Jatkuvan kasvatuksen mallilla harvennettu parikymmentä vuotta sitten. Taas saisi mennä tukkisavottaan ja uutta puskee tilalle…
Jatkuvan kasvatuksen mallilla harvennettu parikymmentä vuotta sitten. Taas saisi mennä tukkisavottaan ja uutta puskee tilalle…
Metsänhoito
Harvanpuoleista – vajaatuottoiseksi hakattu silloin 20 vuotta sitten, eikä vieläkään ole leimausrajalla.
Ei ole missään nimessä jk metsä vaan normaali tasaikäisrakenteinen, korkeintaan tehty yläharvennus.
Kovin on tumma kuva, joten ei oikein näy kuin takana olevan (rivissä?) alikasvospuita.
Se peitteisyys on etu, jos siitä pitää. Tuotossa häviää useimmiten suurempien korjuukulujen takia tasaikäiselle vastaavalle metsälle. Mikä lienee kasvupaikkatyyppi tuossa männikössä ?
@jonssi: Millä perusteella ei ole? Ylhäältäpäin nimenomaan on harvennettu aiemmin. Miksi tämä ei olisi jk-metsää? Mikä tekee metsästä jk-metsän?
@puuki: tuore kangas
20 vuotta sitten ei ollut jatkuvaa kasvatusta oli vaan harsintahakkuu.
Eikös jatkuvassa kasvatuksessa ole kokoajan taimesta päätehakuu kypsään kasvamassa ja vähintään 10 vuoden välein mennään ja otetaan isoimmat pois. Tuossa kuvassahan ei ole kuin 2 eri sukupolvea kasvamassa. Luontaisesta uudistamisesta puhutaan jos tuosta kaadetaan tukit pois ja jätetään aluskuusikko kasvamaan.
Saattaisi riistan kannalta olla mieluinen sopivasti peitteinen metsä? Jäbiksille sopivaa suojaa samoin kanalinnun linnun pesille. Hirvikin tykkää olla tällaisissa puskissa koiran haukussa.
Yksi jk:n perusteluhan on monimuotoisuus!
Venyvä käsite tuo jatkuva kasvatus, kun ylispuiden poistokin on sitä, heh, heh!
@visakallo: miksei ylispuiden poisto olisi sitä? Alle jää puusto joka kasvaa eli kasvu jatkuu. Eikö ylispuiden poistolla nimenomaan tähdätä kasvun jatkumiseen?
@harrastelija: on riistalle mieleinen ja metsästäjät tykkää
@mottimasa: Kiitos määrittelystä! En tunne noita käsiterajauksia niin tarkkaan.
@sikari: meillä tuo käsite on ollut käytössä ainakin 80 v. Mihin perustuu väite ”20 vuotta sitten ei ollut”?
Hyvännäköinen metsä !
-Tuosta nyt siis poistetaan suurimpia ja vikanaisia?
-Onko jäävän puuston pp sitten se 10 – 12?
-Kuvassa olevat jo isot ku-taimet motokuski näkee väistääkseen, mutta entä niiden takana mahd. olevat metriset?
On minulle selvää, että jos tuo hakataan manutyönä,edellytykset taimikon säästymiseen /jk:n ovat olemassa.
Tuohan on hyvä kohde kun harvennukset on tehty ajallaan ja puusto hyväkuntoista.
Tuotahan voisi harventaa vielä niin, että jää harvahko suojuspuusto ja taimikon voi harventaa tukkitiheyteen hakkuun jälkeen. Harvakin alikasvos kasvaa ylispuiden alla laadukkaaksi.
Muistatko paljonko oli hakkuupoistuma ja tukkipuu% 20 v. sitten ? Pystyyn jäi silloin puuta jonkin verran . Olisiko 80-100 m³/ha jäävä puusto arvio haarukassa ?
(En halua ”torpata” mitenkään toimintaasi, ihan mielenkiinnosta kysyn.)
Ilmeisesti on tarkoituksena vielä harventaa noita ylispuita ja kaadettaessa varottava alla olevaa nuorta metsää. Uskon että ilman ylispuiden harventamista niin uutta taimiainesta ei synny.
Haasteellinen työmaa motokuskille ja vaatii järeän koneen että kaadot saadaan sinne minne ne kuuluukin. Sen jälkeen varmaan raivaussahalla poistetaan vikaantuneet taimet pois. Sillä ilman muuta nuori metsä tulee saamaan siipeensä hakkuussa. Viimeistään siinä vaiheessa kun runko vedetään ajouran varteen pätkittäväksi. Harventaminen on taitolaji tuollaisessa metsässä.
En tiedä onko parempi tehdäänkö työ kesäaika vai talviaikana. Kovalla pakkasella tahtoo nuori alusmetsä kärsivän enemmän. Mutta kesällä on sitten muut haittavaikutukset. Mielenkiintosta on myös seurata lahojen määrää kun aina siellä koneilla ryskätään.
Sama kuin siemenpuun poistoissa. Paras aika poistaa kun hangen päällä on näkyvissä taimia nollakeli yl. kevättalvella.
Sen metsäfakiirin haluaisinkin nähdä, joka noista kuvan aliskasvostarpeista kunnollisen metsän kasvattaa. Että oikein lisää taimiakin pitäisi tuonne sekaan syntyä! On alkanut nämä jk-jutut käymään täällä kieltämättä aika paksuiksi.
@isotee, koska kuvassa ei ole mitään erikäirakenteisen piirteitä, sitä enemmänkin tasaikäisrakenteisen metsän. Yläharvennus ei ole jk-menetelmä vaan tasaikäismenetelmä, jossa lopputulemana avohakkuu. Jatkuvassa kasvatuksessa, kyseessä on poimintahakkuu eikä päätehakkuuta tule koskaan. Kuvassa ei ole eri-ikäisluokkia ollenkaan, eikä varsinkaan männyn nuorennosta, joten lopputulemana on viimein kliimaksivaiheen kuusikko, jossa uudistumista ei tapahdu ja avohakkuu on tehtävä.
Isotee: ”miksei ylispuiden poisto olisi sitä? Alle jää puusto joka kasvaa eli kasvu jatkuu. Eikö ylispuiden poistolla nimenomaan tähdätä kasvun jatkumiseen?”
Alikasvos tosiaan näkyy kuvassa huonosti, joten pienellä varauksella täytyy kommentoida.
Samaan kiinnitin huomiota kuin Visakallo eli kaksijaksoiselta tuo lähinnä vaikuttaa, kun jk:ssa pitäisi olla kaiken ikäistä/kokoista puustoa, jotta kasvun lisäksi hakkuut olisivat jatkuvia. Kaksijaksoinen on perinteinen jatksollisen kasvatuksen menetelmä, luontainen uudistaminen ei ole jk:n kriteeri. Antinpoika piti jo siemenpuuhakkuutakin jatkuvana kasvatuksena, vaikka minusta siinä viimeistään siemenpuiden poiston jälkeen voidaan lopettaa puheet jatkuvasti peitteisestä metsästä.
Jos tuosta ottaa suurimmat männyt pois, jää siis käytännössä taimikko alle. Ja se taas ilmeisesti on kuusikkoa, joten kun kuusten alle ei kuusi enää herkästi uusiudukaan poislukien isommat reiät, jatkuvuus loppuu siihen, kun unohdetaan jääkauden jälkeinen metsittyminen ja puhutaan metsätaloudellisesti mielekkäistä aikajaksoista.
Jos taas jätetään ohuimmat männyt lihomaan, on ne suuressa vaarassa kaatua joko tuulessa tai lumen painosta.
Toki luontaine taimikko on aina hyvä asia. Kiinnostavaa on tässä se, paljonko runkoja/taimia sinne jää ja miten uudistuminen mäntyjen poiston jälkeen etenee. Heinittyykö liikaa, jolloin uusia taimia ei juurikaan tule vai onko siellä jo tarpeeksi alkuja, joista kohtuullinen metsä aikanaan kasvaa.
Kun katson kuvaa, en oikein näe kuin pari kolme kuusentainta tai nuorta kuusta ja koivunräippää, lisäksi hyvännäköisen lihotusvaiheessa olevan männikön. Kun tuon männikön poistaa puhutaan avohakkuusta ja jäljelle jää jos jää jonkinlainen luontaisesti syntynyt koivikko muutamalla kuusella höystettynä. Tuo näyttäisi jonkinlaiselta rämeensekaiselta johon ei tahdo luontaista syntyä. Mielestäni ylispuiden poistoa tehdään vain kun poistetaan nuoren kuusikon päältä vanha koivikko, tai unohtuneita siemenpuita ja silloin tapahtuu myös luontainen uudistaminen. Kun puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta metsän pituuskasvun suhteen käppyrä pysyy lähes samana kokoajan, koska silloin kaadetaan vain järeimmät puut pois ja tilalle jää aina jo pituuskasvun saavuttanutta, mutta vielä tukiksi ohutta puuta lihoamaan, oikeastaan pitäisi olla viittäkin eri kokoluokkaa jatkuvasti kasvamassa
Hirvistä johtuen kuusenistutusta männylle paremmin soveltuvalle maaperälle pidetään ongelmana ja kasvutappiot tulevat näkymään.
jk-metsässä samantyyppisellä maaperällä, kuuset kasvavat suorastaan erinomaisesti.
Mänty valoa tarvitsevana puulajina ei toimi.
Kuvan alikasvoskoivut eivät ole kasvatuskelpoisia. Tukkia ei niistä tule koskaan, kuitupuukuutioitakin tavattoman hitaasti jos ollenkaan. Raivurin terä on ainoa, mitä ne kaipaa.
Mitä MJO tarkoitat tuolla, että karussa jk-metsässä kuuset kasvavat erinomaisesti, mutta istutuskuviolla kasvutappioita tulee?
Sarkasmia Gla..
Muissa keskusteluissa pidetään usein kuusettumista ongelmana. Nykyisin istutetaan kuusia liian karuun männylle sopivaan ympäristöön.
Jk-kasvattajat näkevät taas jokaisen kuivan karhakan tulevana tukkipuuna.
Olen samaa mieltä. Uudistushakkuussa kaikki joista ei kuitua tule, niin alas raivurilla.