Hankintahakkaajalle on hyvä kun naapurissa on alle 3 metriä leveä ajokone. Ajoura leveys 4 metriä, tiukin väli jopa alle 4 metriä, eikä kolhun kolhua. Toki urilla ei sivukalttoa ja kuski kiireetön ammattimies.
Tässä oli toinen harvennus. Ensiharvennuksessa oli jäänyt yli 1200 runkoa hehtaarille VT:llä ja tästäkin tuli sitten kuituvoittoinen harvennus. Nyt runkoluku 700 / ha ja ehkä 500 noista pystykarsittuja.
Liian tiheä kasvatusasento, mutta kuvakin hieman vääristää, kyllä noissa läpimitta on 20 sentin kieppeillä. Latvukset ovat nättejä nyt ja sydänpuu hitaasti kasvanutta, mutta kasvutappiotahan tuo laatupuun kasvatus tässä aiheutti ja kakkosharvennus sitten hieman epäonnistui. Toivottavasti eivät katkea nyt myrskyssä, juuret ovat kyllä tukevasti maassa. Alalaidassa ja kuvan ulkopuolella oikealla on hieman rehevämpää. Kertymät olivat hakkuussa 20 mottia tukkia ja 30 mottia kuitua. Puusto on 60 luvun lopussa perustettu siemenpuilla, eli puiden ikä hieman vaihtelee, tuossa lähti jo 10 vuotta sitten ensiharvennuksessa susipuista tukkeja. Ensiharvennuksen ajo tuli tehtyä moottorikelkkalla ja ajourattomuudesta johtuen runkoluku jäi varsin korkeaksi.
Kone näyttäisi olevan Deeren 1010, eli ihan normi keskiraskas kone, on vaan kuusipyöräinen. Valmistus loppui tuollaisena versiona 2010, erittäin paljon myyty kone aikanaan.
Arvokkaalla kohteella on keskiraskas Timberjack ! Monesti on myös niin ettei koneen koko ratkaise aivan kokonaan työn onnistumista, tärkein on asenne, ammattitaito, kone ja sen varusteet.
Tälläinen naapuri on hankintahakkaajan vahvuus, tietysti kyllä hakkaajaltakin vaaditan tottunutta silmää ettei vaikeuta tarpeettomasti ajurin työtä, kun kemiat on kohdallaanniin siinä oppii molemmat !
Komian näköistä metsää. Toivottavasti sahuritkin rupeavat maksamaan laatupuusta sille kuuluvaa hintaa, silloin pihkatappikin tekee kunnon tilin tästä leimikosta. Ihmettelen vaan hiukan noita sinun tukki/kuitupuusuhteita, jos olet tehnyt yläharvennuksen pitäisi tukkisaanto olla huomattavasti parempi. Tämä on jatkuvaa kasvatusta parhaimmillaan.
Jatkuvaa kasvatusta parhaimmillaan, kun aukko on uudistettu siemenpuilla, kasvatettu tiheässä, harvennettu kahteen kertaan ja tuloksena on varsin tasarakenteinen metsä?
Joku olisi ehkä jättänyt niitä 10 metrisiä mäntyjä tuonne vielä lihoamaan, mulla ei tullut sellaista kiusausta. Karsiessa 10 vuotta sitten tein kuitenkin päätöksen seuraavasta laatuharvennuksesta ja karsin lisävaltapuita, jos nuo karsitut olisivat pärjänneet paremmin olisin lykännyt harvennusta vielä, mutta nyt oli pakko harventaa. Teen varmaankin vielä yhden harvennuksen tuossa ja päätehakkuu on avohakkuu.
Mielestäni kuvassa olevilla männyillä on vielä ~40% latvusosuus joten harvennus tehtiin ehkä vähän myöhässä, mutta vielä tarpeeksi ajoissa pitämään puut kasvussa. Parin vuoden päästä tilanne olisi ollut toinen.
Hieno kohde. 10 vuoden päästä tuossa kasvaa jo reilumpaa puuta. Vaikka tuuli veisi muutaman ei kohde mene vajaaksi.
Seurattiin joskus 1010 kuormien keskikokoja ja leimikosta riippuen 9-10 kuutioon ne asettui harvennuksilla. Joku 1070 on lähtöpainoltaan 2 tonnia painavampi ja usein vielä nesteet renkaissa josta napsahtaa kolmas tonni. Ketju/telaviritykset sitten asia erikseen mutta usein samanlaiset. Pykälää isompi JD esim D sarjassa painaa 4 tonnia enemmän kun 1010D.
Miten saadaan 7-9 tonnia painavammaksi ajokone kuorma päällä?
Hankintahakkaajalle on hyvä kun naapurissa on alle 3 metriä leveä ajokone. Ajoura leveys 4 metriä, tiukin väli jopa alle 4 metriä, eikä kolhun kolhua. Toki urilla ei sivukalttoa ja kuski kiireetön ammattimies.
Tässä oli toinen harvennus. Ensiharvennuksessa oli jäänyt yli 1200 runkoa hehtaarille VT:llä ja tästäkin tuli sitten kuituvoittoinen harvennus. Nyt runkoluku 700 / ha ja ehkä 500 noista pystykarsittuja.
Hyvännäköistä männikköä jää!
Oksatonta kyllä, mutta kovin laihoilta näyttää puut.
Liian tiheä kasvatusasento, mutta kuvakin hieman vääristää, kyllä noissa läpimitta on 20 sentin kieppeillä. Latvukset ovat nättejä nyt ja sydänpuu hitaasti kasvanutta, mutta kasvutappiotahan tuo laatupuun kasvatus tässä aiheutti ja kakkosharvennus sitten hieman epäonnistui. Toivottavasti eivät katkea nyt myrskyssä, juuret ovat kyllä tukevasti maassa. Alalaidassa ja kuvan ulkopuolella oikealla on hieman rehevämpää. Kertymät olivat hakkuussa 20 mottia tukkia ja 30 mottia kuitua. Puusto on 60 luvun lopussa perustettu siemenpuilla, eli puiden ikä hieman vaihtelee, tuossa lähti jo 10 vuotta sitten ensiharvennuksessa susipuista tukkeja. Ensiharvennuksen ajo tuli tehtyä moottorikelkkalla ja ajourattomuudesta johtuen runkoluku jäi varsin korkeaksi.
Kone näyttäisi olevan Deeren 1010, eli ihan normi keskiraskas kone, on vaan kuusipyöräinen. Valmistus loppui tuollaisena versiona 2010, erittäin paljon myyty kone aikanaan.
Arvokkaalla kohteella on keskiraskas Timberjack ! Monesti on myös niin ettei koneen koko ratkaise aivan kokonaan työn onnistumista, tärkein on asenne, ammattitaito, kone ja sen varusteet.
Tälläinen naapuri on hankintahakkaajan vahvuus, tietysti kyllä hakkaajaltakin vaaditan tottunutta silmää ettei vaikeuta tarpeettomasti ajurin työtä, kun kemiat on kohdallaanniin siinä oppii molemmat !
Onko vielä harkinnassa kankaan lannoitus ?
Kallista on typpilannoitekin nyt. Katsotaan pari vuotta, jos pysyvät pystyssä niin lannoitus on kyllä mielessä.
Komian näköistä metsää. Toivottavasti sahuritkin rupeavat maksamaan laatupuusta sille kuuluvaa hintaa, silloin pihkatappikin tekee kunnon tilin tästä leimikosta. Ihmettelen vaan hiukan noita sinun tukki/kuitupuusuhteita, jos olet tehnyt yläharvennuksen pitäisi tukkisaanto olla huomattavasti parempi. Tämä on jatkuvaa kasvatusta parhaimmillaan.
Oli 1200 runkoa ha ja päällä oli ahdasta ja alla selkeästi alle jääneitä. Otin päältä tukkia ja sitten tuota alle jäänyttä kahden kuidun pätkää.
Jatkuvaa kasvatusta parhaimmillaan, kun aukko on uudistettu siemenpuilla, kasvatettu tiheässä, harvennettu kahteen kertaan ja tuloksena on varsin tasarakenteinen metsä?
Joku olisi ehkä jättänyt niitä 10 metrisiä mäntyjä tuonne vielä lihoamaan, mulla ei tullut sellaista kiusausta. Karsiessa 10 vuotta sitten tein kuitenkin päätöksen seuraavasta laatuharvennuksesta ja karsin lisävaltapuita, jos nuo karsitut olisivat pärjänneet paremmin olisin lykännyt harvennusta vielä, mutta nyt oli pakko harventaa. Teen varmaankin vielä yhden harvennuksen tuossa ja päätehakkuu on avohakkuu.
Mistä Gla lahoa löysi? Minä en ainakaan näe yhtään. Pelkästään hyvä laatuista mäntyä.
Mielestäni kuvassa olevilla männyillä on vielä ~40% latvusosuus joten harvennus tehtiin ehkä vähän myöhässä, mutta vielä tarpeeksi ajoissa pitämään puut kasvussa. Parin vuoden päästä tilanne olisi ollut toinen.
Hieno kohde. 10 vuoden päästä tuossa kasvaa jo reilumpaa puuta. Vaikka tuuli veisi muutaman ei kohde mene vajaaksi.
MJO, laihoilta puut mielestäni näyttää, ei lahoilta.
Motohakkuussa tuollainen ajokone kuorma päällä painaa saman verran kun moto.
eiköhän se paina hyvällä tukkikuormalla 7-9 tonnia enempi kuin ns. harvennusmoto(1070 timper)
ja pitää painaakin ei muuten kunnian kukkolauleskele.
Seurattiin joskus 1010 kuormien keskikokoja ja leimikosta riippuen 9-10 kuutioon ne asettui harvennuksilla. Joku 1070 on lähtöpainoltaan 2 tonnia painavampi ja usein vielä nesteet renkaissa josta napsahtaa kolmas tonni. Ketju/telaviritykset sitten asia erikseen mutta usein samanlaiset. Pykälää isompi JD esim D sarjassa painaa 4 tonnia enemmän kun 1010D.
Miten saadaan 7-9 tonnia painavammaksi ajokone kuorma päällä?
5 mm vijeri on kapea, eli vinssi.