Yllättävän selvä kuva ja tuli äkkiä tähän näkyville?
Siinä on pihapuu kellistetty. Oksista suurin osa kaatosuunnan puolella ja nissä kova lumikuorma. Ei tarvinnut ”apuja”, vain tuo koukku oli varmistamassa. Oli kova pakkanen, sillä jätetty pitopuuta reilummin toiseen reunaan, ettei karkaa vasemmalla olevan rakennuksen päälle.
Eipä tässä kuvassa mitään erikoista ole. Tuo saha on uutena tuossa ja siinä tuli talviosaa mukana pieni muovikassillinen. Ilmanputsarin koppiakin kaksi. Talvikopassa on tuo musta suojus ja pienempää hilua sinne sun tänne.
Nythän saha on pihkasta musta, mutta ei minkäänlaista toimintahäiriötä ole vielä ollut. Hyvä ostos.
Kuvassa näkyvä rakennus on kyllä oikealla. Tosin jokainen armeijan käynyt ymmärtää, kuinka inhimillistä suuntien sekoittaminen on. Vai onko kuvan ulkopuolella vasemmalla toinen rakennus, jonka suojelu oli tärkeämpää?
Tällä kertaa kaatokolo näyttäisi olevan maltillisen kokoinen. Toisaalta kun painopiste on jo valmiiksi kaadon suunnalla, ei sillä niin ole väliä. Kuitenkin kun suunnan suhteen pitää olla tarkkana, tässä tapauksessa saranan leveydestä voisi olla hyötyä. Muussa yhteydessä mainittu mahdollinen laho tietysti aiheuttaisi omat riskinsä. Suurin kysymysmerkki liittyy kuitenkin saranan toispuoleisuuteen. Ensinnäkin kolon pohja ei ole suora, vaan banaanin mallinen. Tällöin tarkassa paikassa kaatumissuuntakin on tuuripeliä. Toisekseen, saranan paksumpi puoli on rakennuksen puolella. Itse en toispuoleisia saranoita käytä, joten pohditaampa hiukan sen merkitystä. Eikö tuossa ole riski siitä, että puu kiertää juuri rakennuksen suuntaan? Paksu sarana ottaa lujemmin kiinni kuin ohut ja siten ainakin teoriassa vetää samaan suuntaan. Tässä tapauksessa siis kuvassa näkyvän rakennuksen suuntaan.
Kovasti olen näköjään Leevin kanssa eri mieltä siitä, kuinka sahaus pitäisi tehdä. En minä väitä olevani oikeassa, mutta kiinnostavaa olisi saada joltain ammattimetsurilta kommenttia näihin. Tai vaikka Riikilältä, kun aiheesta on kirjoittanut kirjankin.
Puu on kumminkin osunut oikealla olevaan puuhun,koska on pyörähtänä nuinkin paljon,lähellä ettei ole jäänyt konkeloon,tai painanut maahan edessä olevaa puuta
Rakennus on vasemmalla puolella, (katso varjo). Kaato on suunnattu päin tuota puuta, pystykarsinta tarkoituksella. Kaatokolon pohjan muoto ei vaikuta kaatumisen suuntaan, vaan pitopuun reunaosat. Ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta hiukan hirvitti jos jostain syystä lähteekin rakennusta päin kaatumaan. Siksi jätin pitopuuta paksummaksi rakennuksen vastakkaiselle puolelle. Kovalla pakkasella jäinen puu on haurasta.
Mutta komiasti lähti tuosta pystypuusta oksat, säästi karsimisen vaivaa kun sen nitistin nurin heti kohta.
Vielä tuosta kokorunkojuonnosta Suomessa. Täällä on valtaosa puutavarasta tehty kappaletavara menetelmällä. Juontokoneita on kyllä ollut, mutta harvassa ja enemmänkin kokeilu luontoista toimintaa. 70 luvun alusta sekin jäi pois ensimmäisten prosessoreiden ilmaannuttua savotoille.
Hevossavotat ei ole mitenkään suosineet kokopuu juontoa. Toki sitä on tehty.
Tiedän tuon Valtsun. Käytettiin maataloustraktorin komponentteja, ei kestänyt. Kyseistä konetta on käytetty myös maanmuokkaukseen. Lokomolla on ollut kokorunkojuontokone ja jenkeistäkin on tuotu muutamia koekappaleita. Kaikki ovat jääneet suht lyhyt aikaisiksi Suomessa.
Kirjastosta kannattaa koluta kirja metsäkoneiden kehitys historiasta. Siitä löytyy mitä kaikkea Suomessa on kokeiltu.
Yllättävän selvä kuva ja tuli äkkiä tähän näkyville?
Siinä on pihapuu kellistetty. Oksista suurin osa kaatosuunnan puolella ja nissä kova lumikuorma. Ei tarvinnut ”apuja”, vain tuo koukku oli varmistamassa. Oli kova pakkanen, sillä jätetty pitopuuta reilummin toiseen reunaan, ettei karkaa vasemmalla olevan rakennuksen päälle.
Olis Leevillä hoitotöitä taka-alalla.
Eipä tässä kuvassa mitään erikoista ole. Tuo saha on uutena tuossa ja siinä tuli talviosaa mukana pieni muovikassillinen. Ilmanputsarin koppiakin kaksi. Talvikopassa on tuo musta suojus ja pienempää hilua sinne sun tänne.
Nythän saha on pihkasta musta, mutta ei minkäänlaista toimintahäiriötä ole vielä ollut. Hyvä ostos.
En puhunt sahasta mittään, kattelin tota taustan vitelikkoa.
Musta päälaki näkyy tilhillä olevan.
Juuri tollasia sitä ennen vinssattiin ajouran varteen.
Kuvassa näkyvä rakennus on kyllä oikealla. Tosin jokainen armeijan käynyt ymmärtää, kuinka inhimillistä suuntien sekoittaminen on. Vai onko kuvan ulkopuolella vasemmalla toinen rakennus, jonka suojelu oli tärkeämpää?
Tällä kertaa kaatokolo näyttäisi olevan maltillisen kokoinen. Toisaalta kun painopiste on jo valmiiksi kaadon suunnalla, ei sillä niin ole väliä. Kuitenkin kun suunnan suhteen pitää olla tarkkana, tässä tapauksessa saranan leveydestä voisi olla hyötyä. Muussa yhteydessä mainittu mahdollinen laho tietysti aiheuttaisi omat riskinsä. Suurin kysymysmerkki liittyy kuitenkin saranan toispuoleisuuteen. Ensinnäkin kolon pohja ei ole suora, vaan banaanin mallinen. Tällöin tarkassa paikassa kaatumissuuntakin on tuuripeliä. Toisekseen, saranan paksumpi puoli on rakennuksen puolella. Itse en toispuoleisia saranoita käytä, joten pohditaampa hiukan sen merkitystä. Eikö tuossa ole riski siitä, että puu kiertää juuri rakennuksen suuntaan? Paksu sarana ottaa lujemmin kiinni kuin ohut ja siten ainakin teoriassa vetää samaan suuntaan. Tässä tapauksessa siis kuvassa näkyvän rakennuksen suuntaan.
Kovasti olen näköjään Leevin kanssa eri mieltä siitä, kuinka sahaus pitäisi tehdä. En minä väitä olevani oikeassa, mutta kiinnostavaa olisi saada joltain ammattimetsurilta kommenttia näihin. Tai vaikka Riikilältä, kun aiheesta on kirjoittanut kirjankin.
Puu on kumminkin osunut oikealla olevaan puuhun,koska on pyörähtänä nuinkin paljon,lähellä ettei ole jäänyt konkeloon,tai painanut maahan edessä olevaa puuta
Rakennus on vasemmalla puolella, (katso varjo). Kaato on suunnattu päin tuota puuta, pystykarsinta tarkoituksella. Kaatokolon pohjan muoto ei vaikuta kaatumisen suuntaan, vaan pitopuun reunaosat. Ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta hiukan hirvitti jos jostain syystä lähteekin rakennusta päin kaatumaan. Siksi jätin pitopuuta paksummaksi rakennuksen vastakkaiselle puolelle. Kovalla pakkasella jäinen puu on haurasta.
Mutta komiasti lähti tuosta pystypuusta oksat, säästi karsimisen vaivaa kun sen nitistin nurin heti kohta.
Kaadoit sitten ensimmäisenä komeimman petäjän, vaikka taustalla olis ollut hommia vaikka kuinka?
Vielä tuosta kokorunkojuonnosta Suomessa. Täällä on valtaosa puutavarasta tehty kappaletavara menetelmällä. Juontokoneita on kyllä ollut, mutta harvassa ja enemmänkin kokeilu luontoista toimintaa. 70 luvun alusta sekin jäi pois ensimmäisten prosessoreiden ilmaannuttua savotoille.
Hevossavotat ei ole mitenkään suosineet kokopuu juontoa. Toki sitä on tehty.
Tiedän tuon Valtsun. Käytettiin maataloustraktorin komponentteja, ei kestänyt. Kyseistä konetta on käytetty myös maanmuokkaukseen. Lokomolla on ollut kokorunkojuontokone ja jenkeistäkin on tuotu muutamia koekappaleita. Kaikki ovat jääneet suht lyhyt aikaisiksi Suomessa.
Kirjastosta kannattaa koluta kirja metsäkoneiden kehitys historiasta. Siitä löytyy mitä kaikkea Suomessa on kokeiltu.
Kyllähän puun vielä kaataa, mutta otapa päälle päätteeksi kuva, joka kelpaa tuoda toisten naposteltavaksi.****Tyylikäs puunkaatokuva.