Valitettavasti pienempänä puuttunut oksat pois piiskaava tiheys jolloin tuo ”räkäisyys” roikkuu perässä melkein päätehakkuulle asti. Eli jos kasvatat kovaa luot laadusta pas… Ei sovi havupuulle. Lehtipuulle kyllä.
Tämä kuva oli Lapinläänin rajalta. Auraamalla perustettu taimikko.
2012 harvensin metsän 26 vuotiaana mies/mönkijä hommana vajaa 30m3/ha. Puustoa oli n. 140 m3/ha ja kasvu n. 12m3/ha.
Halusin kokeilla oikeaa tehometsätaloutta mielenkiinnon vuoksi ja niinpä lannoitin jo tämän kuvion. Tavoite päästä päätehakkuuseen 50-60 vuoden iässä.
tykky hieman runteli metsää ja sillä nuita katkeiileita runkoja.
Ilmeisesti tuo on aurauksen jalkeen istutettu? Itsellani on liki saman ikainen mannikko etelampana. Aestys ja uudistaminen siemenpuu asennolla. Kasvu piempaa, mutta karsiutuminen parempaa. Tuossa lienee lannoituksella oma vaikutuksensa?
Ajattelin ensin, että mitä ihmeellistä tuossa kuvassa on. Sijainti suht pohjoisessa kuitenkin muutti käsityksen.
Aiemminkin palstalla on ollut kuvia Lapin hyväkasvuisista metsistä. Potentiaalia investointien kannattavuudelle on siis sielläkin, vaikka yleensä tuottavuutta pidetään etelään verrattuna heikkona.
Seuraava harvennus tulee ilmeisesti eteen aika pian, koska ensiharvennus taisi hiukan myöhästyä ja siksi jäädä turhan varovaiseksi? Pystykarsintakaan ei varmaan ole poissuljettu vaihtoehto, vaikka sillä alkaa kiire jo olla jos tavanomaista parempaa laatua haluaa tuottaa. Rungot vaikuttaa suorilta, joten sikäli tilanne on hyvä. Muutenkin tuota kuviota varmaan omistajana mielellään katselee. Voi keskittyä siihen, millä hyvästä saisi vielä paremman, eikä rästikohteiden tapaan siihen, millä tuon saisi pelastettua.
Täsmälleen samanikäisen männikön olen Glan termillä ”pelastamassa” kasvuun vielä tänä syksynä. Siellä vaan ei ole yhtään noin ”räkäistä”. Väitä ”pelastavani” parempilaatuisen ja sen jälkeen voi sitten vaikka alkaa ”paskoa” jokaisen juureen.
Paljonko kohteen sijainti on merenpinnan yläpuolella? Etelämmäsä tykky alkaa vaivata metsiä jo 175m mpy-lukemissa. Tätä korkeammalla ei kannata kasvattaa puita maksimitiheyksissä . Harvennuksetkin on tehtävä ehdottomasti riittävän varhain. Jos harvennusalueelle jättää hoikempia runkoja ns varapuiksi , on niiden kohtalo sama , kun kuvassa näkyvän rungon. Tähän ei kulu yleensä paria vuotta kauempaa.
Kohteen korkeus n 160 mpy. Lämpösumma alueella n 900 d.d. Tällä tykky tarkoittaa hieman eri asiaa kuin etelämpänä yleensä. Eli ilman kosteuden tiivistymistä puiden oksiin, ei niinkään märkänä satanutta lunta. Yhtäkaikki kumpikin katkoo kohdalleen sattuessaan puita.
Oksaisuutta kohteella tosiaankin on liikaa, muuten runkomuoto hyvä. Lannoituksella ei ole vaikutusta oksaisuuteen kun se tehtiin vasta 2 vuotta sitten. Kuvio ei vesoittunut uudistettaessa niinpä taimilla oli aluksi reilusti tilaa kasvaa ja se varmaan lisäsi oksaisuutta.
Kyllä näilläkin korkeuksilla puu aivan kohtuullisesti kasvaa, mielikuvia huonontavat varmastikkin viime vuosikymmeniin jatkuneet harsinnat ja huono hoito.
Itselläni ollut kiinnostuksen kohteena puuston kasvun lisäys (joskus ehkä jopa kannattavuuden kustannuksella), 10 vuoden aktiivisella hoidolla puuston kasvu onkin noussut kaksin kertaiseksi alueen keskimääräiseen nähden. Ja työ jatkuu…
Hyvältä näyttää, kasvua, tuottoa ja tukkia on tulossa. Hiukan tiukassa tuo yhden kuvan perusteella kyllä on. Voisit ottaa sen 30 mottia pikaisesti uudelleen pois. Puut kyllä karsiutuvat kun saavat tilaa. Millä lannoitit ja paljonko laitoitte hehtaarille?
Kurkistapa Jesse sivulle kahdeksan (8), ja sieltä ”kolopuu nykyaikaan sovellettuna”. lähtökohta oli jotakuinkin samanlainen. Voisit sinäkin oppia jotain männyn kasvusta!!!
Niin, pitäisi kait sanoa että puut karsiutuvat koska nämä kuivat lahoavat ja puu kasvullaan silottaa hiukan pintaa kauniimmaksi. Mitään tekoa sillä ei ole harvennuksen tai valon lisääntymisen kanssa. Tottahan mänty harvassa paremmin kasvaa. Mutta ei noista räkäisistä sen parempia valiorunkoja tule.
Taysin toivoton tapaus. 🙁 Mieti asiaa silta kannalta kuinka vanhat mannikot on ennen osanneet kasvaa ”kirveen koskematta”. Voisit jopa ymmartaa metsanvartijan menetelmatkin. Kaikki ei tuijota metsissaan nopeisiin voittokertoimiin vaan huomioivat myos laadun.
Tuossa vaiheessa ei oksikkuudesta ole mitään haittaa.Asia korjaantuu ennen päätehakkuuta.Tärkeää on että puu on suoraa niin tukkiakin tulee.Oksaisuutta turhaan maallikot pelkäävät ja liioittelevat metsän tällaisessa vaiheessa.
Eihän tollasta hirviä edes omassa metsässä katella. Kyllä jotain tulisi aika nopsaan mieleen. Voisi vaikka alistua pystykarsintaan jos tuollainen jostain ostopalstalta sattuisi käteen jäämään. Toivottavasti ei ainakaan kovin paljon maksaisi. Omissa ostetuissa männiköissäkään ei tähän mennessä sentään ole ihan tuolle tasolle tarvinnut vaipua.
Jos tuota kutsuu räkämänniköksi niin ei ole koskaan nähnyt oikeaa räkämännikköä. Kohdetta kannattaisi ainakin kuvan mukaan laatuharventaa hieman lisää.
Taimivaiheen jälkeen mänty ei kaipaa ahdistusta. Liiassa tiheydessä alaoksat jäävät kiinni runkoon, syyksi arvellaan oksia pudottavan lumen puutetta. Oksat eivät tipu ilman niihin kohdistuvaa voimaa.
Liikaako?
Kun pitää jo toisesta päästä katkoa pystyyn.
Luonto on paras leimaaja.
..lopputuloksesta ei ainakaan voi valittaa..
n 20-25v?
Valitettavasti pienempänä puuttunut oksat pois piiskaava tiheys jolloin tuo ”räkäisyys” roikkuu perässä melkein päätehakkuulle asti. Eli jos kasvatat kovaa luot laadusta pas… Ei sovi havupuulle. Lehtipuulle kyllä.
Oiskoon sun Jesse ihan viisainta pysya haavan kasvatuksessa? Ajelet silla kutoskoneella vasenta kaistaa tyomailles,,,,
Toki kyllä katselen mielelläni sileitä h-haavan runkoja. Noille taitaisi tulla rankka harvennus ja nopea uudistus alta kahdenkymmenen vuoden.
No, haavan taaplaja tekee sen nopean voiton toivossa.
Tämä kuva oli Lapinläänin rajalta. Auraamalla perustettu taimikko.
2012 harvensin metsän 26 vuotiaana mies/mönkijä hommana vajaa 30m3/ha. Puustoa oli n. 140 m3/ha ja kasvu n. 12m3/ha.
Halusin kokeilla oikeaa tehometsätaloutta mielenkiinnon vuoksi ja niinpä lannoitin jo tämän kuvion. Tavoite päästä päätehakkuuseen 50-60 vuoden iässä.
tykky hieman runteli metsää ja sillä nuita katkeiileita runkoja.
Ilmeisesti tuo on aurauksen jalkeen istutettu? Itsellani on liki saman ikainen mannikko etelampana. Aestys ja uudistaminen siemenpuu asennolla. Kasvu piempaa, mutta karsiutuminen parempaa. Tuossa lienee lannoituksella oma vaikutuksensa?
Ajattelin ensin, että mitä ihmeellistä tuossa kuvassa on. Sijainti suht pohjoisessa kuitenkin muutti käsityksen.
Aiemminkin palstalla on ollut kuvia Lapin hyväkasvuisista metsistä. Potentiaalia investointien kannattavuudelle on siis sielläkin, vaikka yleensä tuottavuutta pidetään etelään verrattuna heikkona.
Seuraava harvennus tulee ilmeisesti eteen aika pian, koska ensiharvennus taisi hiukan myöhästyä ja siksi jäädä turhan varovaiseksi? Pystykarsintakaan ei varmaan ole poissuljettu vaihtoehto, vaikka sillä alkaa kiire jo olla jos tavanomaista parempaa laatua haluaa tuottaa. Rungot vaikuttaa suorilta, joten sikäli tilanne on hyvä. Muutenkin tuota kuviota varmaan omistajana mielellään katselee. Voi keskittyä siihen, millä hyvästä saisi vielä paremman, eikä rästikohteiden tapaan siihen, millä tuon saisi pelastettua.
Täsmälleen samanikäisen männikön olen Glan termillä ”pelastamassa” kasvuun vielä tänä syksynä. Siellä vaan ei ole yhtään noin ”räkäistä”. Väitä ”pelastavani” parempilaatuisen ja sen jälkeen voi sitten vaikka alkaa ”paskoa” jokaisen juureen.
Paljonko kohteen sijainti on merenpinnan yläpuolella? Etelämmäsä tykky alkaa vaivata metsiä jo 175m mpy-lukemissa. Tätä korkeammalla ei kannata kasvattaa puita maksimitiheyksissä . Harvennuksetkin on tehtävä ehdottomasti riittävän varhain. Jos harvennusalueelle jättää hoikempia runkoja ns varapuiksi , on niiden kohtalo sama , kun kuvassa näkyvän rungon. Tähän ei kulu yleensä paria vuotta kauempaa.
..muuten kuvan metsä on erinomaisessa kasvussa
Kohteen korkeus n 160 mpy. Lämpösumma alueella n 900 d.d. Tällä tykky tarkoittaa hieman eri asiaa kuin etelämpänä yleensä. Eli ilman kosteuden tiivistymistä puiden oksiin, ei niinkään märkänä satanutta lunta. Yhtäkaikki kumpikin katkoo kohdalleen sattuessaan puita.
Oksaisuutta kohteella tosiaankin on liikaa, muuten runkomuoto hyvä. Lannoituksella ei ole vaikutusta oksaisuuteen kun se tehtiin vasta 2 vuotta sitten. Kuvio ei vesoittunut uudistettaessa niinpä taimilla oli aluksi reilusti tilaa kasvaa ja se varmaan lisäsi oksaisuutta.
Kyllä näilläkin korkeuksilla puu aivan kohtuullisesti kasvaa, mielikuvia huonontavat varmastikkin viime vuosikymmeniin jatkuneet harsinnat ja huono hoito.
Itselläni ollut kiinnostuksen kohteena puuston kasvun lisäys (joskus ehkä jopa kannattavuuden kustannuksella), 10 vuoden aktiivisella hoidolla puuston kasvu onkin noussut kaksin kertaiseksi alueen keskimääräiseen nähden. Ja työ jatkuu…
Hyvältä näyttää, kasvua, tuottoa ja tukkia on tulossa. Hiukan tiukassa tuo yhden kuvan perusteella kyllä on. Voisit ottaa sen 30 mottia pikaisesti uudelleen pois. Puut kyllä karsiutuvat kun saavat tilaa. Millä lannoitit ja paljonko laitoitte hehtaarille?
Oho, mihinkäs tuo pete perustuu että puut karsiutuvat kun saavat tilaa?
Kurkistapa Jesse sivulle kahdeksan (8), ja sieltä ”kolopuu nykyaikaan sovellettuna”. lähtökohta oli jotakuinkin samanlainen. Voisit sinäkin oppia jotain männyn kasvusta!!!
Niin, pitäisi kait sanoa että puut karsiutuvat koska nämä kuivat lahoavat ja puu kasvullaan silottaa hiukan pintaa kauniimmaksi. Mitään tekoa sillä ei ole harvennuksen tai valon lisääntymisen kanssa. Tottahan mänty harvassa paremmin kasvaa. Mutta ei noista räkäisistä sen parempia valiorunkoja tule.
Taysin toivoton tapaus. 🙁 Mieti asiaa silta kannalta kuinka vanhat mannikot on ennen osanneet kasvaa ”kirveen koskematta”. Voisit jopa ymmartaa metsanvartijan menetelmatkin. Kaikki ei tuijota metsissaan nopeisiin voittokertoimiin vaan huomioivat myos laadun.
No, kuusmotti käänteli asian taas miten sattuu mutta jos tuota kutsut laaduksi en ihmettele ”hilurattorin” ostoakaan.
Koira haukkuu, karavaani kulkee. Jenkki kuskit testaa ajokuntonsa puhallusratsiassa ja ajelevat englantilaisittain.
Tuossa vaiheessa ei oksikkuudesta ole mitään haittaa.Asia korjaantuu ennen päätehakkuuta.Tärkeää on että puu on suoraa niin tukkiakin tulee.Oksaisuutta turhaan maallikot pelkäävät ja liioittelevat metsän tällaisessa vaiheessa.
Eihän tollasta hirviä edes omassa metsässä katella. Kyllä jotain tulisi aika nopsaan mieleen. Voisi vaikka alistua pystykarsintaan jos tuollainen jostain ostopalstalta sattuisi käteen jäämään. Toivottavasti ei ainakaan kovin paljon maksaisi. Omissa ostetuissa männiköissäkään ei tähän mennessä sentään ole ihan tuolle tasolle tarvinnut vaipua.
Jos tuota kutsuu räkämänniköksi niin ei ole koskaan nähnyt oikeaa räkämännikköä. Kohdetta kannattaisi ainakin kuvan mukaan laatuharventaa hieman lisää.
Taimivaiheen jälkeen mänty ei kaipaa ahdistusta. Liiassa tiheydessä alaoksat jäävät kiinni runkoon, syyksi arvellaan oksia pudottavan lumen puutetta. Oksat eivät tipu ilman niihin kohdistuvaa voimaa.
Aha,caballistan männyissä ei sitten lumet tule alas lainkaan.
Tämä olikin uutta. Vai tulisko juuri noin kun kuvassa?
(Latvan kera)
Mies ei ymmarra ettei ymmarra? Pistaa vissiin tollaset kuiduksi ja energiajakeeksi, ja uudistaa haavalle.
Onneksi ei tarvii miettiä kun ei ole oma. Eikä omissa noin kropeloa olekkaan.