Kohtuullisen hienojakoista on maa-aines. Tyypillinen moniongelmainen kohde . Maassa on liian vähän booria , koivut ehtineet etukasvuisiksi ja ovat yhdessä lumen kanssa heikenetäneet kasvatettavien kuusten laatua .
Alue on valmisteltu tällä kertaa esimerkillisesti raivauksen osalta.Koivujen poistaminen tosin on lievästi sanottuna haastavaa kuvan tilanteessa. Paras kasvupaikka, ojan piennar, kasvaa valitettavasti vain vähäarvoista ja moniväärää koivua. Muidenkin alueen puulajien runkomuoto on melko ”levoton”boorin puutteesta johtuen.
Kuva olkoonkin muistutuksena jälleen kerran siitä , että maaperän ravinnetila kannattaa tarkistaa jo ennen metsän uudistamista , jotta tilanne voidaan korjata ajoissa . Kuvan tilanteessa on jo myöhäistä .
Voihan tuossakin olla muidenkin ravinteiden puutosta kuin boorin. Ei boori ole aina se puuttuva ravinne vaikka yleisin onkin. Ravinnehäiriöön voi olla syynä kuusikkojen alikasvoksissa esim.kaliumin puute.
Kaliumin puutetta ei kivennäismailla esiinny lainkaan. Turvemaat ovat sitten asia erikseen. Ehkäpä joillain sorakuoppien metsitysalueilla kaliumista voi olla niukkuutta kun maa on erityisen huuhtoutumisherkkää, niillä on tosin puutetta kaikesta muustakin. Kyllä tämä korjaantuu, siltä osin kuin korjaantuu, boorilla. Boorilisäys kannattaa tähänkin laittaa heti tulevana kesänä jos/kun kuviota kasvatellaan vielä vuosikymmeniä.
Tällaisten, ja pahempienkin, metsiköiden boorilannoitusta aloiteltiin 20 vuotta siten Pohjois-Savossa. Ihmeesti se vaan laatukin paranee kun kasvu on tervettä. Tällekin kuviolle tulee aikanaan vielä toinen harvennus ja sen jälkeen jää kasvamaan vähintäänkin kohtuullinen tukkikuusikko.
Onhan tuo boorin lisääminen nyt jo vähän myöhäistä. Mutkat tyvitukkeihin ovat syntyneet. Tuossahan ei muu auta kuin koivut kenttään ja normi harvennus. Tukkiprosentti ei taida kummoiseksi muodostua.
Minusta tuo boori pitäisi antaa jo istutus vaiheessa.
Pete on sitten lukenut eri opuksesta kuin minä. Ei ole lähdeviitettä tallessa, mutta muistiinpanoissa on tallessa merkintä, että alikasvoskuusten heikko kasvu voi johtua myös kaliumin puutteesta boorin ohella. Kuvasta ei selviä suoraan minkälaista alikasvosta on muualla näkymättömissä. Kuvan puut tosin näyttää vihreiltä.
Omakohtainen kokemus näköisestä kuusikko /koivikko kuviosta muutaman vuoden takaa.
Kuviolle tehtiin ravinne analyysikokeet ja siitä paljastui Fosforin-ja Magnesium alhainen taso, Boori olikin sopivalla tasolla, lisätoimenpiteenä oli ojienkunnon tarkastus ja lannoitussuositus Metsän NP 1 500-600 kg / ha.
Tässä tapauksessa on todettu , että booria on niukasti.
Kuvasta voi hyvin päätellä , mikä on koivun vaikutus kuusen kasvuun. Vasemmassa reunassa on ilman koivujen varjostusta kasvanutta uudistusalan osuutta. Oikeassa reunassa ja etualalla koivikon raiskaamaa samanikäistä kuusikkoa . Kuviolle on tehty rankka ennakkoraivaus pari vuotta sitten , joten osa lehtipuista onkaadettuna hangen alla.
Tuolla edellä tarkoitin sitä , että ravinneanalyysi kannattaa tehdä varmuuden vuoksi ennen uudistustoimia ja korjata ravinnetilanne ennen taimien istutusta analyysin pohjalta lisämällä tarvittavia ravinteita.
Kuvan tilanteessa terveyslannoituksen teho ei ole riittävä . Runsaan viiden metrin matkalta runkojen tyviosa ei koskaan kehity tukkipuun laadun täyttäväksi. Latvaosan oikeneminenkin on epävarmaa.
Puuki, olet lukenut samoja opuksia, mutta sinulta on jäänyt huomaamatta että opusten mukaan kaliumin puutos on yleistä rehevien t u r v e m a i d e n alikasvoskuusilla. Tässä on kyseessä kivennäismaa ainakin ketjun alkupään kirjoitusten perusteella. Kivennäismailla ei esiinny kaliumin puutosta, ei varsinkaan hienojakoisilla maalajeilla.
Suorittava, kuvan kohteella boorilannoitus (ja varmaan kaikki muukin tekeminen) on tietysti myöhässä. Tukkisaanto on jo osin menetetty. Jos olet sitä mieltä että tämän kierron aikana boorilannoitus ei enää kannata tai se on turhaa niin olen erimieltä.
Kasvua boori toki parantaa , mutta menetettyä laatua ei. Kuviolle on saamani tiedon mukaan annettu boorilisä joitakin vuosia sitten. Siitä on merkkinä pidemmät vuosikasvut puiden latvaosassa. Monihaaraisuuteen ja mutkaisuuteen lannoituksesta tuskin on apua.
Pete: ” Vaikka kivennäismaiden kalium-tasot ovat pääasiassa hyviä, kuusilla on kivennäismailla mitattu paljon enemmän ravinnepuutoksia Etelä-Pohjanmaalla ja pohjanmaalla kuin muualla Suomessa.”
Yleistä se kaliumin puutos on turvemailla, olet oikeassa. Mutta
muuallakin esiintyy. Lainaus on neulasanalyyseistä tehdyistä ravinnetutkimuksista (opinnäytetyö v:lta -15).
Opinnäytetyö on tietysti lähde sekin mutta tässä tapauksessa on varmasti niin että opiskelijan lähteenä on ollut Viljavuuspalvelu tai vastaavan tietokanta. Siellä on tuhansia analyysituloksia taustatietoineen. No ne taustatiedot, esimerkiksi maalaji, on analyysin tilaajan kirjaama tieto. Nämä tiedot ovat varsin usein väärin. Turvemaita ja turvekankaita ei tunnisteta eikä oikein edes ajatella että tieto on tärkeä. Tämän takia aineistossa on runsaasti tuloksia ”kivennäismailla” jotka todellisuudessa ovat turvemaita.
Päällepäin vastaava puusto harvennettiin Savossa talvella 2007-08. Ensin raivattiin, jolloin maassa oli runsaasti puuta ja kävely paikoin hankalaa.
Metsä sai noista ja hakkuutähteistä niin paljon ravinteita, että latvat elpyivät. Mutta vain hetkeksi. 2013 lannoitettiin helikopterilla, jonka jälkeen puut räjähti kasvuun. Paljon on vikoja puissa, mutta myös tukkia saadaan. 10 vuotta vielä odotellaan ja sitten aukoksi.
Eli kyllä kannattaa lannoittaa, vaikka nyt näyttää huonolta. Kemeran jälkeen jää itselle maksettavaksi mitätön summa, jonka saa vielä vähennyksiin.
Ravinnehäiriö selviää ravinneanalyysillä. Jos on epäselvää, mistä ravinteista on pulaa tai ylimäärää, niin ei summassa kannata jotain kokeilla, jos on isommasta alasta kyse.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Ei ole vielä leimikkoa valmisteltu moton menoa varten. Onko kasvupaikka huuhtoutunutta hienojakoista kangasta, jossa veden pinta liian korkealla ?
Kohtuullisen hienojakoista on maa-aines. Tyypillinen moniongelmainen kohde . Maassa on liian vähän booria , koivut ehtineet etukasvuisiksi ja ovat yhdessä lumen kanssa heikenetäneet kasvatettavien kuusten laatua .
Alue on valmisteltu tällä kertaa esimerkillisesti raivauksen osalta.Koivujen poistaminen tosin on lievästi sanottuna haastavaa kuvan tilanteessa. Paras kasvupaikka, ojan piennar, kasvaa valitettavasti vain vähäarvoista ja moniväärää koivua. Muidenkin alueen puulajien runkomuoto on melko ”levoton”boorin puutteesta johtuen.
Kuva olkoonkin muistutuksena jälleen kerran siitä , että maaperän ravinnetila kannattaa tarkistaa jo ennen metsän uudistamista , jotta tilanne voidaan korjata ajoissa . Kuvan tilanteessa on jo myöhäistä .
Voihan tuossakin olla muidenkin ravinteiden puutosta kuin boorin. Ei boori ole aina se puuttuva ravinne vaikka yleisin onkin. Ravinnehäiriöön voi olla syynä kuusikkojen alikasvoksissa esim.kaliumin puute.
Kaliumin puutetta ei kivennäismailla esiinny lainkaan. Turvemaat ovat sitten asia erikseen. Ehkäpä joillain sorakuoppien metsitysalueilla kaliumista voi olla niukkuutta kun maa on erityisen huuhtoutumisherkkää, niillä on tosin puutetta kaikesta muustakin. Kyllä tämä korjaantuu, siltä osin kuin korjaantuu, boorilla. Boorilisäys kannattaa tähänkin laittaa heti tulevana kesänä jos/kun kuviota kasvatellaan vielä vuosikymmeniä.
Tällaisten, ja pahempienkin, metsiköiden boorilannoitusta aloiteltiin 20 vuotta siten Pohjois-Savossa. Ihmeesti se vaan laatukin paranee kun kasvu on tervettä. Tällekin kuviolle tulee aikanaan vielä toinen harvennus ja sen jälkeen jää kasvamaan vähintäänkin kohtuullinen tukkikuusikko.
On sen verran vihreät neulaset, että tuskin kuuset suuresti kärsivät kaliumin puutteesta. Oma veikkaukseni on myös boorin puute.
Onhan tuo boorin lisääminen nyt jo vähän myöhäistä. Mutkat tyvitukkeihin ovat syntyneet. Tuossahan ei muu auta kuin koivut kenttään ja normi harvennus. Tukkiprosentti ei taida kummoiseksi muodostua.
Minusta tuo boori pitäisi antaa jo istutus vaiheessa.
Jos tuosta tulee tukkia, ei pidä itkeä tukin huonoa hintaa.
Pete on sitten lukenut eri opuksesta kuin minä. Ei ole lähdeviitettä tallessa, mutta muistiinpanoissa on tallessa merkintä, että alikasvoskuusten heikko kasvu voi johtua myös kaliumin puutteesta boorin ohella. Kuvasta ei selviä suoraan minkälaista alikasvosta on muualla näkymättömissä. Kuvan puut tosin näyttää vihreiltä.
Omakohtainen kokemus näköisestä kuusikko /koivikko kuviosta muutaman vuoden takaa.
Kuviolle tehtiin ravinne analyysikokeet ja siitä paljastui Fosforin-ja Magnesium alhainen taso, Boori olikin sopivalla tasolla, lisätoimenpiteenä oli ojienkunnon tarkastus ja lannoitussuositus Metsän NP 1 500-600 kg / ha.
Tässä tapauksessa on todettu , että booria on niukasti.
Kuvasta voi hyvin päätellä , mikä on koivun vaikutus kuusen kasvuun. Vasemmassa reunassa on ilman koivujen varjostusta kasvanutta uudistusalan osuutta. Oikeassa reunassa ja etualalla koivikon raiskaamaa samanikäistä kuusikkoa . Kuviolle on tehty rankka ennakkoraivaus pari vuotta sitten , joten osa lehtipuista onkaadettuna hangen alla.
Tuolla edellä tarkoitin sitä , että ravinneanalyysi kannattaa tehdä varmuuden vuoksi ennen uudistustoimia ja korjata ravinnetilanne ennen taimien istutusta analyysin pohjalta lisämällä tarvittavia ravinteita.
Kuvan tilanteessa terveyslannoituksen teho ei ole riittävä . Runsaan viiden metrin matkalta runkojen tyviosa ei koskaan kehity tukkipuun laadun täyttäväksi. Latvaosan oikeneminenkin on epävarmaa.
Puuki, olet lukenut samoja opuksia, mutta sinulta on jäänyt huomaamatta että opusten mukaan kaliumin puutos on yleistä rehevien t u r v e m a i d e n alikasvoskuusilla. Tässä on kyseessä kivennäismaa ainakin ketjun alkupään kirjoitusten perusteella. Kivennäismailla ei esiinny kaliumin puutosta, ei varsinkaan hienojakoisilla maalajeilla.
Suorittava, kuvan kohteella boorilannoitus (ja varmaan kaikki muukin tekeminen) on tietysti myöhässä. Tukkisaanto on jo osin menetetty. Jos olet sitä mieltä että tämän kierron aikana boorilannoitus ei enää kannata tai se on turhaa niin olen erimieltä.
Kasvua boori toki parantaa , mutta menetettyä laatua ei. Kuviolle on saamani tiedon mukaan annettu boorilisä joitakin vuosia sitten. Siitä on merkkinä pidemmät vuosikasvut puiden latvaosassa. Monihaaraisuuteen ja mutkaisuuteen lannoituksesta tuskin on apua.
Pete: ” Vaikka kivennäismaiden kalium-tasot ovat pääasiassa hyviä, kuusilla on kivennäismailla mitattu paljon enemmän ravinnepuutoksia Etelä-Pohjanmaalla ja pohjanmaalla kuin muualla Suomessa.”
Yleistä se kaliumin puutos on turvemailla, olet oikeassa. Mutta
muuallakin esiintyy. Lainaus on neulasanalyyseistä tehdyistä ravinnetutkimuksista (opinnäytetyö v:lta -15).
Opinnäytetyö on tietysti lähde sekin mutta tässä tapauksessa on varmasti niin että opiskelijan lähteenä on ollut Viljavuuspalvelu tai vastaavan tietokanta. Siellä on tuhansia analyysituloksia taustatietoineen. No ne taustatiedot, esimerkiksi maalaji, on analyysin tilaajan kirjaama tieto. Nämä tiedot ovat varsin usein väärin. Turvemaita ja turvekankaita ei tunnisteta eikä oikein edes ajatella että tieto on tärkeä. Tämän takia aineistossa on runsaasti tuloksia ”kivennäismailla” jotka todellisuudessa ovat turvemaita.
Päällepäin vastaava puusto harvennettiin Savossa talvella 2007-08. Ensin raivattiin, jolloin maassa oli runsaasti puuta ja kävely paikoin hankalaa.
Metsä sai noista ja hakkuutähteistä niin paljon ravinteita, että latvat elpyivät. Mutta vain hetkeksi. 2013 lannoitettiin helikopterilla, jonka jälkeen puut räjähti kasvuun. Paljon on vikoja puissa, mutta myös tukkia saadaan. 10 vuotta vielä odotellaan ja sitten aukoksi.
Eli kyllä kannattaa lannoittaa, vaikka nyt näyttää huonolta. Kemeran jälkeen jää itselle maksettavaksi mitätön summa, jonka saa vielä vähennyksiin.
Ja Booria siis lisättiin, ilman analyysiä.
Kaliumin puutos ilmenee neulasten kellastumisena, kyllä tuo latvanvaihdos johtuu boorista.
Ravinnehäiriö selviää ravinneanalyysillä. Jos on epäselvää, mistä ravinteista on pulaa tai ylimäärää, niin ei summassa kannata jotain kokeilla, jos on isommasta alasta kyse.