Kertomus siitä että vaikka osa onkin sulan maan aikana korjattavissa, onko kaikki?
Samaan leimikkoon laitettu rinnemaata ja alavempaa.
Kertomus siitä että vaikka osa onkin sulan maan aikana korjattavissa, onko kaikki?
Samaan leimikkoon laitettu rinnemaata ja alavempaa.
Metsänhoito
Osalla kuvissa näyttää niin kuin pitää. Ammattimaisuutta on hallita erilaiset/ vaihtelelevat olosuhteet…
Kumpi on parempi, jättää vähän jälkiä ,vai se ,että joku osa harvennusleimikosta jää odottamaan käsittelemättömänä päätehakkuuta? Pieniä tilkkuja ei enää nykyaikana käydä erikseen hakkaamassa.
Koneiden siirrot maksavat satasia ,eikä pienialainen hakkuu talvella kestä enää kustannuksena lumien auraamista. Kerralla siis tehdään ,mikäli vähänkin mahdollista ja hankalat leimikon osat voivat jäädä vuosikymmeniksi koskemattomiksi. Homma onnistuu ,kun on kantavat telat ja motossa pitkä puomi. Pienet pehmeiköt voi kiertää eikä joka rapakkoon tarvitse ajaa.
Tuossa 3 kuvassa hyvin näkee mitä mutka aiheuttaa maalle. Telat tekevät heti pientä vallia. Sen vuoksi on parempi ettei lähdetä puunkiertoon vaan suorat urat ja jouhevaa risteykset. Minusta hyvä työnjälki. Parin – kolmen vuoden jälkeen koneen jäljet ovat peittyneet.
Kyllä noin, eli 3 kuvan esimerkissä motokuskin on ”tiedettävä” hakatessaan, ajetaanko tuon uran kautta paljon puuta, tai jos kelin suhteen on riski. Kerralla uran teko suoraan harventaen ko. tien kohdan, se ei ole ”mistään pois”.
Nyt on kun juuret katkeilee tai puita kaatuu, se on pois.
Mä nykyään jätän kuusikoissa ja jopa sekametsissä mitä mulla on suurin osa niin 2 harvennukset suosiolla väliin en tiedä onko se edes viisasta aina.. Ensiharvennus kunnolla sitten päätehakkuu, männiköissäni joita on vähän ja koivikoissa joita vähän kanssa toki tehdään 2 ja jopa 3 harvennus..
Varmaan pehmeillä maapohjilla ihan toimiva ratkaisu.
Kun hoitaa taimikot kunnolla ,voi kasvattaa puuta pidempään ennen enskaa ja tiukassa paikassa on mahdollista jättää harvennukset siihen tuoton suuremmin kärsimättä. Tuotto on joka tapauksessa parempi verrattuna hoitamaton taimikko/riukuuntunut enska-linjaan.
Onhan se selvä, että kesäkelillä rapatessa roiskuu. Pari juttua tästä tulee selväksi. Ensimmäisenä se, että käytännössä ajouraleveys muodostuu melkoinen isoksi, jos nuo reunapuut ottavat lahoa. Toiseksi jokainen voi miettiä kantokäsittelyn tehokkuutta, kun juuret ovat poikki.