Näkymä on edellisen kuvan kohteen palstan sisältä hakkuun jälkeen . /// Tämä tosiaan voisi kuvata jk-metsää kolmannen harsintakierroksen tapahduttua . ….eli seuraavaan tiliin olisi ajallisesti todella pitkä matka…kasvatettavien puiden laadullakaan ei voisi paljoa elvistellä . Varjossa kasvaneet (kituneet) puut ovat mutkaisia ja teknisesti heikkolaatuisia. Kunnon tyvitukki on saatavissa varsin harvoista rungoista . Sekin vasta vuosikymmenien odottelun jälkeen.
Kyllä noista jonkinmoinen metsä tulee mutta kieltämättä aikaa ottaa ja masentavan näköinen pitkään. Olen tuollaisella palstalla mökin naapurimetsässä katsellut tämän talven hakkuuta ja sieltäkin tosiaan tuli kunnioitettava leppäkasa. Tosin M-G jälkiosti senkin. Se miksi noista voi olla toiveikas on ettei ole juuri vaihtoehtoakaan. Pakko sitä on kasvattaa koska ei kukaan juuri tuollaista helposti sileäksikään anna vetää. On se kuitenkin jo sen kokoista.
Eihän tuossa kasvatustavassa pahaa vikaa olisikaan jos puumarkkinat olisivat oikeasti monipuolisempia. Nyt se erikoisempi on marginaalia jota ei juuri muuhun lykätä kuin hakkeeksi. Paljonhan tuoltakin on ylispuustoa lähtenyt joten kuutioita kyllä mutta hinta ei juuri hirvitä.
Niin ei kai se metsänkasvatuksen tavoite tämä ole että päädytään ”jonkilaiseen metsään”. Tuo vankka lepikko on yksipuolistanut tuota maan ravinnetasapainoa ja kuuset alkavat tekemään tuota s- mutkaan ja pensas latvaa. Minusta suorittava on onnistunut hyvin harvennuksessa ja 10 – vuoden päästä maaston ilme on ihan toinen. Mutta hyvää tukkimetsää ei siitä tule. Taannoin harvensin tullaisen metsän jossa oli 20 – vuotta tehty sama harvennus kuin kuvassa. Kasvu metsällä oli erinomainen mutta tyvimutkaa oli valtavasti samoin välitukissa oli poikaoksia ja s- mutkia. Kuitukasa oli valtava ja ilmeisesti UPM oli mielissään.
Kas kummaa kun vain leppä yksipuolistaa maan ravinnetasapainoa. Kyllä se kuusenkin karike aika tappavan köyhää pohjaa on. Turha tuollaisia on esittää. Kyllä leppä mahtuu kuusikossa elämään ja antaa lehthumusta joka ruokkii muuten hapanta neulaspohjaa. Ei ylispuuksi välttämäti mutta kasvaa myös alla ihmeen sitkeästi ja hyvin tuottaen.
Vielä pitää jesse sinunkin kiertää metsiä kun tuollaisia mielipiteitä kirjoittelet. Siihen ei paljon akatemista tutkimusta tarvitse kun kulkee ja katselee miten nämä suomen eri metsäkuivioita kasvaa ja kuinka niitä on hoidettu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Jk:ta suorittava siellä toteuttelee.
Kyllä kasvutilaa nyt,kunhan ei yläkerran herra lisäpoistumaa pylläyttäisi ensi suvena.
Näkymä on edellisen kuvan kohteen palstan sisältä hakkuun jälkeen . /// Tämä tosiaan voisi kuvata jk-metsää kolmannen harsintakierroksen tapahduttua . ….eli seuraavaan tiliin olisi ajallisesti todella pitkä matka…kasvatettavien puiden laadullakaan ei voisi paljoa elvistellä . Varjossa kasvaneet (kituneet) puut ovat mutkaisia ja teknisesti heikkolaatuisia. Kunnon tyvitukki on saatavissa varsin harvoista rungoista . Sekin vasta vuosikymmenien odottelun jälkeen.
Kyllä noista jonkinmoinen metsä tulee mutta kieltämättä aikaa ottaa ja masentavan näköinen pitkään. Olen tuollaisella palstalla mökin naapurimetsässä katsellut tämän talven hakkuuta ja sieltäkin tosiaan tuli kunnioitettava leppäkasa. Tosin M-G jälkiosti senkin. Se miksi noista voi olla toiveikas on ettei ole juuri vaihtoehtoakaan. Pakko sitä on kasvattaa koska ei kukaan juuri tuollaista helposti sileäksikään anna vetää. On se kuitenkin jo sen kokoista.
Eihän tuossa kasvatustavassa pahaa vikaa olisikaan jos puumarkkinat olisivat oikeasti monipuolisempia. Nyt se erikoisempi on marginaalia jota ei juuri muuhun lykätä kuin hakkeeksi. Paljonhan tuoltakin on ylispuustoa lähtenyt joten kuutioita kyllä mutta hinta ei juuri hirvitä.
Niin ei kai se metsänkasvatuksen tavoite tämä ole että päädytään ”jonkilaiseen metsään”. Tuo vankka lepikko on yksipuolistanut tuota maan ravinnetasapainoa ja kuuset alkavat tekemään tuota s- mutkaan ja pensas latvaa. Minusta suorittava on onnistunut hyvin harvennuksessa ja 10 – vuoden päästä maaston ilme on ihan toinen. Mutta hyvää tukkimetsää ei siitä tule. Taannoin harvensin tullaisen metsän jossa oli 20 – vuotta tehty sama harvennus kuin kuvassa. Kasvu metsällä oli erinomainen mutta tyvimutkaa oli valtavasti samoin välitukissa oli poikaoksia ja s- mutkia. Kuitukasa oli valtava ja ilmeisesti UPM oli mielissään.
Kas kummaa kun vain leppä yksipuolistaa maan ravinnetasapainoa. Kyllä se kuusenkin karike aika tappavan köyhää pohjaa on. Turha tuollaisia on esittää. Kyllä leppä mahtuu kuusikossa elämään ja antaa lehthumusta joka ruokkii muuten hapanta neulaspohjaa. Ei ylispuuksi välttämäti mutta kasvaa myös alla ihmeen sitkeästi ja hyvin tuottaen.
Vielä pitää jesse sinunkin kiertää metsiä kun tuollaisia mielipiteitä kirjoittelet. Siihen ei paljon akatemista tutkimusta tarvitse kun kulkee ja katselee miten nämä suomen eri metsäkuivioita kasvaa ja kuinka niitä on hoidettu.