Tältä on näyttänyt luonnontuhokohde kolme vuotta sitten .
(Vastaus kysymykseen kuvasta ”Tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä?”)
Lähekkäin kasvanedien puiden oksat ovat toispuoleisia. Kun lunta tulee sopivalla tuulella , toinen puu saattaa katketa ja toinenkin muutaman vuoden kuluttua . Tämän vuoksi varsinkin kylvömänniköissä on oltava tarkkana , että näitä tuplarunkoja ei jää raivauksen jälkeen palstalle. Vaikka ne säilyisivät harvennukseenkin saakka , korjuuvaurio voi johtaa jätetyn puun tuhoutumiseen . Käytännössä varsin usein on poistettava molemmat rungot samalla kertaa.
Jos näitä ”kaksosia ” jättää kovin paljon , on näkymä parin vuoden kuluttua sama , kun kuvassa ”Tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä ”. Etäisyys ko paikkaan oli runsas 100 metriä.
Nämä tuplat tuleekin hoitaa jo taimikkoa perattaessa , jotta myöhemmiltä ongelmilta vältytään. Signaalin pitäisi olla varsin selvä , kun mainitsemiani kuvia malttaa tutkia riittävän tarkkaan . Kuvassa ,”Ei luomua…” , luonnontuhot oli vältetty täysin toimimalla oikein.
Näyttäis olevan kontortamäntyä vai olenko väärässä? kontortamänniköitä perustettiin alunperin vain kuidun kasvattamiseksi ja niitä ei juurikaan ole harvennettu. Muutaman kuvion olen nähnyt ja näytti siltä etteä itse harvenemista ei juurikaan tule ainakaan 40v mennessä. Latvukset ovat aika rehevän oloisia ja aivan varmasti ne ovat lumituhoille alttiita jos kuvio tiputetaan normaaliin männikän eh tihayteen 1200-1300kpl/ha. Ja miksi harventaa ylipäätään jos kontortatukilla ainakaan akupallista ostajaa tuskin on. Minä antaisin kasvaa ja myisin aukkoksi sopivassa suhdanteessa. En tiedä, mutta luulen, että 40v kontortamännikön saa hakata aukoksi vaikka heti ainakin metsäkeskuksen puolesta.
Kontortaa oli , mutta mäntyä seassa. Mänty oli tosin jäänyt selvästi ”jalkoihin” , mutta niitä yritettiin pelastaa harventamalla. Palstalla oli myös puhtaita mäntytiheiköitä , jotka olivat kärsineet melkoisia vaurioita . Eroa kontortaan oli vain se , että vaurioituneet puut olivat selkeästi pienempiä.
Tässä kuvassa ei valitettavasti näy puiden latvus . Lähes poikkeuksetta parin toinen latva oli poikki tai kuivahtanut. Toinenkin seurailee samaa kaavaa muutaman vuoden sisällä.
Kontortat on laitettu yleensä sileäksi , mutta mäntyä oli tosiaankin sen verran joukossa , että niistä nippanappa metsä syntyy ,….. jos pysyvät pystyssä ….mutta mitä Kontortamäntyyn tulee , saattaa olla viisainta unohtaa se laji metsiemme puuvalikoimasta . Lahoa syntyy riittävästi ilman sitäkin.
Minä antaisin tuollaisen kuvion kasvaa harventamatta ellei rahantarve ole aivan akuutti. Motteja kertyy nyt huimaa vauhtia vaikka luonnonpoistumaakin toki tulee. Varmaa on kuitenkin, että tuuli ja lumituhojen muodossa jäljelle jäävässä männikössäkin tuhoja tulee. Jos ja kun männyt ovat jo nyt ahdingossa, niin on todennäköistä, että harvennuksen jälkeen menee monta vuotta ennenkuin nettokasvua alkaa edes tulla. Tässä siis mäntyjen kasvu ja tuulituhot huomioituna. Männikön kokonaiskasvuhan hyytyy hyvässäkin tilanteessa aika dramaattisesti ensi harvennuksen jälkeen jopa 10v ajaksi. Toki arvokasvu sitä sitten korvaa. Mutta kuten sanoin, niin minä ottaisin mieluummin nykyisen +12m3/ha vuosikasvun seuraavien vuosien ajan kuin nippanappa 4m3/ha kasvun huonosta ja aukkoisesta männiköstä. Toki harvennustulot saa heti, mutta niin saa päätehakkuutulotkin jos haluaa…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tältä on näyttänyt luonnontuhokohde kolme vuotta sitten .
(Vastaus kysymykseen kuvasta ”Tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä?”)
Lähekkäin kasvanedien puiden oksat ovat toispuoleisia. Kun lunta tulee sopivalla tuulella , toinen puu saattaa katketa ja toinenkin muutaman vuoden kuluttua . Tämän vuoksi varsinkin kylvömänniköissä on oltava tarkkana , että näitä tuplarunkoja ei jää raivauksen jälkeen palstalle. Vaikka ne säilyisivät harvennukseenkin saakka , korjuuvaurio voi johtaa jätetyn puun tuhoutumiseen . Käytännössä varsin usein on poistettava molemmat rungot samalla kertaa.
Mitäs sinne sitten jää jos noista molemmat poistetaan.
Taitaa jäädä suorittavan unelmabaana. Eli metsää ilman puita.
Jos näitä ”kaksosia ” jättää kovin paljon , on näkymä parin vuoden kuluttua sama , kun kuvassa ”Tiheä kasvatus taitolaji , vai uhkapeliä ”. Etäisyys ko paikkaan oli runsas 100 metriä.
Nämä tuplat tuleekin hoitaa jo taimikkoa perattaessa , jotta myöhemmiltä ongelmilta vältytään. Signaalin pitäisi olla varsin selvä , kun mainitsemiani kuvia malttaa tutkia riittävän tarkkaan . Kuvassa ,”Ei luomua…” , luonnontuhot oli vältetty täysin toimimalla oikein.
Näyttäis olevan kontortamäntyä vai olenko väärässä? kontortamänniköitä perustettiin alunperin vain kuidun kasvattamiseksi ja niitä ei juurikaan ole harvennettu. Muutaman kuvion olen nähnyt ja näytti siltä etteä itse harvenemista ei juurikaan tule ainakaan 40v mennessä. Latvukset ovat aika rehevän oloisia ja aivan varmasti ne ovat lumituhoille alttiita jos kuvio tiputetaan normaaliin männikän eh tihayteen 1200-1300kpl/ha. Ja miksi harventaa ylipäätään jos kontortatukilla ainakaan akupallista ostajaa tuskin on. Minä antaisin kasvaa ja myisin aukkoksi sopivassa suhdanteessa. En tiedä, mutta luulen, että 40v kontortamännikön saa hakata aukoksi vaikka heti ainakin metsäkeskuksen puolesta.
Kontortaa oli , mutta mäntyä seassa. Mänty oli tosin jäänyt selvästi ”jalkoihin” , mutta niitä yritettiin pelastaa harventamalla. Palstalla oli myös puhtaita mäntytiheiköitä , jotka olivat kärsineet melkoisia vaurioita . Eroa kontortaan oli vain se , että vaurioituneet puut olivat selkeästi pienempiä.
Tässä kuvassa ei valitettavasti näy puiden latvus . Lähes poikkeuksetta parin toinen latva oli poikki tai kuivahtanut. Toinenkin seurailee samaa kaavaa muutaman vuoden sisällä.
Kontortat on laitettu yleensä sileäksi , mutta mäntyä oli tosiaankin sen verran joukossa , että niistä nippanappa metsä syntyy ,….. jos pysyvät pystyssä ….mutta mitä Kontortamäntyyn tulee , saattaa olla viisainta unohtaa se laji metsiemme puuvalikoimasta . Lahoa syntyy riittävästi ilman sitäkin.
Minä antaisin tuollaisen kuvion kasvaa harventamatta ellei rahantarve ole aivan akuutti. Motteja kertyy nyt huimaa vauhtia vaikka luonnonpoistumaakin toki tulee. Varmaa on kuitenkin, että tuuli ja lumituhojen muodossa jäljelle jäävässä männikössäkin tuhoja tulee. Jos ja kun männyt ovat jo nyt ahdingossa, niin on todennäköistä, että harvennuksen jälkeen menee monta vuotta ennenkuin nettokasvua alkaa edes tulla. Tässä siis mäntyjen kasvu ja tuulituhot huomioituna. Männikön kokonaiskasvuhan hyytyy hyvässäkin tilanteessa aika dramaattisesti ensi harvennuksen jälkeen jopa 10v ajaksi. Toki arvokasvu sitä sitten korvaa. Mutta kuten sanoin, niin minä ottaisin mieluummin nykyisen +12m3/ha vuosikasvun seuraavien vuosien ajan kuin nippanappa 4m3/ha kasvun huonosta ja aukkoisesta männiköstä. Toki harvennustulot saa heti, mutta niin saa päätehakkuutulotkin jos haluaa…