Siinä on vesominen alkanut jo. Pari kuukautta on raivaamisesta. Arviolta 8 tai 9 vuotias kuusentaimikko.
Siinä on vesominen alkanut jo. Pari kuukautta on raivaamisesta. Arviolta 8 tai 9 vuotias kuusentaimikko.
Metsänhoito
4-5 v päästä ensiharvennus tai jotain on pahasti vialla. Saanto 20m3/ha olisi silloin ”ihan hyvä” saavutus. Ehkä kuitenkin lähtee 100m3/ha.
Ainii, Huom ei omaa metsää.
Tosi onnetonta olisi lähteä tuossa tilanteessa odottamaan siemen lähtöisiä koivuja kuusten sekaan epäilisin että niitä ei tulisi
Husq165R
9.9.2024 13:59
4-5 v päästä ensiharvennus tai jotain on pahasti vialla. Saanto 20m3/ha olisi silloin ”ihan hyvä” saavutus. Ehkä kuitenkin lähtee 100m3/ha.
Ei ainakaan yksikään metsän omistaja tuolla lailla arvele, vaan tuollaiset tokaisut täytyy olla jonkin metsänhoidon markkinoijien lausumia
Joo siinä on siis 2 raivaus tehty, ensimmäinen varhaisperkaus tehty kaikista todennäköisimmin 4-5-vuotiaana. Niinkuin huomataan niin pienet kannot ovat vesoneet ensimmäisen perkauksen jälkeen älyttömästi. Runkoluku varmaan 5x. Nyt ne pienet kannot, joita on taas paljon vesovat ihan kaikki. No paitsi nuo muutamat isoimmat kannot viimeisessä kuvassa. Tokassa kuvassa näkee miten haitallista ensimmäinen perkaus on kuusille kun vetävät kynttilän muotoon. Kun ne ovat alaoksat supistuneena, mikään ei estä vesomista myöskään sitä kautta.
Jos tuo olisi omaa metsää, varhaisperkaus olisi tehty 7-vuotiaana, alaoksat olisivat kuusenmuotoiset, leveät ja isot kannot kuolisivat merkittävissä määrin pois ja seuraava raivaus olisi 5-7 vuoden päästä. Isommat koivut olisivat vetäneet ravinteet pintaan syvemmältä ja maan pinnalla tekisivät hyvää kuohkeaa maata kuusen pintajuurille. Mutta hyvin huomattu ironisesti Husq165, että tuossa kohdalla ei varmaan mättää siltä, että huippukuutiot olisi tulossa 4-5 vuoden päästä.
Husq165R:llä ei päässä hölsky, kun se on niin täysi. Sekoitti jälleen puulajit ja muutkin asiat, kun ei tunnu kasvavan koskaan aikuiseksi. Hyvällä maapohjalla oikein hoidettu rauduskoivikko voi hyvinkin olla ensiharvennettavissa 12 kasvukauden iässä. Kuusikko puolestaan 20 vuoden iässä.
Ihmettelen miksi on kaikki koivut kaadettu.
Kuvauskohdalta on tosiaan 10%koivua 10% mäntyä lisäksi. Yhdenmpuulajin metsiköitä ei saa edes tehdä kun ollaan sertimetsässä tai muuallakaan.
Näkyyhän tuossa keskimmäisessä kuvassa 2 koivua lähimmän kuusen molemminpuolin.
Ekassa kuvassa näkyy oikeassa ylänurkassa mänty sekä koivu.
Akku ruiskulla on helppo nitistää nuo versot. Tulee niin hieno sumu, että ei vahingoita havupuun taimia.
Glugoosilla tulee jatkosta helppoa.
Itse raivasin keväällä, nyt kosteimmissa paikoissa vesat hipoo 1,5m
Niin puhuin siitä miten kemeratuki suorittavan mielestä oikein ohjasi oikea-aikaisiin toimenpiteisiin. Kemeratukea maksettiin 7-vuoden välein varhaisperkaus- taimikonhoito. Tästä kävin sanomassa kemerapäällikkö Hostikalle. Tämä ei ohjannut oikea-aikaisiin toimenpiteisiin kun sanoin rqivausvälin täytyy näin ollen olla 5-vuotta tai alle. Suorittavakin on varmaan muuttanut mielipidettään, että kemeratuki ei ohjannut oikea-aikaisiin toimenpiteisiin ja niin on myös Hostikka ja kumppanit muuttaneet nykyisin Metka tuen välin 5 vuoteen. Minä kun tiedän niin ei tarvitse muuttaa omaa mielipidettään tai juttele piilotetuin motiivein. Lukijoiden kuvissahan olen laittanut etusivulle 4-5 vuotiaan varhaisperatun ja 8 vuotiaana taimikonhoidetun. Aikaa ja rahaa on palanut saman verran kun minulla yhteensä kun tiedetään tosta valtavasta vesomisen määrästä vieläkin, että 3 raivaus on vielä pakollinen ja kuusten surkeasta muodosta.
Maalaisseppo on iha oikeassa tuosta lannoitwvaikutuksesta. Me halutaan ne vesat ja kannot kuolemaan varjostuksella koska auringonvalo tuottaa niihin kasvuhormonia. Olennaista kuusentaimikossa on pitää alaoksat mahdollisimman tuuheina, jotta peittävät kannot. 7-8 – vuotiaassa taimikossa koivuissa on lehdet ylhäällä eikä rungot rajoita alaoksien kasvua toisinkuin varhainperatussa vesojen lehdet rajoittavat alaoksien kasvua, jolloin ne eivät peitä vesoja. Kun perkaus tehdään oikeaan aikaan siinä n. 7 vuotta valtava lannoitevaikutus saadaan alaoksiin ja ne tuuheutuvat ja peittävät kannot sekä jo isommat juuret maan alta kuristavat koivun kannot.
Kuten tuolla uutisten puolella totesin , olen esittänyt varhaisperkauksen ajoittamista varhaisemmaksi ja tuen piiriin jo lähes 20 vuotta sitten. Raivauksen voi toistaa välittömästi seuraavana kesänä ja sen jälkeen tarvittaessa. Versominen loppuu hyvin pian taimien kasvaessa ja taimikon sulkeutuessa. Ei ole mikään pakko odotella vesakon kasvua niin kauaa ,että tukiehdot täyttyvät. Käy monesti niin ,että työmäärä kasvaa tolkuttomasti ja työ onkin kokonaisuutena kalliimpaa tuesta huolimatta . Miinussarakkeeseen on vielä lisättävä taimien hidastunut kasvu ja alentunut laatu. Metsää on hoidettava biologisin perustein eikä odoteltava mahdollisien tukiehtojen täyttymistä. Silloin ollaan jo monesti pahasti myöhässä ja työmäärä ylivoimainen. Viivyttely on yleisin syy siihen ,miksi taimikonhoito todetaan kalliiksi. Se on sitä ,kun työmäärä lisääntyy töiden viivästyessä 10%:lla/vuosi ja rehevillä mailla huomattavasti tätä enemmän.
Paras on kun 3 vuotta kävin putkeen juuri istutetulla kääntömätästysalueella. Joka vuosi vastassa oli 1-1,5 metrinen vesakko. Vuodessa kasvoi parhaimmat silmien tasalle. En tiedä loppuiko sitten rahat mutta varmaan paloi jo tonni siinä ensimmäisen 5 vuoden aikana. Mutta uutisen mukaan oliko 3000euroakin kannattaa käyttää raivauksiin per hehtaari.
Metsälehden ensinumerossa: Työvoimapula uhkaa
Metsänhoito on liian kallista
(5-v varhaisperattuja joutuu aina tekemään taimikonhoitona vaikeusluokka vaikeana tai 3-4 kertaa ja rahaa ja aikaa palaa. Viisas raivaaja ei ryntää metsään heti kun näkee yhden koivun.)
Sipaise seuraavana kesänä varhaisperkauksesta kaikki uudet räipät ketoon . Ei ole kovin vaikeaa varsinainen th tämän jälkeen. Mitä isompi kanto ,sitä voimakkaampi uusien vesojen kasvu. Vararavintoa riittää ja uutta tuottaa laaja juuristo.
Täytyy myös todeta, että jatkuva raivaus ei tue metsän kasvua vaan tekee puolivarjopuulle jatkuvan paahteen. 7-vuoteen asti kasvatettu koivu suojaa tältä, ennen suojasi hallalta mutta ilmaston lämmetessä paahde vaikuttaa kuusenneulasiin. Sen lisäksi niistä tulee varsinkin hienojakoisilla maa-aineksilla lahopuukäytäviä kuusenjuurien vallata nopeasti. Kuka on vanhojen kantojen päällä huomannut kuusten kasvavan ja tonkineen niitä niin on huomannut mitä kuusen juuret kasvaa ja voi hyvin tälläisen lahokannon päällä.
Ei ole omaa metsää, 3 kerta tulee ja ehkä 4:s. Se maanomistaja saa päättää lähteekö raivauttamaan metsäänsä joka vuosi, yleensä metsäasiantuntija ei itse sitä suosita. Minulla ei ole koskaan isojen kantojen kanssa ongelmaa, ne kuolee yleisemmin. Kun katot tarkkaan tuota pääkuvaa niin siinä keskellä on isoin kanto mikä ei ole vesonu, otin siitä tarkoituksella kuvan. Miten selität sen?
Versot nousevat enimmäkseen juuristosta eikä suoraan kannosta.minullakin tärähti haavan vesoja omalle tontille ,kun naapuritontilta kaadettiin haapoja. Sama tilanne lepän ja koivun kohdalla ,joskaan ei niin voimakkaana.
En muuten ole todennut jatkuvassa valossa kasvaneiden kuusen taimien ruskettumista , mutta lehtipuiden varjosta pelastettujen kohdalla ruskistuminen on enemmän sääntö ,kun poikkeus. Seuraa neulastenvaihto ja vuoden taikka parin viive kasvukehityksessä varjostuksen aiheuttaman lisäksi .
En todellakaan näe mitään järkeä antaa risukon kasvaa niihin mittoihin ,että raivaaminen käy työlääksi. Olen nähnyt riittävän monta tapausta ,jossa työ on jäänyt sen vuoksi tekemättä ja asiaa on paikkailtu kemeravetoisen raivauksen avulla. Valtava työmäärä ja lopputulos mitä sattuu. Istutetuista taimista on kuihtunut kolmannes tai enemmän eikä harvennuksen yhteydessä löydy riittävää määrää elinkelpoisia kasvstettavia puita. Onkivavat tuhoaa jo seuraava talvi.
Kannattaa pitää kurkkaana mielessä ,että raivauksen tarkoitus on taata taimille hyvät kasvuolosuhteet ja etumatka kilpailijoiden suhteen. Joskus tämä vaatii useitakin raivauskertoja. Toimenpiteiden pitkittämisestä hyötyy vain kilpaileva puusto, joka kuitenkin raivataan maahan viimeistään ennakkoraivauksen yhteydessä. Eikö tämä kannata tehdä aiemmin ,kun kasvatettava puusto saa operaatiosta täyden hyödyn eikä työ ole liian raskasta.
Nyt oli puhe vesoista kuusentaimikossa eikä haavan juurivesoista jossain muualla. Isolla esim. 3-6 cm kannolla kuusen vieressä on suurempi mahdollisuus kuolla kun paksu kuori on edessä sillä kasvusilmulla mikä tarvitsee enemmän auringonvaloa kui ohut pieni kanto. Sen takia niitä kuolee taimikostani ja toinen raivaus on helppo. Tottakai kannattaa ensiksi raivata 7h ja sitten 5h niinkuin minun taimikoissani kun nyt tuossakin on raivattu jo 15h ja homma jatkuu. Tuon tarina vielä jatkuu aikanaan kun vieressä sattui olemaan samaa taimikkoa varhaisperkaamattomana. Eli raivasin vierestä samaa 8-vuotista taimikkoa niin hehtaarille ei menny aikaa juuri enempää ja taimikko jäi ihan samannäköiseksi eli tuossakin lopputulema on, että rahaa ja aikaa poltetaan ihan turhaan ilman tuloksia.
Kävin juuri tutkailemassa 1960-70 lukujen taitteessa uudistettua erinomaisessa kasvussa olevaa kuusikkoa. Lähtötilanne siellä oli loppuun asti harsittu heinikkoinen kuusikko. Taimet istutettiin pari vuotta hakkuusta äestettyyn maahan. Vesakkoa ja heinää riitti. Taimikko raivattiin ”tukivapaasti” kahteen kertaan vesakon ollessa sormenvahvuista. Se riitti. Sulkeutuva taimikko piti huolen lopusta. Ensiharvennus tehtiin ilman ennakkoraivausta ,kun sille ei ollut pienintäkään tarvetta. Palstalta löytyy kaikkia siellä alunperin kasvaneita puulajeja muun muassa komeita pihlajia ja koivuja. Vankka 10-15 vuoden päästä tapahtuaa päätehakkuuta odottava metsä on jo nyt ihan eri vireessä verrattuna siihen mitä uudistettiin. Puiden juurilla viihtyvät sienet ja lisääntyvä marjavarvusto. Voi sanoa ,että on selvitty vähällä työllä ,kun on oltu ajoissa liikkeellä. Tänä päivänä on mahdollisuus vielä parempaankin ,kun hakkuutähteiden tekeytymistä ei tarvitse odotella eikä maata revitä auki tarpeettomasti.
Se on hyvä, että olet onnistunut vähällä työllä yhdellä kuviolla. Täällä taas lähes kaikki 5-vuotis tai aiemmin tehdyt kehittävät supervesakon joka on haitallisempi kuin harvassa kasvavat isommat puut.
Kun katsoo 2,vaihe hakkuita missä otetaan isoja koivuja niin jos aliskuusikko on tiheä ja oksat menee kannon päälle niin eihän jättikannot veso. Samalla tavalla jos alimmat kuuset oksat jäävät harvassa olevien koivunkantojen päälle niin eihän ne veso. Aikainen raivaus supistaa alaoksat jolloin raivauksen jälkeen ne kynttilät eivät peitä kantoja. Se iso kuollut kanto on oiva plussa kuuselle kun taas jatkuvasti vesovat kannot vievät elämäniloa.
Se riittävän aikainen raivaus ei supista alaoksia. Vaikutus on päinastainen. Tämä oli todettavissa ,kun raivaustyö tehtiin varhain ja alunperin siksi ,että käytössä oli vain vesuri. Pientä tavaraa oli helpompi työstää. Kun ei tuijotettu huonoihin käytäntöihin ohjaavia tukiehtoja , työ ei ollut ylivoimaista ja lopputulos lähestulkoon kiitettävä. Täyden kympin olisi saanut ,jos istutukset olisi tehty heti hakkuun jälkeen.
Tuethan tarkoitettiin alunperin rästien purkamiseen ,mutta valitettavasti niistä muodostui toimenpiteiden viivästymiseen johtava käytäntö.