On harvennettu. Luonnossa ei näytä ihan niin tiheältä kuin kuvassa.
Pienempiä kuusia (taimikokoa) ei juuri tuossa kohtaa ole, muualla kuitenkin siellä täällä enimmäkseen puskissa.
Nähtäväksi jää tuleeko luonnontaimia oikeasti lisää. Koska tuota ei voi liian harvaksikaan hakata, jotta kuuset pysyisi pystyssä eikä vuosikasvu tyrehtyisi liiaksi.
Kuivan näköistä on taimettumista ajatellen. Sekametsän alle saattaisi taimia tullakin, mutta harvemmin tuon näköisessä metsässä kuusen alla kuusta kasvaa.
Sekametsää tuo alue suurimmalta osalta onkin. Kuva on kohdasta, jossa on vain muutamia mäntyjä kuusikon seassa.
Vuosi sitten harvennettu ja kuva otettu tänä keväänä heti lumien sulamisen jälkeen.
Lehtomaista kangasta.
Lehtomaista kangasta!
Arvopuut hakattu pois, kestää ainakin 10 – 15 vuotta, että tuo alkaa olla kasvukunnossa. Kunnollisia runkoja ei ole oikein jäljellä.
Kuvassa on tasan yksi huonolaatuinen kuusi , joka on etualalla jätetty aukkoon. Arvasin että joku tarttuu siihen mutta ihan hyvä kun tulee keskustelua.
Muut kuvan puut : kuuset on 70 – 80 l keskikooltaan ja puolikymmentä tukkikokoista mäntyä, jotka on laadultaan parhaasta päästä.
Kasvureaktio on kuusikossa nopeampi kuin esim. männikössä.
Jos PPA:aa ei lasketa liiaksi (~yli 50%), kok.kasvu elpyy muutamassa vuodessa. Riippuu toki lähtöpuuston kunnostakin kuinka nopeasti.
Tässäkin kuvassa tuli todistettu se Visakallon kommentti, kuinka kuva ei kerro totuutta koko metsästä ja niitä on helppo arvostella ilman parempaa tietoa kokonaistilanteesta.
Hyvältähän tuo näyttää, puut ovat arvokasvuvaiheessa ja voivat varmaan pysyä pystyssäkin. Jatkuvasta kasvatuksesta ei tuossa voi vielä puhua. Paljonko ja minkälaista puuta harvennuksessa lähti?
N. 70 m³/ha oli poistuma. Tukkia 40 %, pikkutukkia +parrua 29%. Puulajit : ku 60 %, mä 26 % , ko 14 % .
Jatkuvaakasvatusta tuolla kuviolla voi sanoa olevan, koska suurimmalla osalla alueesta on erirakenteisuutta ja latvuskerroksia on enemmän kuin 2 .
(Muiden kuvien julkaisu ei onnistunut, kun pixeleitä oli liikaa.)
Noilla spekseillä ei kuulosta mitenkään erityisen kannattavalta jatkuvalta kasvatukselta. Puukauppatili oli noin 2400 euroa / ha ja poistuman keskihinta 34 euroa / motti. Ei vaikuta ainakaan siltä mitä JK-apostolien opastuksissa väitetään. Aika tavanomainen kakkosharvennuksen puukauppatili, toki rehevässä kuusikossa sen pitäisi olla aika paljon enemmän.
Jos tässä ei nyt ollut niin, että tukki kertyi muutamista yli motin kuusista, niin tosiasia on se, että poistit hakkuussa parhaassa arvokasvuvaiheessa olevaa puustoa.
Kuuset , jotka oli jääneet edellisessä päätehakkuussa kasvamaan, oli juuri niitä isoimpia puita, joita ei enää kannattanut jättää pystyyn.
Tili oli tavanomainen, koska ei ole mitään mieltä hakata puustoa niin harvaksi, että kuuset ei pysy enää kunnolla pystyssä ja /tai kokonaiskasvu hiipuu liian pieneksi.
Ensiharvennus on tehty tuossa 12 vuotta sitten. Siinä poistettiin
pääasiassa vain lengot istutusmännyt.
Meillä päin tuollainen ei taatusti taimetu, joten jk:n voisi meillä suosiolla unohtaa.
Kysymys kuuluu, että oliko edellinen harvennus tehty myöhässä, koska puut näyttävät kasvavan huonosti. Minusta harvennusohje antaa usein liian myöhäisen harvennusajan.
Oma käsitys on, että puun kysyntä ja hinta tulee lähivuosikymmeninä kasvamaan. Siksi pyrin mahdollisimman suureen kasvuun, tietenkin järkevällä tavalla. Kuvan metsä on siis meikäläisen ajatusmallin vastakohta. Meillä ei ole yhtään noin harvaa kasvatuskuusikkoa.
Kuuset on alikasvoskuusia, jotka on kasvaneet tiheässä. Eh:n aikaan ne oli taimikokoa kaikki muut paitsi ne edellisen puusukupolven tukkipuukuuset, jotka on nyt hakattu. Kasvu ei ole vielä elpynyt. Kuva on pohjoiseen päin viettävästä kohdasta, joten sekin vaikuttaa kasvuun jonkin verran.
Ei se alikasvoskuusikko kasva missään kovin kummoisesti, kun päällä kasvaa tukkipuumäntyjä, -kuusia ja koivujakin. Tietysti jossain E-Suomessa vähän paremmin kuin näillä korkeuksilla.
Metsänhoito
Onko tuo hakattu vai onko tarkoitus hakata? Alikasvosta kun ei juurikaan näy.
On harvennettu. Luonnossa ei näytä ihan niin tiheältä kuin kuvassa.
Pienempiä kuusia (taimikokoa) ei juuri tuossa kohtaa ole, muualla kuitenkin siellä täällä enimmäkseen puskissa.
Nähtäväksi jää tuleeko luonnontaimia oikeasti lisää. Koska tuota ei voi liian harvaksikaan hakata, jotta kuuset pysyisi pystyssä eikä vuosikasvu tyrehtyisi liiaksi.
Kuivan näköistä on taimettumista ajatellen. Sekametsän alle saattaisi taimia tullakin, mutta harvemmin tuon näköisessä metsässä kuusen alla kuusta kasvaa.
Sekametsää tuo alue suurimmalta osalta onkin. Kuva on kohdasta, jossa on vain muutamia mäntyjä kuusikon seassa.
Vuosi sitten harvennettu ja kuva otettu tänä keväänä heti lumien sulamisen jälkeen.
Lehtomaista kangasta.
Lehtomaista kangasta!
Arvopuut hakattu pois, kestää ainakin 10 – 15 vuotta, että tuo alkaa olla kasvukunnossa. Kunnollisia runkoja ei ole oikein jäljellä.
Kuvassa on tasan yksi huonolaatuinen kuusi , joka on etualalla jätetty aukkoon. Arvasin että joku tarttuu siihen mutta ihan hyvä kun tulee keskustelua.
Muut kuvan puut : kuuset on 70 – 80 l keskikooltaan ja puolikymmentä tukkikokoista mäntyä, jotka on laadultaan parhaasta päästä.
Kasvureaktio on kuusikossa nopeampi kuin esim. männikössä.
Jos PPA:aa ei lasketa liiaksi (~yli 50%), kok.kasvu elpyy muutamassa vuodessa. Riippuu toki lähtöpuuston kunnostakin kuinka nopeasti.
Tässäkin kuvassa tuli todistettu se Visakallon kommentti, kuinka kuva ei kerro totuutta koko metsästä ja niitä on helppo arvostella ilman parempaa tietoa kokonaistilanteesta.
Hyvältähän tuo näyttää, puut ovat arvokasvuvaiheessa ja voivat varmaan pysyä pystyssäkin. Jatkuvasta kasvatuksesta ei tuossa voi vielä puhua. Paljonko ja minkälaista puuta harvennuksessa lähti?
N. 70 m³/ha oli poistuma. Tukkia 40 %, pikkutukkia +parrua 29%. Puulajit : ku 60 %, mä 26 % , ko 14 % .
Jatkuvaakasvatusta tuolla kuviolla voi sanoa olevan, koska suurimmalla osalla alueesta on erirakenteisuutta ja latvuskerroksia on enemmän kuin 2 .
(Muiden kuvien julkaisu ei onnistunut, kun pixeleitä oli liikaa.)
Noilla spekseillä ei kuulosta mitenkään erityisen kannattavalta jatkuvalta kasvatukselta. Puukauppatili oli noin 2400 euroa / ha ja poistuman keskihinta 34 euroa / motti. Ei vaikuta ainakaan siltä mitä JK-apostolien opastuksissa väitetään. Aika tavanomainen kakkosharvennuksen puukauppatili, toki rehevässä kuusikossa sen pitäisi olla aika paljon enemmän.
Jos tässä ei nyt ollut niin, että tukki kertyi muutamista yli motin kuusista, niin tosiasia on se, että poistit hakkuussa parhaassa arvokasvuvaiheessa olevaa puustoa.
Kuuset , jotka oli jääneet edellisessä päätehakkuussa kasvamaan, oli juuri niitä isoimpia puita, joita ei enää kannattanut jättää pystyyn.
Tili oli tavanomainen, koska ei ole mitään mieltä hakata puustoa niin harvaksi, että kuuset ei pysy enää kunnolla pystyssä ja /tai kokonaiskasvu hiipuu liian pieneksi.
Ensiharvennus on tehty tuossa 12 vuotta sitten. Siinä poistettiin
pääasiassa vain lengot istutusmännyt.
Meillä päin tuollainen ei taatusti taimetu, joten jk:n voisi meillä suosiolla unohtaa.
Kysymys kuuluu, että oliko edellinen harvennus tehty myöhässä, koska puut näyttävät kasvavan huonosti. Minusta harvennusohje antaa usein liian myöhäisen harvennusajan.
Oma käsitys on, että puun kysyntä ja hinta tulee lähivuosikymmeninä kasvamaan. Siksi pyrin mahdollisimman suureen kasvuun, tietenkin järkevällä tavalla. Kuvan metsä on siis meikäläisen ajatusmallin vastakohta. Meillä ei ole yhtään noin harvaa kasvatuskuusikkoa.
Kuuset on alikasvoskuusia, jotka on kasvaneet tiheässä. Eh:n aikaan ne oli taimikokoa kaikki muut paitsi ne edellisen puusukupolven tukkipuukuuset, jotka on nyt hakattu. Kasvu ei ole vielä elpynyt. Kuva on pohjoiseen päin viettävästä kohdasta, joten sekin vaikuttaa kasvuun jonkin verran.
Ei se alikasvoskuusikko kasva missään kovin kummoisesti, kun päällä kasvaa tukkipuumäntyjä, -kuusia ja koivujakin. Tietysti jossain E-Suomessa vähän paremmin kuin näillä korkeuksilla.
anna kasvaa kyllä siitä metsää tulee tavoiteita on niin erinlaisia jokainen menee sillä mitä on