No ei tuossa sen kummempaa ole, piti ottaa kaatovänkäri pienten puiden kaatoon avuksi. Olivat väärään suuntaan kallellaan ja oli kova vastatuuli. Varsin kevyellä nostolla menivät nurin, eikä tuo eritasosahaus juuri hidasta työtä. Pari hipaisua laipan kärjellä. Tämä niksi vaan tiedoksi jos ei ole kaikille tuttu, tai ole tullut kokeiltua.
Maassa pötköttelevän rungon puolelle on ensin sahattu kaatokolo. Sen jälkeen on kannon vasemmalle puolelle tehty kaatosahausta laipan kärjellä puoleen väliin jättäen jonkin verran pitopuuta. Tähän rakoseen laitettu kaatovänkäri. Sen jälkeen sahattu kannon oiken puolen kaatosahaus alemmalle tasolle, ettei teräketju kosketa vänkäriä. (Terän ja vänkärin lähikontakti aiheuttaisi ns. rumia sanoja ja terän tylsymistä.) Sahausten jälkeen väännetty puu nurin.
Kuvan koivun tilavuus on n. 200 litran luokkaa ja sellaiset menevät normaalitilanteessa kevyesti nurin ilman apuvälineitä. Vastahakoisen puun kaadossa kannattaa käyttää esim. tuota kuvan tekniikkaa, niin säästää energiaansa ja selkäänsä.
Miksi vanhoilla ukoilla on muuten näkynyt sellaista tuossa sahauksessa että kaatosahaus on mennyt loven alle. Vaikka suositellaan hiukan ylemmäs kuin loven alaosa.
Leevi hei, melkein jo meinasin ymmärtää. Puhut ensin kaatokolosta ja vähän myöhemmin kaatosahauksesta. Tarkoittaako kaatosahaus tässä aluksitehdyn kaatokolon SYVENTÄMISTÄ kohti vänkäriä ja/tai kaatokolon KORKEUDEN lisäämistä? Kelpaako rautakanki vänkäriksi?
Eikö uppoa Kisin kaaliin? Kaatokoloon ei kosketa sen jälkeen kun se on sahattu. Varsinainen kaatosahaus tehdään kahdessa vaiheessa eri korkeustasoille. Ensimmäisen vaiheen sahausrakoon työnnetään vänkäri odottamaan siksi aikaa kun sahataan toisen vaiheen alempi kaatosahaus. Katso kuvaa tarling!
Riikilän kirjassa ”Sahaamaan” on tuo myös esitetty. Erona on vain se, että kaatoraudan asettamisen jälkeinen sahaus on tehty hiukan alaviistoon ja ulottuu pari sentiä vänkäriä varten tehdyn sahauksen alle.
En ole koittanut tuota menetelmää, mutta ihan pätevältä se vaikuttaa. Rajanvetoa joutuu tekemään siinä, kuinka suuria ja kuinka pahasti väärään suuntaan kallistuvia puita tuolla systeemillä uskaltaa kaataa.
Kuva on erinomaisen havainnollinen. Mihin suuntaan puu oli kallellaan? Kuvittelen ainakin, että yleensä kuvassa näkyvää pienempi kaatokolo olisi ollut parempi. Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä. Toivottavasti viisaammat oikovat tai vahvistavat kuvitelmani.
Pieneen rakoon ei saa kovaa ja pyöreäpäistä kankea uppoamaan ja jos saakin, se saattaa muljahtaa väännettäesssä sieltä ulos, jolloin vaarana on jopa selkälihasten vaurioituminen.
Joo Leevi, älähän hermostu. Kaatokolo on kaatokolo – kaatosahausta tehdään sitten rungon vastakkaiselle puolelle. Kuvasi on tosiaan havainnollinen. Aluksi ajatuksia sotki, kun sinä tuolla ekassa selosteessasi puhut OIKEASTA ja VASEMMASTA puolesta, ja siinä meikäläinen eksyi. No voiko sitä rautakankea käyttää vänkärinä vai onko siihen olemassa joku virallinen peli?
Tuokin koivu oli huomattavan kallellaan ”väärään suuntaan”, joten sitä ei olisi jaksanut työntää nurin ilman jippoja. Syvä kaatokolo siirtää hieman painopistettä edullisemmaksi. Tuossa aivan lähistöllä oli tyveltään 40 senttinen ylempää haarautuva koivu, jonka painopiste oli selvästi vasten kaatosuuntaa. Sahasin siihen kaatokolon puoleen väliin asti, jolloin se kaatui toivottuun suuntaan kovasta vastatuulesta huolimatta. Vänkärin varresta piti kyllä vääntää ihan tosissaan.
Tuossa Ville.fi -kirjoituksessa on lisää loistavia opetuskuvia. Siellähän se oli ”virallinen” vänkärikin. Näytti oikeastaan aika himpulalta. Miten lie isompien puiden kaadossa avuksi?
Tässähän oli meneillään koivujen poisto kuusikon ”päältä”. Raivasin kaikki pienemmät lehtipuut haittaamasta kuusien kasvua jo 6-7 vuotta sitten. Luontaisesti syntynyt kuusiaines on laadukasta ( pienioksaista ja suoraa ) ja kasvu on nopeaa. Koivuja, jotka nyt poistettiin oli arviolta jopa yli 200 kpl/ha. Näyttää siltä että koivujen keskitilavuus olikin reilusti yli 200 litraa, se selviää myöh. mittauksessa.
Tämä nyt kaadettu ylispuusto ei ole haitannut kuusien virkeää kasvua millään tavalla. Tämä ”koe” vahvistaa käsitystä hallitusta energiapuun kasvattamisesta ja minkä verran ylimääräistä lehtipuuta havupuusto kestää.
Hieskoivua ovat ja haloiksi teen. Vänkäristä vielä sen verran, että kyllä sillä saa aikaan kaatovoimat tiettyyn rajaan asti. Ja voihan sillä pyöräyttää konkelopuun kontalleen.
Tuosta vänkäristä vielä, että vänkärin laippa saisi olla samanpaksuinen ja tiukka kuin sahanterän (kun on paksumpaa ja ohuempaa terää) tekemä rako, sillä sitten kun puu irrottuu ja painaa vänkärin laipan kiinni täydellä voimallaan , ettei kallistusi kovin paljon lisää alkuperäisestään. Sitten tarvitaankin jo enemmän vääntövoimaa. Lisäksi tuo kaatokolo on väärin tehdä puun puoliväliin, sillä silloin tarvitaan vänkärin vääntäjältä paljonn enemmän voimaa kuin että tekisi kaatokolon lähelle pintaa. Lisäksi jos kaatokolo on tehty puoliväliin saakka, niin vänkärin puristuessa puu kallistuu huomattavasti enemmän kuin jos vänkärin ja pitopuun väli olisi suurempi eli kaatokolo olisi puun pinnassa. Itse kaadan ison puun siten ( riittävän pitkällä laipalla), että kaatokolo tulee puun pintaan ja sitten kaatosahausta toiselle puolelle niin pitkälle että saa vänkärin sahausrakoon ja voi sahata edelleen, että pitopuuta jää sitten 10..15mm. Sahauksen loppuvaiheessa vänkärin laippa litistyy rakoon ja sahan terän saa hyvin vedettyä pois. Kuta pitempi on vänkärin ja pitopuun väli sitä pienemmällä voimalla puun saa kaatumaan.
Ihmettelen vain eritason kätisyyttä. Leevi taitaa olla vasenkätinen.
120 opintotuntia kurssilla opetettiin tämä menetelmä hyvin. Sehän on tarkoitettu melko pienten hankalien puitten kaatamiseen. Alataso sahaus tehdään vetävällä terällä vängän alle vasemmalta puolella. Olen käyttänyt tätä oppia aika paljon, ja suosittelen.
Muuten pieni puu kaadetaan työntävällä terällä,
Ainakin tuo rojurauran tunkeminen joka väliin kesken sahauksen teettää kaikensortin eritaso-vaiko elintasoja?
Muuten kohtuusuoritus tekijän huomioon ottaen.
Jesse ei ymmärtänyt mitään, miksi ja miten eritasosahaus tehdään. Mitä tarkoittaa ”kohtuusuoritus tekijän huomioon ottaen?” Ainakin osoittaa Jessen ylimielistä ja junttimaista asennetta.
Joka asiaan pitää aina puuttua, vaikka ymmärrystä ei ole. Hänellä ei useimmiten ole mitään annettavaa, kuten meillä monilla muilla, pelkkää kehua ja turhaa herjaa!
Ja mitään itserakkauttahan ei osoita toteamus: ”ei ole mitään annettavaa kuten meillä moinilla muilla”. Evakko siirsi sitten kerralla korkeampaan kastiin itsensä ja liudan muita. Voin nyt kertoa että Leevin kanssa olemme muulloin kyllä herjaa heittäneet vapaassa muodossa mutta nyt ärtsyys oli seurausta erään nikin häipymisestä palstoilta.
Syystä joka kuulemma johtui minusta. Vaikkei sille kyllä sen enempää vahvistusta ole ilmennyt.
Missään nimessä nämä kommenttini eivät ole olleet ilkeilyä asian näytöistä. Hyvää työtähän Leevi näyttää tehneen.
Miksi kannossa on kolo?
No ei tuossa sen kummempaa ole, piti ottaa kaatovänkäri pienten puiden kaatoon avuksi. Olivat väärään suuntaan kallellaan ja oli kova vastatuuli. Varsin kevyellä nostolla menivät nurin, eikä tuo eritasosahaus juuri hidasta työtä. Pari hipaisua laipan kärjellä. Tämä niksi vaan tiedoksi jos ei ole kaikille tuttu, tai ole tullut kokeiltua.
Eipä ole tuttu. En vieläkään tajua jujua. Voisitko yrittää selostaa toimenpidettä ottaen huomioon omalla tavallaan toimivan naisen logiikan?
Maassa pötköttelevän rungon puolelle on ensin sahattu kaatokolo. Sen jälkeen on kannon vasemmalle puolelle tehty kaatosahausta laipan kärjellä puoleen väliin jättäen jonkin verran pitopuuta. Tähän rakoseen laitettu kaatovänkäri. Sen jälkeen sahattu kannon oiken puolen kaatosahaus alemmalle tasolle, ettei teräketju kosketa vänkäriä. (Terän ja vänkärin lähikontakti aiheuttaisi ns. rumia sanoja ja terän tylsymistä.) Sahausten jälkeen väännetty puu nurin.
Kuvan koivun tilavuus on n. 200 litran luokkaa ja sellaiset menevät normaalitilanteessa kevyesti nurin ilman apuvälineitä. Vastahakoisen puun kaadossa kannattaa käyttää esim. tuota kuvan tekniikkaa, niin säästää energiaansa ja selkäänsä.
Miksi vanhoilla ukoilla on muuten näkynyt sellaista tuossa sahauksessa että kaatosahaus on mennyt loven alle. Vaikka suositellaan hiukan ylemmäs kuin loven alaosa.
Heh heh. Ylempi kaatosahaus on pari senttiä kaatokolon yläpuolella ja alempi sen tasolla. Osaa ne vanhatkin ukot ja kova on vielä oksa.
Leevi hei, melkein jo meinasin ymmärtää. Puhut ensin kaatokolosta ja vähän myöhemmin kaatosahauksesta. Tarkoittaako kaatosahaus tässä aluksitehdyn kaatokolon SYVENTÄMISTÄ kohti vänkäriä ja/tai kaatokolon KORKEUDEN lisäämistä? Kelpaako rautakanki vänkäriksi?
Eikö uppoa Kisin kaaliin? Kaatokoloon ei kosketa sen jälkeen kun se on sahattu. Varsinainen kaatosahaus tehdään kahdessa vaiheessa eri korkeustasoille. Ensimmäisen vaiheen sahausrakoon työnnetään vänkäri odottamaan siksi aikaa kun sahataan toisen vaiheen alempi kaatosahaus. Katso kuvaa tarling!
Riikilän kirjassa ”Sahaamaan” on tuo myös esitetty. Erona on vain se, että kaatoraudan asettamisen jälkeinen sahaus on tehty hiukan alaviistoon ja ulottuu pari sentiä vänkäriä varten tehdyn sahauksen alle.
En ole koittanut tuota menetelmää, mutta ihan pätevältä se vaikuttaa. Rajanvetoa joutuu tekemään siinä, kuinka suuria ja kuinka pahasti väärään suuntaan kallistuvia puita tuolla systeemillä uskaltaa kaataa.
Kuva on erinomaisen havainnollinen. Mihin suuntaan puu oli kallellaan? Kuvittelen ainakin, että yleensä kuvassa näkyvää pienempi kaatokolo olisi ollut parempi. Kun kaatosahaus on syvempi eli kaatokolo pienempi, saa raudalla enemmän momenttia puun nurin työntämiseen. Tietysti jos puu kallistaa sivulle, saranan leveydellä eli kolon syvyydellä on oma merkityksensä. Toivottavasti viisaammat oikovat tai vahvistavat kuvitelmani.
Pieneen rakoon ei saa kovaa ja pyöreäpäistä kankea uppoamaan ja jos saakin, se saattaa muljahtaa väännettäesssä sieltä ulos, jolloin vaarana on jopa selkälihasten vaurioituminen.
Joo Leevi, älähän hermostu. Kaatokolo on kaatokolo – kaatosahausta tehdään sitten rungon vastakkaiselle puolelle. Kuvasi on tosiaan havainnollinen. Aluksi ajatuksia sotki, kun sinä tuolla ekassa selosteessasi puhut OIKEASTA ja VASEMMASTA puolesta, ja siinä meikäläinen eksyi. No voiko sitä rautakankea käyttää vänkärinä vai onko siihen olemassa joku virallinen peli?
Tuokin koivu oli huomattavan kallellaan ”väärään suuntaan”, joten sitä ei olisi jaksanut työntää nurin ilman jippoja. Syvä kaatokolo siirtää hieman painopistettä edullisemmaksi. Tuossa aivan lähistöllä oli tyveltään 40 senttinen ylempää haarautuva koivu, jonka painopiste oli selvästi vasten kaatosuuntaa. Sahasin siihen kaatokolon puoleen väliin asti, jolloin se kaatui toivottuun suuntaan kovasta vastatuulesta huolimatta. Vänkärin varresta piti kyllä vääntää ihan tosissaan.
Löytyi tätä asiaa jotenkin liippaava kirjoitus otsikolla ”Kolmen kolon kaato”. — http://ville.fi/?m=201111
Tuossa Ville.fi -kirjoituksessa on lisää loistavia opetuskuvia. Siellähän se oli ”virallinen” vänkärikin. Näytti oikeastaan aika himpulalta. Miten lie isompien puiden kaadossa avuksi?
Tässähän oli meneillään koivujen poisto kuusikon ”päältä”. Raivasin kaikki pienemmät lehtipuut haittaamasta kuusien kasvua jo 6-7 vuotta sitten. Luontaisesti syntynyt kuusiaines on laadukasta ( pienioksaista ja suoraa ) ja kasvu on nopeaa. Koivuja, jotka nyt poistettiin oli arviolta jopa yli 200 kpl/ha. Näyttää siltä että koivujen keskitilavuus olikin reilusti yli 200 litraa, se selviää myöh. mittauksessa.
Tämä nyt kaadettu ylispuusto ei ole haitannut kuusien virkeää kasvua millään tavalla. Tämä ”koe” vahvistaa käsitystä hallitusta energiapuun kasvattamisesta ja minkä verran ylimääräistä lehtipuuta havupuusto kestää.
Taitaa olla hieskoivua. Teetkö haloiksi vai onko ostaja kuidulle olemassa? Vai oliko niin mutkaista tavaraa, että energiana menee?
Hieskoivua ovat ja haloiksi teen. Vänkäristä vielä sen verran, että kyllä sillä saa aikaan kaatovoimat tiettyyn rajaan asti. Ja voihan sillä pyöräyttää konkelopuun kontalleen.
Tuosta vänkäristä vielä, että vänkärin laippa saisi olla samanpaksuinen ja tiukka kuin sahanterän (kun on paksumpaa ja ohuempaa terää) tekemä rako, sillä sitten kun puu irrottuu ja painaa vänkärin laipan kiinni täydellä voimallaan , ettei kallistusi kovin paljon lisää alkuperäisestään. Sitten tarvitaankin jo enemmän vääntövoimaa. Lisäksi tuo kaatokolo on väärin tehdä puun puoliväliin, sillä silloin tarvitaan vänkärin vääntäjältä paljonn enemmän voimaa kuin että tekisi kaatokolon lähelle pintaa. Lisäksi jos kaatokolo on tehty puoliväliin saakka, niin vänkärin puristuessa puu kallistuu huomattavasti enemmän kuin jos vänkärin ja pitopuun väli olisi suurempi eli kaatokolo olisi puun pinnassa. Itse kaadan ison puun siten ( riittävän pitkällä laipalla), että kaatokolo tulee puun pintaan ja sitten kaatosahausta toiselle puolelle niin pitkälle että saa vänkärin sahausrakoon ja voi sahata edelleen, että pitopuuta jää sitten 10..15mm. Sahauksen loppuvaiheessa vänkärin laippa litistyy rakoon ja sahan terän saa hyvin vedettyä pois. Kuta pitempi on vänkärin ja pitopuun väli sitä pienemmällä voimalla puun saa kaatumaan.
Sytkyltä ihan hyviä ohjeita.
Ihmettelen vain eritason kätisyyttä. Leevi taitaa olla vasenkätinen.
120 opintotuntia kurssilla opetettiin tämä menetelmä hyvin. Sehän on tarkoitettu melko pienten hankalien puitten kaatamiseen. Alataso sahaus tehdään vetävällä terällä vängän alle vasemmalta puolella. Olen käyttänyt tätä oppia aika paljon, ja suosittelen.
Muuten pieni puu kaadetaan työntävällä terällä,
Ainakin tuo rojurauran tunkeminen joka väliin kesken sahauksen teettää kaikensortin eritaso-vaiko elintasoja?
Muuten kohtuusuoritus tekijän huomioon ottaen.
Ja sahamerkistä vielä lisäpiste.
Jesse ei ymmärtänyt mitään, miksi ja miten eritasosahaus tehdään. Mitä tarkoittaa ”kohtuusuoritus tekijän huomioon ottaen?” Ainakin osoittaa Jessen ylimielistä ja junttimaista asennetta.
Yes-valta on tyypillinen itseään viisaampi mies.
Joka asiaan pitää aina puuttua, vaikka ymmärrystä ei ole. Hänellä ei useimmiten ole mitään annettavaa, kuten meillä monilla muilla, pelkkää kehua ja turhaa herjaa!
Häpeä VALTA!
Ja mitään itserakkauttahan ei osoita toteamus: ”ei ole mitään annettavaa kuten meillä moinilla muilla”. Evakko siirsi sitten kerralla korkeampaan kastiin itsensä ja liudan muita. Voin nyt kertoa että Leevin kanssa olemme muulloin kyllä herjaa heittäneet vapaassa muodossa mutta nyt ärtsyys oli seurausta erään nikin häipymisestä palstoilta.
Syystä joka kuulemma johtui minusta. Vaikkei sille kyllä sen enempää vahvistusta ole ilmennyt.
Missään nimessä nämä kommenttini eivät ole olleet ilkeilyä asian näytöistä. Hyvää työtähän Leevi näyttää tehneen.
Jatketaan samaan malliin.
Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun asti. Amen.
Korpikoivun kannon alla on mörrimöykyn kolo, siellä on kolo ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.