Kun on tuossa ollut kuvia huonosti kasvuun lähteneistä kuusen taimikoista, niin ajattelin ilahduttaa tällä.
Kyseessä on 17-v peltoon istutettu kuusikko. Alun heinäys hoidettu hyvin, eikä vesakkoa ole heinän vuoksi tullut, joten kasvuhumahdus on ollut kovaa heinästä yli pääsyn jälkeen. Pituutta noin 7 metriä, rk läpimitta 8-10cm, paksuimmilla puilla 13cm. Tiheys vähintäänkin riittävä.
No joo. Noinhan sitä olen itsekin ajatellut, että koivua peltoon ja kuusta entiseen metsän pohjaan. Tässä kohteessa on samalla pellolla puolet istutettu koivulle ja puolet kuuselle. Onhan se koivu ehtinut samassa ajassa 2-3 metriä pidemmäksi, mutta laadussa oli suuri ero kuusen hyväksi.
Peltokoivikoiden tukkiprosentti jää usein todella alhaiseksi. Erikoistyvistä ei kannata edes haaveilla. Jos pystyy itse jalostamaan koivun polttopuuksi, niin saattaa se koivukin olla hyvä vaihtoehto. Muuten se ei sitä kuuseen verrattuna pääsääntöisesti ole. Maisema on sitten oma asiansa, jos sijainti on sellainen, että maisema on tärkeä, niin sitten koivua.
Yleensä metsänomistajat eivät jaksa heinätä peltoonistutettuja kuusikoita. Ja jos et heinää niin köpelösti käy, varsinkin savipelloilla missä kuuset extrajuroo. Pakkokuusettaja ei varmasti sellaista aluetta löydäkkään mihin voisi koivua istuttaa.
Ammatti Raivooja oikeassa.Ihme seli-selisepetys alkaa heti kun lehtipuu mainitaankin vaihtoehtona. Kyllä minäkin jo olen nähnyt mitä kuusi ja koivu tuottaa ja jos metsätalouteni olisi ollut kuusen varassa olisi kyllä leivän päältä löytynyt pelkkä kieli.
Noilla ostamillani metsäpalstoilla on ollut vanhaa niittyä/peltoa, joihin olen istuttanut puita. Puulajin olen päättänyt ennen kaikkea maaperän hienojakoisuuden perusteella. Savipeltoon olen laittanut kuusta ja hiekkapitoisempaan maaperään koivua. Kuusen kanssa saa kyllä heinätä muutaman ensimmäisen vuoden.
Kuvassa oleva alue ei ole istuttamani. Oli vain hyvä nähdä vertailukohdat, kun samassa pellossa oli molempia puulajeja ja aikaa istutuksesta tuon yli 15-v. Maaperä todellakin on paremmin kuuselle sopiva. Antoi potkua siihen, että kyllä heinääminen ja vesakon raivaus todella kannattaa tehdä hyvin.
En ole missään muualla nähnyt niin täystiheää ja kasvuvoimaista tuon ikäistä kuusen taimikkoa.
Nii kyllähän niissä pellossa kasvavissa on enemmän vänkyröitä, iso-oksaisia vai sanotaako niitä poikaoksiksi ja kakshaarasia. Musta tähän ois ratkaisu, että peltoihin istutettaisiin vähintään 2000 koivuntaimea. Kyllä se heinääminenkin on aika infernaalinen homma joissakin paikoissa, että en edes tavalliselle omatoimiselle suosittelisi vaan pitäisi olla himo-omatoiminen ja montahan niitäkin on. Ei tuo kuusen kasvatus ole ollut monissakaan paikoissa samanlainen menestystarina kuin kuvassa.
Ei voi muutakuin ihmetellä erilaisia toimintatapoja, selittänekö maakunnalliset erot moisen?:
”,,jos metsätalouteni olisi ollut kuusen varassa olisi kyllä leivän päältä löytynyt pelkkä kieli.:”
:0′
Lähes joka toteutetussa päätehakkuussa koivun osuus on ollut vähintään neljänneksen luokkaa. Vaikka on nyt viime vuosina hakattu vieraalta ostettua oli hänenkin kuusikoissaan reippaasti lehtipuustoa.Jopa haapaakin. Yksi syy muuten miksi ostin kun tiesin että sekin viihtyy ja kasvaa kovaa. Hyvä merkki maaperän tilanteesta kasvulliskannalta.
Hieno näkymä, motteja tulossa.
Ei tarvita ennakkoraivauksia.
Kun on tuossa ollut kuvia huonosti kasvuun lähteneistä kuusen taimikoista, niin ajattelin ilahduttaa tällä.
Kyseessä on 17-v peltoon istutettu kuusikko. Alun heinäys hoidettu hyvin, eikä vesakkoa ole heinän vuoksi tullut, joten kasvuhumahdus on ollut kovaa heinästä yli pääsyn jälkeen. Pituutta noin 7 metriä, rk läpimitta 8-10cm, paksuimmilla puilla 13cm. Tiheys vähintäänkin riittävä.
Pieninpään kuuseen sitten kameran kohdistit.
Metsänvartija oikeassa.Motteja on tulossa. Koivulla tai muulla lehtipuullahan niitä olisi jo ja paljon tuohon ikään verrattuna.
Koivua peltoon.
No joo. Noinhan sitä olen itsekin ajatellut, että koivua peltoon ja kuusta entiseen metsän pohjaan. Tässä kohteessa on samalla pellolla puolet istutettu koivulle ja puolet kuuselle. Onhan se koivu ehtinut samassa ajassa 2-3 metriä pidemmäksi, mutta laadussa oli suuri ero kuusen hyväksi.
Pellot on usein savimaata, joten se ei ole ihanteellinen paikka koivulle.
Peltokoivikoiden tukkiprosentti jää usein todella alhaiseksi. Erikoistyvistä ei kannata edes haaveilla. Jos pystyy itse jalostamaan koivun polttopuuksi, niin saattaa se koivukin olla hyvä vaihtoehto. Muuten se ei sitä kuuseen verrattuna pääsääntöisesti ole. Maisema on sitten oma asiansa, jos sijainti on sellainen, että maisema on tärkeä, niin sitten koivua.
Yleensä metsänomistajat eivät jaksa heinätä peltoonistutettuja kuusikoita. Ja jos et heinää niin köpelösti käy, varsinkin savipelloilla missä kuuset extrajuroo. Pakkokuusettaja ei varmasti sellaista aluetta löydäkkään mihin voisi koivua istuttaa.
Ammatti Raivooja oikeassa.Ihme seli-selisepetys alkaa heti kun lehtipuu mainitaankin vaihtoehtona. Kyllä minäkin jo olen nähnyt mitä kuusi ja koivu tuottaa ja jos metsätalouteni olisi ollut kuusen varassa olisi kyllä leivän päältä löytynyt pelkkä kieli.
Pysyhän Jesse totuudessa.
Puurahasi ovat tulleet pääasiassa kuusitukista.
Noilla ostamillani metsäpalstoilla on ollut vanhaa niittyä/peltoa, joihin olen istuttanut puita. Puulajin olen päättänyt ennen kaikkea maaperän hienojakoisuuden perusteella. Savipeltoon olen laittanut kuusta ja hiekkapitoisempaan maaperään koivua. Kuusen kanssa saa kyllä heinätä muutaman ensimmäisen vuoden.
Kuvassa oleva alue ei ole istuttamani. Oli vain hyvä nähdä vertailukohdat, kun samassa pellossa oli molempia puulajeja ja aikaa istutuksesta tuon yli 15-v. Maaperä todellakin on paremmin kuuselle sopiva. Antoi potkua siihen, että kyllä heinääminen ja vesakon raivaus todella kannattaa tehdä hyvin.
En ole missään muualla nähnyt niin täystiheää ja kasvuvoimaista tuon ikäistä kuusen taimikkoa.
Nii kyllähän niissä pellossa kasvavissa on enemmän vänkyröitä, iso-oksaisia vai sanotaako niitä poikaoksiksi ja kakshaarasia. Musta tähän ois ratkaisu, että peltoihin istutettaisiin vähintään 2000 koivuntaimea. Kyllä se heinääminenkin on aika infernaalinen homma joissakin paikoissa, että en edes tavalliselle omatoimiselle suosittelisi vaan pitäisi olla himo-omatoiminen ja montahan niitäkin on. Ei tuo kuusen kasvatus ole ollut monissakaan paikoissa samanlainen menestystarina kuin kuvassa.
Niinpä, olen minäkin nähnyt niitä aukkoiseksi jääneitä taimikoita, kun osa on tukehtunut heinään.
Ei voi muutakuin ihmetellä erilaisia toimintatapoja, selittänekö maakunnalliset erot moisen?:
”,,jos metsätalouteni olisi ollut kuusen varassa olisi kyllä leivän päältä löytynyt pelkkä kieli.:”
:0′
Lähes joka toteutetussa päätehakkuussa koivun osuus on ollut vähintään neljänneksen luokkaa. Vaikka on nyt viime vuosina hakattu vieraalta ostettua oli hänenkin kuusikoissaan reippaasti lehtipuustoa.Jopa haapaakin. Yksi syy muuten miksi ostin kun tiesin että sekin viihtyy ja kasvaa kovaa. Hyvä merkki maaperän tilanteesta kasvulliskannalta.
Voi noita H-V:n ruokailutapoja. Syovatkin kasillaan seisten. Kieli ruuan paalla. :0
Vai onko se vain ”kielikuva”, kirjallisuudesta opittu? 😉