Luontaisesti uudistettu (yritetty) männikkö. Ensin söivät myyrät kaikki taimet. Tein männyn kylvön ja lähtikin vielä hyvin taimettumaan mutta joka vuosi ovat hirvet käyneet osan taimista tärvelemässä ja nyt parin päivän aikana 80 % lopuistakin männyntaimista syöty.
Turhaa on männynkasvatuksen yrittäminen niin kauan kuin hirvikannan annetaan KASVAA. Koskaan aiemmin ei hirviä ole ollut niin paljon alueella kuin nyt.
Taimet olisi pitänyt ruiskuttaa Trico-karkotteella.
Monet taimet näyttävät olevan jo aika pitkiä.
Muutamana vuonna vielä karkotetta, niin latva olisi jo säilynyt.
Hirvimiesten oikeuksia ei saa polkea arvostelemalla hirvikantaa liian suureksi. Puuntuottajan tehtävänä on kasvattaa ja ruokkia hirviä, jotta hirvimiesten eliittiharrastus tuottaisi mahdollisimman suurta nautintoa. Vaikka hirvikanta onkin sadassa vuodessa lähes satakertaistunut, se ei vieläkään ole kyllin suuri tyydyttämään hirvimiehen tappamisviettiä. Muutama ihmisraato vuodessa liikenteessa, miljoonainvestoinnit riista-aitoihin, ja miljoonavahingot maa- ja metsätaloudelle ovat pieni hinta metsästysharrastuksesta, jonka taloudellinen ja oikeudellinen asema menee reilusti puuntuotannon ylitse.
Luontainen uudistaminen tässä tuskin syy on taimikon tärviölle; melko varmasti samalla tavalla olisi myyrät ja sitten hirvet syöneet istutustaimetkin. Kuusikon perustaminen olisi saattanut tietysti onnistua viljellen, mutta kuusen viljely joka paikkaan taas ei vaikuttaisi olevan viisasta eri raakapuutavaralajien viime aikaista hintakehitystä ajatellen.
Kommenteissa ehdotettiin hirvikarkotteen ruiskuttamista. Aine ei ole ilmaista eikä varsinkaan levitystyö. Ja kun ruiskutukset olisi tehtävä toistuvasti useamman vuoden ajan, niin kuka tahansa korkolaskennan perusasiat ymmärtävä tajuaa, että bisnestä ei karkotteiden levittämiseen tukeutuva männynkasvatus ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luontaisesti uudistettu (yritetty) männikkö. Ensin söivät myyrät kaikki taimet. Tein männyn kylvön ja lähtikin vielä hyvin taimettumaan mutta joka vuosi ovat hirvet käyneet osan taimista tärvelemässä ja nyt parin päivän aikana 80 % lopuistakin männyntaimista syöty.
Turhaa on männynkasvatuksen yrittäminen niin kauan kuin hirvikannan annetaan KASVAA. Koskaan aiemmin ei hirviä ole ollut niin paljon alueella kuin nyt.
Taimet olisi pitänyt ruiskuttaa Trico-karkotteella.
Monet taimet näyttävät olevan jo aika pitkiä.
Muutamana vuonna vielä karkotetta, niin latva olisi jo säilynyt.
Hirvimiesten oikeuksia ei saa polkea arvostelemalla hirvikantaa liian suureksi. Puuntuottajan tehtävänä on kasvattaa ja ruokkia hirviä, jotta hirvimiesten eliittiharrastus tuottaisi mahdollisimman suurta nautintoa. Vaikka hirvikanta onkin sadassa vuodessa lähes satakertaistunut, se ei vieläkään ole kyllin suuri tyydyttämään hirvimiehen tappamisviettiä. Muutama ihmisraato vuodessa liikenteessa, miljoonainvestoinnit riista-aitoihin, ja miljoonavahingot maa- ja metsätaloudelle ovat pieni hinta metsästysharrastuksesta, jonka taloudellinen ja oikeudellinen asema menee reilusti puuntuotannon ylitse.
Luontainen uudistaminen tässä tuskin syy on taimikon tärviölle; melko varmasti samalla tavalla olisi myyrät ja sitten hirvet syöneet istutustaimetkin. Kuusikon perustaminen olisi saattanut tietysti onnistua viljellen, mutta kuusen viljely joka paikkaan taas ei vaikuttaisi olevan viisasta eri raakapuutavaralajien viime aikaista hintakehitystä ajatellen.
Kommenteissa ehdotettiin hirvikarkotteen ruiskuttamista. Aine ei ole ilmaista eikä varsinkaan levitystyö. Ja kun ruiskutukset olisi tehtävä toistuvasti useamman vuoden ajan, niin kuka tahansa korkolaskennan perusasiat ymmärtävä tajuaa, että bisnestä ei karkotteiden levittämiseen tukeutuva männynkasvatus ole.