Istutettu noin 25 vuotta sitten. Tehty kevyt ensiharvennus 3 vuotta sitten.
Epäilisin, että näistäkin puista löytyy tarpeeksi laadukasta tavaraa sahateollisuuden tarpeisiin tulevaisuudessa.
Istutettu noin 25 vuotta sitten. Tehty kevyt ensiharvennus 3 vuotta sitten.
Epäilisin, että näistäkin puista löytyy tarpeeksi laadukasta tavaraa sahateollisuuden tarpeisiin tulevaisuudessa.
Metsänhoito
Epäilemmättä aikanaan hyvää sahapuuta hakattavaksi ja jalostettavaksi.Ikkunapokapuuta ei kylläkään,koska kasvu on reipasta ja lustot leveitä.
Suomalainen ikkunanpoka – ja karmiteollisuus viis veisaa lustojen paksuudesta, lustojen suunnasta ja oksaisuudesta, koska niillä kaikilla on sormijatkoslaitteet. Niillä tehdään pellonreunamännyistä oksatonta laatua, joka menee maalattuna kotimaahan kuin kuumille kiville.
Sille laadulle on uusi nimitys: ”Kylläsekelpaa”.
Kyllä se kelpaa laatu ei nykypäivänä kuulosta hyvältä, varsinkin metsatalouden eräänlaisessa mallimaassa. Itse en ostais höttöpokia. Neuvostoliiton suunnitelmatalouden laatuako kaipaillaan. Jos laatu on huono, niin huono on tulevaisuuskin.
Puuikkunan markkinaosuus maailmalla on todella pieni. Alumiini ja muovi ovat tulleet jäädäkseen. Suomessa käytetään vielä etenkin asuinrakennuksissa puuikkinoita, mutta niissäkin lähes kaikissa ulkopuite ja karmin ulkopinta ovat alumiinia. Sisäpuite ja karmi ovat säältä suojassa, joten tavallinen mänty kestää niissä oikein hyvin. Eipä juuri kenenkään kannata ikkunoiden takia kitumäntyjä kasvattaa, tuskin muutenkaan. Metsäyhtiöidenkin uusien pääkonttorien ikkunat näkyvät olevan vain lasia ja alumiini, ei puuta.
Miksi sitten ylipäätään edes kasvattaa minkäänlaista sahapuuta. Kaipa ulkovuorauksia vielä laudasta jotkut laittaa. Sinne ei kannata höttöä tälläillä.
Kyllähän sahapuuta kannattaa kasvattaa. Suurin osa sahatavarasta käytetään erilaisiin liimapuurakenteisiin, todella pieni osa menee esim. ulkoverhoukseen.
Tyhmempi järki sanoisi, että tiukkasyisestä puusta tulee lujempaa liimapuupalkkia.
Onko kukaan meistä kuitenkaan saanut parempaa hintaa tiheäsyisestä puusta?
Niinpä. Herää kysymys onko tämä sitä kehitystä ja oikeanlaista menoa korkean kehityksen maassa. Tuotetaan halpaa bulkkia ja koitetaan kilpailla halpojen maiden kanssa. Kovasti aina kuitenkin jaksetaan mainita, että on se tuo pohjoisen puu laadukasta. Joka hirsitalotehdas näin mainostaa. Ja vastaus: kyllä on. Talohirsiksi ei ostaja edes ostanut hyötevää tukkia.
Kyllä nuo saksalaiset talonrakentajat ovat tyhmiä, kun ne ostavat suomesta ihan omilla laatuvaatimuksillaan ikkunakantellia ja maksavat – tyhmät siitä moninkertaista hintaa bulkkitavaraan verrattuna.
Sitten vielä uskottelevat, että heidän pokansa kestävät yhtä kauan kuin talo, johon ne on asennettu – joskus jopa pitempään.
Ulkovuoraukseen käytetään vain Kuusta.
Rakennuspuutavaraa luokiteltaessa kantaviin rakenteisiin käytetään vain puita, jotka ovat leimattuja. Liimapuupalkkeja tehdään kyllä aika heikostakin lankusta.
Puun käyttöä mm. rakentamisessa kannatan kovasti, mutta ihan en ymmärrä, minkä takia siitä pitäisi ehdoin tahdoin tehdä mm. näitä ikkunan ulkopuitteita. Alumiiniprofiili säärasitukselle altistuvissa osissa tuo huoltovapautta ja suurin osa rakenteesta on tällöinkin puuta. Toki jos välttämättä haluaa päästä tekemään toistuvaa huoltomaalausta siihen tiukkasyiseen ja kenties vielä pihkaiseen pokaan ja karmiin, missä maali ei oikeastaan tahdo kunnolla edes pysyä kiinni, niin mikä ettei.
Saksassa ja monissa muissakin maissa luonnonmukaiset tuotteet on arvossaan, joten siksi varmaan kelpaa vain laadukas ikkunanpokapuu.
Täälläkin esim. hirsimökkeihin sopii paremmin luonnonpuusta tehdyt kuin alumiiniset ; varsinkaan perinnerakentamiseen ei kuulu alumiinin käyttö.
Mm. sisäverhoukseen niitä oksattomia lautoja käytetään. Harmi vain kun
ainakaan tällä hetkellä ei laadusta alkutuottajille makseta mitään lisää. Siksi se potentiaalinen etu pohjoisen puusta markkinoilla hupeneekin pikkuhiljaa niiden hyödyksi, jotka sitä osaavat hyödyntää mm. huonekaluteollisuudessa.
Itävaltalaisetkin hankki sahat Nurmeksesta ja Lieksasta varmaan juuri sahapuun hyvän laadun takia.
Paremminhan se maali tiheässä sydänpuussa pysyy kuin höttöpuussa. Pihkainen puuhan taasen on virheellistä. Pihkapesä, rikkein puussa tai oksa. Yleensä pihkovia paikkoja löytyy juuri höttöpuusta, joka usein pihkoo kauttaaltaan.
Pystykarsittu , kunnollisen kokoinen tukki sahataan yleensä niin, että joka sivulta tulee ohut oksaton listavärkki. Paksuus saattaa olla jopa alle 15 mm. Sivuista sahataan lisäksi oksattomia pintalautoja, jotka kantataan järkeviin leveyksiin.
Sydäntavara sahataan yleensä lankuiksi, joiden reunoista sahataan listavärkkiä. Jos mahdollista, ihan sydämestä sahataan ”kolmen sivun oksaton”, jonka puuseppä vielä hyödyntää omissa valmisteissaan.
Pystykarsittu mäntytukki tuottaa moninkertaisesti enemmän oikein sahattuna, kuin Bulkkisahattuna tavallisten tukkien tapaan.