Kirvesvarsipuuta pihlajista tulossa ja monimuotoista sekametsää . Yhden tilin siitä saa, kun valtapuut kaataa. Seuraava tili onkin sitten näillä näkymillä olematon, mutta ei tarvitse korkoa uudistamiskuluille laskea jos alusmetsästä kasvatetaan jatkuvan kasvatuksen monimuotoinen vihermetsä.
Noin se menee. Meillä on ollut tuollaisia. Joskus aikanaan jätetty siemenpuita rehevälle pohjalle luokkaa 200. Ovat kasvaneet kohtuullisesti, mutta kokonaiskasvu on pieni metsän harvuudesta johtuen. Uutta kasvatuskelpoista alusmetsää ei ole tullut vuosikymmenien odottelusta huolimatta.
Tiheys ollut varmaan sopiva jk:n teorian mukaan taimettumista varten. Ehkä virhe on nyt tullut siitä, kun olet mennyt raivaamaan aluskasvustoa. Jk:ssahan ei tunnetusti tule raivauskulujakaan…
Olenko nyt rikollinen vai sankari, kun laitan 50000 pihlajaa ja leppää nutulleen? (ha) Njaa, odottavan aika on pitkä; jatkuvan kasvatuksen harrastajan aika on todella piiitkä.
Seuraavaksi päätehakkuu ja mielipuolinen itsemurha. Istutus ra-koivulle.
Eiku olisikin pitänyt jatkaa pihlajan kasvatusta, tiedä vaikka olisivat muutaman vuosikymmenen päästä painonsa arvossa kultaa..
Noh, 12,00 euroa siitä lepästä ja pihlajastakin nyt saa mutta mistä tietää mikä on tulevaisuuden puulöytö. Pitää muistaa että leppäkin kasvaa tuossa kahdessatoista vuodessa isoksi puuksi kuten moni muukin lehtipuu. Joten arvo nyt on siis kohdillaan vaikka toki kaiken kuitu/e-puun hinta hiukan saisi kiivetäkkin. Puhuin siis pystykaupan hinnasta. Olisin kuitenkin jättämässä muutaman kymmenen pihlajaa ja leppää kasvuun uudistuksessakin.
Eikö alueella ole lainkaan hirviä? Luulisi pihlajan menevän hirvien turpiin. Päätehakkuuta vailla taitaisi olla tuo alue. Avohakkuun jälkeen voi jonkin verran jättää pihlajaa ja leppää monimuotoisuuspuiksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirvesvarsipuuta pihlajista tulossa ja monimuotoista sekametsää . Yhden tilin siitä saa, kun valtapuut kaataa. Seuraava tili onkin sitten näillä näkymillä olematon, mutta ei tarvitse korkoa uudistamiskuluille laskea jos alusmetsästä kasvatetaan jatkuvan kasvatuksen monimuotoinen vihermetsä.
Noin se menee. Meillä on ollut tuollaisia. Joskus aikanaan jätetty siemenpuita rehevälle pohjalle luokkaa 200. Ovat kasvaneet kohtuullisesti, mutta kokonaiskasvu on pieni metsän harvuudesta johtuen. Uutta kasvatuskelpoista alusmetsää ei ole tullut vuosikymmenien odottelusta huolimatta.
Vau, tasaikäisrakenteinen metsä tasaikäisrakenteisella käsittelyllä myös pysyy sellaisena. Miten iso kyläneuvosto tämän toteamiseen tarvitaan?
Tiheys ollut varmaan sopiva jk:n teorian mukaan taimettumista varten. Ehkä virhe on nyt tullut siitä, kun olet mennyt raivaamaan aluskasvustoa. Jk:ssahan ei tunnetusti tule raivauskulujakaan…
Olenko nyt rikollinen vai sankari, kun laitan 50000 pihlajaa ja leppää nutulleen? (ha) Njaa, odottavan aika on pitkä; jatkuvan kasvatuksen harrastajan aika on todella piiitkä.
Seuraavaksi päätehakkuu ja mielipuolinen itsemurha. Istutus ra-koivulle.
Eiku olisikin pitänyt jatkaa pihlajan kasvatusta, tiedä vaikka olisivat muutaman vuosikymmenen päästä painonsa arvossa kultaa..
Noh, 12,00 euroa siitä lepästä ja pihlajastakin nyt saa mutta mistä tietää mikä on tulevaisuuden puulöytö. Pitää muistaa että leppäkin kasvaa tuossa kahdessatoista vuodessa isoksi puuksi kuten moni muukin lehtipuu. Joten arvo nyt on siis kohdillaan vaikka toki kaiken kuitu/e-puun hinta hiukan saisi kiivetäkkin. Puhuin siis pystykaupan hinnasta. Olisin kuitenkin jättämässä muutaman kymmenen pihlajaa ja leppää kasvuun uudistuksessakin.
Myy ne männyt pois ja jätä muut rojut täyttämään sitä 20% eu:n suojeluvelvoitetta
Eikö alueella ole lainkaan hirviä? Luulisi pihlajan menevän hirvien turpiin. Päätehakkuuta vailla taitaisi olla tuo alue. Avohakkuun jälkeen voi jonkin verran jättää pihlajaa ja leppää monimuotoisuuspuiksi.