Kyllä sieltä kombikannu pikkuisen kurkistaa. Isäni kanssa teemme vuorotellen raivaus reissuja minun sekä isäni metsiin. Osa palstoista on kaukana ja useamman päivän reissuilla on hyvä olla varasahoja ettei maitojuna kutsu.
Tuollaisia keikkoja varten olisi kyllä hyvä olla se ”metsäauto” sellainen, että siihen mahtuisi hyvin ja turvallisesti kaikki rojut, mitä matkalla tarvitsee.
Bensoja ja teräöljyjä en kuitenkaan taitaisi satojen kilometrien päähän raijata, – onhan määränpään lähistöllä kuitenkin polttoaineen myyntipaikkoja?
Kannattaa osta nuo moottorisahatkin Stihleinä niin pääsee vähemmällä sahojen ronttaamisella. Stihlin takia ei ole kesken päivää vielä metsästä tarvinnut kyllä lähteä.
Neliveto Hiace meiltä löytyy mutta oli pitkään huollossa kun rekka ajoi huoltoaseman pihassa kylkeen. Tasaisesti on meillä pieniä vikoja tullut minulla Husseihin ja seniorilla Stihleihin, ystävyyden hengessä totta kai huomautellaan niistä jos tilaisuus tulee.
Ei niin pientä hommaa ole, ettenkö varasahaa mukaan ottaisi, kun sellainen on. Harmittaa se puolen tunninkin ylimääräinen ajomatka, kun sen voi välttää. Raivureita on kylläkin vain yksi, joten sillä pitää pärjätä. Stihliä kehuva Jesse raivaa muuten Oleomacilla, vai joko tuo niin kovasti kehuttu saha piti vaihtaa uuteen?
Bensan ja öljyn perillä hankkimisen hyötyä en ymmärrä, kun autoon purkit kuitenkin pitää pakata. Mutta ehkä vähän paremmin voisi tavarat järjestää kuin kuvassa.
En raivaa yhtään millään nykyisellään mutta Stihl on kyllä hankittuna jos tuollaista tarvetta joskus tulee. Ja onhan OleoMac myös kunnossa että vaikka kaverinkin jos metsään saapi mukaan. Tilhi hiukan kelvempi vaikka en itse ole kuin kerran kokeillut. Minulla on tapana hommata tekijäkin sinne raivurin taakse. Itse olen käynyt raivuulla Stihlin 201:en kaas ja se riittää minun työstööni.
Kannattaahan toki öljyt ja bensat pakata autoon kotoa lähtiessä, vaikka vain parikymmentä litraa bensaa ja kympin kannu öljyä, varsinkin jos ne onnistuu hankkimaan kymmenen senttiä halvemmalla. 35 – 40 kiloa lisäpainoa 500:n kilometrin matkalle on ihan perusteltua kaiken huomioon ottamisen mukaan.
Kun on kaki sahuria lähdössä, niin yksi varasaha riittää, jos koneet on koekäytetty ennen lähtöä.
On nähty satoja kertoja, että kaverilla on useita varasahoja, joista yksikään ei ole iskussa. Mutta henkilö, jolla on yksi ammattisaha käytössään, voi siihen luottaa täysin, koska se on kunnossa, jos se otetaan mukaan.
Jos esim ketju katkeaa, tai laippa halkeaa, niin uusi tilalle repun taskusta ja sahaus jatkuu. Jos sahuri ei pysty putsaamaan käynnistimen jousta, niin hän on väärällä alalla, eikä varmaan pysty edes ketjua teroittamaan. Pystyykö edes tankkaamaan sahan?
Raivasin harrastelijana palstaa, johon oli vain toiseen päähän tie ja pituus kaksi kilometriä ja ikävä maasto. Raivaussahaan tuli sellainen ilmiö, että tyhjäkäynti lämpimänä katosi. Kaksi kertaa kävi huollossa ja sanottiin olevan kunnossa. Ei ollut. Siinä sitten käveltiin raivuri olalla ojien yli. Stiili 460 oli ja vika hävisi lopulta itsestään.
Nytkin molempina viikonlopun päivinä pärjännyt loistavasti yhden sahan voimin metsässä. (Stihl 201)En ole vielä oppinut niin tehoisaksi että olisi kahta sahaa syönnillä.
En tiedä, mitä on aldehydibensa, mutta minulla on Tilhissä sahan toiminnan kannalta samantekevää, käyttääkö tavallista mittaribensaa vai alkylaattibensaa.
Turvavyötäkään en autossa ole tarvinnut, mutta kun sellainen on, sitä käytän. Varasahaa en ole varalle ostanut.
Ainut saha joka tämän syksyn savotalta ajoi kesken päivän kotia oli 201 tilhi. Pensakorkinkin kanssa oli useamman kerran ongelmia kun ei se ollut kohillaan eikä mennyt kiinni, kerkesi kierrekorkkisella sahata monta puuta ennenkuin tilhistä sai korkin kiinni. Ei se ainakaan pikakorkki ole, ennemmin jonkin sortin vipukorkki.
Ota pikakorkki käteen, pidä toisella kädellä kiinni pohjasta ja liikuta toisella kädellä salvasta. Huomaat, että siinä onpieni klappi. Laita tuo klappi toiseen reunaan (en muista kumpaan). Nyt korkki toimii.
Nimim. pari kertaa bensat ja öljyt housuille kaatanut.
Glalta hyvä neuvo mutta ihmettelen kyllä kun ei koskaan ole kyllä Stihlin pikakorkit ongelma ollut. Kun se tarvittava liikerata on neljänneskierros auki ja kiinni. Kun ei muuta niitten kaas värkkää niin ei varmasti omia aikojaan aukea.
Jeessi ei tarvitse tyhjäkäyntiä sahassaan! Jos ammattihenkilön saha ei käy kunnolla tyhjäkäyntiä, niin takaan ja allaviivaan, että se saha ei kauvaa hänellä temppuile.
Nyt kyllä ymmärrän niitä aivokääpiöitä, joilla tärkein asia on, että saha lähtee helposti käyntiin. Uskon, että kaikki vakavasti otettavat ammattihenkilöt pitävät paljon tärkeämpänä sitä, että saha käy vakaata tyhjäkäyntiä silloin, kun sen päästää tyhjäkäynnille. Sahan pitää käydä maassa, mättäällä, lumen päällä, kaatosahausraossa ja kädessä kannikeltaessa niin kauvan, kuin on tarvetta tai bensa loppuu.
Näiden ääliöiden varalle jotkut sahanvalmistajat ovat kehitelleet käynnistyksen keventimiä jne – onpa tullut vastaan sellainenkin saha, jossa oli käynnistysakku kiinteästi asennettuna – Ei saavuttanut kansansuosiota. ( varmaan Jeessi hankkisi just` sellaisen)
Enpä tainnut kyllä mainita ettenkö tarvitse tyhjäkäyntiä sahassani. Mutta kun työstö on päällä ei sillä sahan tyhjäkäynnille putoamisella kovasti väilä ole. Kun ei ainakaan omiin tapoihin suuremmat paussit kuulu. Kun tankillinen mennään aika tasaisella työstöllä. Nyt on ilmeisesti kytkimen jousi mennyt kun jää hiukan kovaa käymään ja terä hiukan pyörii mukana. Pitää käydä paikallisverstaalla tässä vuoden vaihteen nurkilla. Sammumista ei tietysti halua. Turhaa voimailua alvariinsa käyntiin repiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onko polttoaineet ja öljytkin?
Kyllä sieltä kombikannu pikkuisen kurkistaa. Isäni kanssa teemme vuorotellen raivaus reissuja minun sekä isäni metsiin. Osa palstoista on kaukana ja useamman päivän reissuilla on hyvä olla varasahoja ettei maitojuna kutsu.
Tuollaisia keikkoja varten olisi kyllä hyvä olla se ”metsäauto” sellainen, että siihen mahtuisi hyvin ja turvallisesti kaikki rojut, mitä matkalla tarvitsee.
Bensoja ja teräöljyjä en kuitenkaan taitaisi satojen kilometrien päähän raijata, – onhan määränpään lähistöllä kuitenkin polttoaineen myyntipaikkoja?
Kannattaa osta nuo moottorisahatkin Stihleinä niin pääsee vähemmällä sahojen ronttaamisella. Stihlin takia ei ole kesken päivää vielä metsästä tarvinnut kyllä lähteä.
Neliveto Hiace meiltä löytyy mutta oli pitkään huollossa kun rekka ajoi huoltoaseman pihassa kylkeen. Tasaisesti on meillä pieniä vikoja tullut minulla Husseihin ja seniorilla Stihleihin, ystävyyden hengessä totta kai huomautellaan niistä jos tilaisuus tulee.
Ei niin pientä hommaa ole, ettenkö varasahaa mukaan ottaisi, kun sellainen on. Harmittaa se puolen tunninkin ylimääräinen ajomatka, kun sen voi välttää. Raivureita on kylläkin vain yksi, joten sillä pitää pärjätä. Stihliä kehuva Jesse raivaa muuten Oleomacilla, vai joko tuo niin kovasti kehuttu saha piti vaihtaa uuteen?
Bensan ja öljyn perillä hankkimisen hyötyä en ymmärrä, kun autoon purkit kuitenkin pitää pakata. Mutta ehkä vähän paremmin voisi tavarat järjestää kuin kuvassa.
En raivaa yhtään millään nykyisellään mutta Stihl on kyllä hankittuna jos tuollaista tarvetta joskus tulee. Ja onhan OleoMac myös kunnossa että vaikka kaverinkin jos metsään saapi mukaan. Tilhi hiukan kelvempi vaikka en itse ole kuin kerran kokeillut. Minulla on tapana hommata tekijäkin sinne raivurin taakse. Itse olen käynyt raivuulla Stihlin 201:en kaas ja se riittää minun työstööni.
Jesse on viisaasti jo varautunut tulevaan haapavesakoitten harvennusrumbaan. Sitä tulee riittämään, jos hirvet eivät ehdi sitä ennen työmalle.
Vähän kun sais käytön jälkiä välineisiin niin näyttäisi uskottavammalle.
Kannattaahan toki öljyt ja bensat pakata autoon kotoa lähtiessä, vaikka vain parikymmentä litraa bensaa ja kympin kannu öljyä, varsinkin jos ne onnistuu hankkimaan kymmenen senttiä halvemmalla. 35 – 40 kiloa lisäpainoa 500:n kilometrin matkalle on ihan perusteltua kaiken huomioon ottamisen mukaan.
Kun on kaki sahuria lähdössä, niin yksi varasaha riittää, jos koneet on koekäytetty ennen lähtöä.
On nähty satoja kertoja, että kaverilla on useita varasahoja, joista yksikään ei ole iskussa. Mutta henkilö, jolla on yksi ammattisaha käytössään, voi siihen luottaa täysin, koska se on kunnossa, jos se otetaan mukaan.
Jos esim ketju katkeaa, tai laippa halkeaa, niin uusi tilalle repun taskusta ja sahaus jatkuu. Jos sahuri ei pysty putsaamaan käynnistimen jousta, niin hän on väärällä alalla, eikä varmaan pysty edes ketjua teroittamaan. Pystyykö edes tankkaamaan sahan?
Hei Evääät!!???
Noin hyvään järjestykseen ei pysty kuin insinööri,
Raivasin harrastelijana palstaa, johon oli vain toiseen päähän tie ja pituus kaksi kilometriä ja ikävä maasto. Raivaussahaan tuli sellainen ilmiö, että tyhjäkäynti lämpimänä katosi. Kaksi kertaa kävi huollossa ja sanottiin olevan kunnossa. Ei ollut. Siinä sitten käveltiin raivuri olalla ojien yli. Stiili 460 oli ja vika hävisi lopulta itsestään.
Mihnä sitä tyhjäkäyntiä työstäessä tarviit?
Tilhin raivurista katoaa tyhjäkäynti, jos siihen tankkaa aldehydibensiiniä. Sahoja tuossa on yhdelle miehelle sopivasti, kahdelle niukasti.
Nytkin molempina viikonlopun päivinä pärjännyt loistavasti yhden sahan voimin metsässä. (Stihl 201)En ole vielä oppinut niin tehoisaksi että olisi kahta sahaa syönnillä.
En tiedä, mitä on aldehydibensa, mutta minulla on Tilhissä sahan toiminnan kannalta samantekevää, käyttääkö tavallista mittaribensaa vai alkylaattibensaa.
Turvavyötäkään en autossa ole tarvinnut, mutta kun sellainen on, sitä käytän. Varasahaa en ole varalle ostanut.
Jeessi;”Mihnä sitä tyhjäkäyntiä työstäessä tarviit?”
Tuohon Jeessin lauseesen tiivistyy koko Jeessin ”Ammattitaito”. Nyt uskon, että patterisaha on ainoa oikea vehje hänelle.
Sinullahan ne patterit kulkee luonnostaan jo mukana, sydämen ja pään tahdistimessa. Pää pätkii ja sydän tökkii.
Ainut saha joka tämän syksyn savotalta ajoi kesken päivän kotia oli 201 tilhi. Pensakorkinkin kanssa oli useamman kerran ongelmia kun ei se ollut kohillaan eikä mennyt kiinni, kerkesi kierrekorkkisella sahata monta puuta ennenkuin tilhistä sai korkin kiinni. Ei se ainakaan pikakorkki ole, ennemmin jonkin sortin vipukorkki.
Ota pikakorkki käteen, pidä toisella kädellä kiinni pohjasta ja liikuta toisella kädellä salvasta. Huomaat, että siinä onpieni klappi. Laita tuo klappi toiseen reunaan (en muista kumpaan). Nyt korkki toimii.
Nimim. pari kertaa bensat ja öljyt housuille kaatanut.
Glalta hyvä neuvo mutta ihmettelen kyllä kun ei koskaan ole kyllä Stihlin pikakorkit ongelma ollut. Kun se tarvittava liikerata on neljänneskierros auki ja kiinni. Kun ei muuta niitten kaas värkkää niin ei varmasti omia aikojaan aukea.
Nykyään osaan kokeilla, onko korkki kiinni vai näyttääkö ainoastaan siltä.
Tyhjäkäynti on hyvä olemassa esim ojanvarsia raivatessa kun joka näreen joutuu vetämään penkalle. Ja on siitä muulloinkin hyötyä.
Jeessi ei tarvitse tyhjäkäyntiä sahassaan! Jos ammattihenkilön saha ei käy kunnolla tyhjäkäyntiä, niin takaan ja allaviivaan, että se saha ei kauvaa hänellä temppuile.
Nyt kyllä ymmärrän niitä aivokääpiöitä, joilla tärkein asia on, että saha lähtee helposti käyntiin. Uskon, että kaikki vakavasti otettavat ammattihenkilöt pitävät paljon tärkeämpänä sitä, että saha käy vakaata tyhjäkäyntiä silloin, kun sen päästää tyhjäkäynnille. Sahan pitää käydä maassa, mättäällä, lumen päällä, kaatosahausraossa ja kädessä kannikeltaessa niin kauvan, kuin on tarvetta tai bensa loppuu.
Näiden ääliöiden varalle jotkut sahanvalmistajat ovat kehitelleet käynnistyksen keventimiä jne – onpa tullut vastaan sellainenkin saha, jossa oli käynnistysakku kiinteästi asennettuna – Ei saavuttanut kansansuosiota. ( varmaan Jeessi hankkisi just` sellaisen)
Enpä tainnut kyllä mainita ettenkö tarvitse tyhjäkäyntiä sahassani. Mutta kun työstö on päällä ei sillä sahan tyhjäkäynnille putoamisella kovasti väilä ole. Kun ei ainakaan omiin tapoihin suuremmat paussit kuulu. Kun tankillinen mennään aika tasaisella työstöllä. Nyt on ilmeisesti kytkimen jousi mennyt kun jää hiukan kovaa käymään ja terä hiukan pyörii mukana. Pitää käydä paikallisverstaalla tässä vuoden vaihteen nurkilla. Sammumista ei tietysti halua. Turhaa voimailua alvariinsa käyntiin repiä.