypiä tukkeja yhtä hyvin kuin kangasmaallaakin jotka kelpaa hyvin sahureillekin. Riippuu lähtötilanteesta/vesitilanteesta tuleeko puista esim. kieroon kasvaneita ja paljon lylyä.
Kuva tietysti hieman hämää mutta voiko nuo puut olla todella noin laihoja? 10-12cm tuntuu aika vähältä, jos on vielä kahteen kertaan harvennettu. Jotenkin näyttää lähes 20cm paksuilta, ainakin osa. Onko tuosta yläharvennuksena otettu susipuita pois? Muutenhan harvennukset olisivat kohdistuneet aika pienikokoiseen puustoon.
Rinnankorkeudelta näyttäisi olevan 17-19 cm / runko. Kyllä kuviolla on tukkimetsä reilun 20:n vuoden päästä. Ojituksen ja lannoituksen ansiosta siinä olisi tulossa hyvää korkoa pienellä odotusajalla, sijoitetulle pääomalle !
Turvepohjalta en ostaisi sahapuuksi, jos ostohommissa olisin. olen sahannut jonkin verran aika järeitäkin turvemaan tukkeja ja etupäässä sahatavara on lylyistä ja vetelee, vaikka tukki onkin suora ja sileä. Yleensä sen näkee jo päältäpäin, mutta kun puut kallistelevat joka suuntaan muutaman vuoden välein, on sieltä suoran laudan sahaaminen kyllä suht helppo, mutta se ei pysy suorana.
Ei muuta kuin selluksi vaan!
Lienee omistaja mitannut puita , kun kertoo niiden olevan 10-12 cm rk:lta. Isommilta nuo kuvissa näyttää mutta kuvakin voi valehdella.
Jos/kun nuo lihovat tarpeeksi, vois pylväinä olla paras hyötysuhde? Ja kun ei tarvitse sahata (katkoa pitää tietysti..), muoto pysyisikö parhaiten?
Onpa tullut keskustelua. Kiva asia.
Kuvassa etummainen, paksumpi puu hämää eli kyllä nämä ovat keskimäärin n. 10-cm tai n. 10-15cm. Ojitusta nyt sitten itse painottaisin ja ne ovatkin nyt suunnilleen kunnossa ja toinen on mahdollinen lannoitus.
Kiinnostaa mahdollisuudet tämän suhteen kun tätä samaa kuviota palstalla on kuitenkin n. 20 hehtaaria ja ihan mielenkiinnosta tilasin tälle MHY:lta arvion, niin saan sitten Vapon arvion rinnalle toisen näkemyksen. Arvio on tavallaan ihan hukkaan heitettyä rahaa, mutta kun aihe kiinnostaa niin se kiinnostaa ja sen perusteella voin sitten myös miettiä tilan pitämistä tai mahdollisia myyntisuunnitelmia jollain aikavälillä.
Metsäojitettu karu suo on tuhkalannoituksen jälkeen erinomainen hiilinielu.
Kasvihuonekaasunielu on n. -5 ekv tn/ha/v ja kun sihen lisätään vielä metaanipäästöjen loppuminen ojittamisen seurauksena (ks.linkki sivu 7 ”puustoiset suot”, joidenka metaanipäästöt ovat 2 ekv tn/ha/v), niin nielu on hyvin suuri n. 7 milj. ekv tn/v.
Ks. linkki sivu 6.
https://www.slideshare.net/LukeFinland/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt
Tuoreen MHY:n arvion mukaan kunnostusojitus ja mielellään myös terveyslannoitus. Kehitysluokka 03 ja harvennus tehty hiukan myöhään, mutta hyvä odotus että alkaa hoitotoimenpiteiden jälkeen 2-3 vuoden aikana järeytymään. Puuston ikä 50v eli n. +20v odotusaikaa tai 5-10v päästä tilan myynti.
Hyvin oli täällä mielipiteitä. Myös liian myöhään tehty harvennus oli kommenteissa huomioitu.
Eikun tuhkaa vaan, johan kasvaa. Kattokaa vaikka muhoksen, leppiniemen metlan tuhkakoealat. Kyllä pukkaa motteja ja alusta muuttuu rehevämmäksi.