Minkälaisen välin kemera hyväksyy raivauksen ja harvennuksen välillä . Montako vuotta kestää , ettei uudet vesat haittaa , jos kemeraa ei tarvitse miettiä ?
Sanoo jesse joka ei ole päiväkään motoa ajanut. Minä kyllä raivaisin ja sitten moto perään. Eihän nuo risut ilman kaatoa sieltä pois lähde. Kakkosharvennuksessa ne ovat sitten vain enemmän tiellä kun saavat valoa ja lisääntyvät kasvuun. Jossain vaiheessa ne ovat raivattava kuitenkin niin miksi ei silloin kun niistä vähiten on vaivaa.
Ei näytä kuusten laatu hääviltä . Nurin vain kaikki . On sen jälken helpompi valita harvennuksessa oikeat männyt kaadettavaksi . Helposti tulee tehtyä vääriä valintoja , kun näkyvyys ei ole riittävä .
Ja se raivaus kannattaa tehdä heti ja harvennus vasta 2-3:n vuoden kuluttua . Varjossa kantovesoja syntyy vähemmän ja ne vähätkin nuutuvat pois itsekseen . Tästä esimerkki lukijoiden kuvissa 17.2 -16 ”täydet pisteet ennakkoraivauksesta ”
Kyllä kuusia voi jättää harvakseen alalle. Mitä sitä luonnotonta puupeltoa tekemään kun ainekset metsämaisemaan on valmiina. Kaikki sellaiset konehemmot kannattaa käännyttää rajalta joiden näkökyky estyy muutamasta kuusenalusta.
Voihan niitä kuusia jättää , mutta on sitten turha valittaa , jos kuusen takana piilossa oleva männyn tyvimutka jää huomaamatta ja vierestä napataan tyveltään suora puu .
Muutama tällainen väärä valinta , niin puhutaan satasten vahingosta .
….mutta Jessehän tuottaakin vain kuitupuuta . Hänen kohdallaan ei vahinkoa synny : )
Mites ne ”Pohjolan eucalyptykset” eli hybridihaavikot eroaa luonnottomasta puupellosta? Ja miksi joku niissäkään kasvattaisi kuusialiskasvoksia kun kasvatuksen järkevyyttä on laskettu sillä, että ne uudistuu uudestaan, täh.
Kyllä siellä voi kuusia kasvattaa ja kasvatankin. Samoin mäntyjä mutta yhtään hirveä sinne ei sitten parane päästää koska ne männyt sieltä menee heti syöntiin. Kyllä se haapa osaa uudistua vaikka siellä on seassa muutakin. Aika mukavan näköisiä metsiä olen tässä luonutkin. Porin Noormarkun yksi parhaita jossa on todella hieno sopeutus haapaa muun puuston kera. Taitolajia.
Ja mitä tulee puuntuotannon suuntautumiseeni on näköjään tukkimetsän nurin saanti kaikkein pisimmän kaavan mukaan. Ensin sulkeutuu männyn ja katsotaan nyt kerkeääkö vielä kuusikin sulkuun ennen minun hakkuuvuoroani. Kyllä alkaa olla vaikeaa tukin menekki.
Kerrotko vielä mitä järkeä siellä on kasvattaa kuusia? Mitä niistä tulee muuta kuin harmia? Mitä järkeä olisi kuusia alkaa kasvattaa kuitupuiksi haapojen kustannuksella?
Ihan juuri sen luonnollisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Ja kaiken lisäksi siinä kolmen metrin haapavälissä siellä täällä kyllä kuusi kasvaa aivan hyvin suorana ja kapeaoksaisena ylöspäin. Lisäksi kun haapa otetaan jo kahdenkymmenen vuoden kasvulla pois on sinne mahdollisuus jättää hyvämuotoisia kuusia vaikka tukiksi varttumaan harvakseltaan. Munia nk. useampaan koriin.
Tekee eurokantoja niistä haavoista ni tulee monimuotoisuutta reilusti. Kyllä mää sanon, että niistä kuusista ei paljoo ole jäljellä haavikon päätehakkuut jälkeen.
Kuvan kohteesta sanoisin, ettei se ole kuuselle soveliasta maata, koska männytkään eivät ole lyhyestä oksavälistä päätellen siinä kovinkaan hyvin kasvaneet.
Mitä taas Jessen juttuihin tulee, suosittelen hankkimaan seuraavaksi helikopterin niiden haapojen poistoon!
Muuten ei aliskasvoskuusista jää kuin muisto jäljelle.
Haavan oksat ja latvat ovat niin kovia, että kyllä siinä kaikki muu alta lakoaa.
Haavan oksien kovuudessa on myös etunsa. Sen latvus ei piiskaa kuusen latvaa luudaksiksi vaan antaa kuusen kasvaa nätisti yhdellä latvalla taivasta kohden. Eihän haapa mitään kaataessa raiskaa kun on hyvät suorittavat mutta myös kuusen koko pitää natsata eli olla isompi korkeudestaan kuin haapa. Silloin säilyy paremmin.
Nyt jätkä kirjoittaa asiaa. Ennakkoraivauksen jälkeen voi olla ettei kiirettä ensiharvennukselle ole. Muta eihän se kyllä ole liian aikaistakaan. Riistan vuoksi niitä muutamia kuusia voi jättää mutta ei niitä metsänkasvatuksessa siellä tarvita. Ja jos kuusia jättää niin muutaman kuusen ryhmiä mieluimmin kuin yksittäisiä sinne tänne.
Jos ite tekee sen ensiharvennuksen tekee lähes samaan tahtiin kuin raivauksenkin. Joten ainespuu kasalle vaan samaan syssyyn. Eihän siinä kärsi edes Kemerat jos tavaraa ainespuuksi vähän jää. Kantoja jää sitäkin enemmän.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Raivaus ja muutaman vuoden sisään harvennus.
Minkälaisen välin kemera hyväksyy raivauksen ja harvennuksen välillä . Montako vuotta kestää , ettei uudet vesat haittaa , jos kemeraa ei tarvitse miettiä ?
raivausaha heti töihin niin kohdistii metsän kasvukyky halutuihin puihin
Suoraan ensiharvennukselle vain. Hyvin tehtävissä olevaa mestaa.
Sanoo jesse joka ei ole päiväkään motoa ajanut. Minä kyllä raivaisin ja sitten moto perään. Eihän nuo risut ilman kaatoa sieltä pois lähde. Kakkosharvennuksessa ne ovat sitten vain enemmän tiellä kun saavat valoa ja lisääntyvät kasvuun. Jossain vaiheessa ne ovat raivattava kuitenkin niin miksi ei silloin kun niistä vähiten on vaivaa.
Hyvä laatuinen nuori männikkö, kuivia oksia jo kolmannes rungon pituudesta.
Ennakkoraivaus heti, varsinainen ensiharvennus 2 – 3 :n vuoden päästä, kumminkin niin ettei nuoren metsän hoidon kemera tuki mene ohi,
Erittäin helposti raivattava kuvio, josta paljastunee hyvä harvennusmetsä ja riittävästi laaturunkoja tuottamaan myös tukkisatoa.
ennakkoraivauksessa kannattaa jättää nuo alikasvoskuuset rauhaan ja raivata niille hieman tilaa.
Miksi Kuuset pitäisi jättää kasvamaan ja raivata niille lisätilaa?
Ei näytä kuusten laatu hääviltä . Nurin vain kaikki . On sen jälken helpompi valita harvennuksessa oikeat männyt kaadettavaksi . Helposti tulee tehtyä vääriä valintoja , kun näkyvyys ei ole riittävä .
Ja se raivaus kannattaa tehdä heti ja harvennus vasta 2-3:n vuoden kuluttua . Varjossa kantovesoja syntyy vähemmän ja ne vähätkin nuutuvat pois itsekseen . Tästä esimerkki lukijoiden kuvissa 17.2 -16 ”täydet pisteet ennakkoraivauksesta ”
Kyllä kuusia voi jättää harvakseen alalle. Mitä sitä luonnotonta puupeltoa tekemään kun ainekset metsämaisemaan on valmiina. Kaikki sellaiset konehemmot kannattaa käännyttää rajalta joiden näkökyky estyy muutamasta kuusenalusta.
Voihan niitä kuusia jättää , mutta on sitten turha valittaa , jos kuusen takana piilossa oleva männyn tyvimutka jää huomaamatta ja vierestä napataan tyveltään suora puu .
Muutama tällainen väärä valinta , niin puhutaan satasten vahingosta .
….mutta Jessehän tuottaakin vain kuitupuuta . Hänen kohdallaan ei vahinkoa synny : )
Mites ne ”Pohjolan eucalyptykset” eli hybridihaavikot eroaa luonnottomasta puupellosta? Ja miksi joku niissäkään kasvattaisi kuusialiskasvoksia kun kasvatuksen järkevyyttä on laskettu sillä, että ne uudistuu uudestaan, täh.
Kyllä siellä voi kuusia kasvattaa ja kasvatankin. Samoin mäntyjä mutta yhtään hirveä sinne ei sitten parane päästää koska ne männyt sieltä menee heti syöntiin. Kyllä se haapa osaa uudistua vaikka siellä on seassa muutakin. Aika mukavan näköisiä metsiä olen tässä luonutkin. Porin Noormarkun yksi parhaita jossa on todella hieno sopeutus haapaa muun puuston kera. Taitolajia.
Ja mitä tulee puuntuotannon suuntautumiseeni on näköjään tukkimetsän nurin saanti kaikkein pisimmän kaavan mukaan. Ensin sulkeutuu männyn ja katsotaan nyt kerkeääkö vielä kuusikin sulkuun ennen minun hakkuuvuoroani. Kyllä alkaa olla vaikeaa tukin menekki.
Kerrotko vielä mitä järkeä siellä on kasvattaa kuusia? Mitä niistä tulee muuta kuin harmia? Mitä järkeä olisi kuusia alkaa kasvattaa kuitupuiksi haapojen kustannuksella?
Ihan juuri sen luonnollisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Ja kaiken lisäksi siinä kolmen metrin haapavälissä siellä täällä kyllä kuusi kasvaa aivan hyvin suorana ja kapeaoksaisena ylöspäin. Lisäksi kun haapa otetaan jo kahdenkymmenen vuoden kasvulla pois on sinne mahdollisuus jättää hyvämuotoisia kuusia vaikka tukiksi varttumaan harvakseltaan. Munia nk. useampaan koriin.
Tekee eurokantoja niistä haavoista ni tulee monimuotoisuutta reilusti. Kyllä mää sanon, että niistä kuusista ei paljoo ole jäljellä haavikon päätehakkuut jälkeen.
Kuvan kohteesta sanoisin, ettei se ole kuuselle soveliasta maata, koska männytkään eivät ole lyhyestä oksavälistä päätellen siinä kovinkaan hyvin kasvaneet.
Mitä taas Jessen juttuihin tulee, suosittelen hankkimaan seuraavaksi helikopterin niiden haapojen poistoon!
Muuten ei aliskasvoskuusista jää kuin muisto jäljelle.
Haavan oksat ja latvat ovat niin kovia, että kyllä siinä kaikki muu alta lakoaa.
Jätä kuusta sekaan, jos on potenttiaalia.
Haavan oksien kovuudessa on myös etunsa. Sen latvus ei piiskaa kuusen latvaa luudaksiksi vaan antaa kuusen kasvaa nätisti yhdellä latvalla taivasta kohden. Eihän haapa mitään kaataessa raiskaa kun on hyvät suorittavat mutta myös kuusen koko pitää natsata eli olla isompi korkeudestaan kuin haapa. Silloin säilyy paremmin.
Tulen tässä kevään/kesän mittaan kuvaamaan esimerkkejä ”sekakäytöstä”.
Kaikki ainespuun mittaa pienemmät maahan ja kas – ei ole harvennustarvetta vielä muutamaan vuoteen.
Nyt jätkä kirjoittaa asiaa. Ennakkoraivauksen jälkeen voi olla ettei kiirettä ensiharvennukselle ole. Muta eihän se kyllä ole liian aikaistakaan. Riistan vuoksi niitä muutamia kuusia voi jättää mutta ei niitä metsänkasvatuksessa siellä tarvita. Ja jos kuusia jättää niin muutaman kuusen ryhmiä mieluimmin kuin yksittäisiä sinne tänne.
Jos ite tekee sen ensiharvennuksen tekee lähes samaan tahtiin kuin raivauksenkin. Joten ainespuu kasalle vaan samaan syssyyn. Eihän siinä kärsi edes Kemerat jos tavaraa ainespuuksi vähän jää. Kantoja jää sitäkin enemmän.