Noinhan kuusikon kuuluukin kasvaa. Tiheys kiinnostaa minuakin, kun paikoin hiukan liikaa näyttäisi olevan ensiharvennusta ajatellen ainakin keskimmäisen kuvan perusteella.
Olen gla:n kanssa samaa mieltä. Jos kiinnostusta vielä löytyy niin ottaisin noita pienempiä kuusia pois ja laittaisin sen kasvuun oikeaan tiheyteen. usein kun nuo alikasvos kuuset tuolla seassa kasvaa niin ne tekevät varsinaisista puista turhan toispuoleisia oksien suhteen kun varjostavat omalta osaltaan.
Tuossa jos ammattimetsuri olisi ollut niin siinä viimeisessä raivauksessa olisi lähtenyt myös nuo pienemmät kuuset. Monesti metsureilla ja isännillä on ns ”havupuukammo” ja tahdotaan jättää kaikki havupuut kasvamaan ja lehtipuut vain poistetaan. Samanlailla se havupuukin kuuluu poistettavien listalle jos se väärässä paikassa kasvaa,
Epäilen, että kuvan ottaja on seissyt tien ojan etupuolella ihan kovalla pohjalla nappaskengissä ja nuo pari pikkukuusta ovat siinä ojamaiden ja tieaukon huostassa.
Näyttää kuitenkin, että syvemmällä kuusikossa olisi jopa koivukin?
Kuvio hakattu loppukesällä -05, Laikkumätästetty syksyllä -05. Istutettu keväällä -06. (Eli siis 12 kasvukautta eikä 13 niin kuin ulkoa muistelin) Etsitty parina kesänä heinän/vatun seasta taimia. Raivurilla käyty kerran läpi. Vuotta en muista. Paikka paikoin olisi joitain kaadettavia puita mutta aika yksittäisiä. Kuvion vähän karumpi kohta joka istutettu männylle on käyty kahteen kertaan läpi. Heinästä ei haittaa niin puskee vesakko paljon enemmän.
Tiheyttä ei ole mitattu lähivuosina niin en käy arviosta heittämään mitä on tullut jätettyä ja paljon siihen on tullut lisää. Todennäköisesti ei ole tullut edes silloinkaan mitattua. Tehty vaan mikä on silmää miellyttänyt.
Maailmasta ei aina etukäteen tiedä mutta jos vielä itse hankintana tehdään niin voi olla 10+ vuoden päästä ensiharvennuksen aika.
Jeessillä on jäänyt tuo biologia täysin tuntemattomaksi tieteenalaksi. Tuolla periaatteella ei paljoa sahatuukien kasvatuskkesta ole varaa puhua tai edes haaveilla.
En tiedä, eletäänkö Jeessen kanssa tykkänään eri maailmoissa, mutta koskaan ei ole vielä ensiharvennuskauppojen kanssa ongelmia tullut, vaikka jokainen niistä on ollut pystykauppa. Nuorimmat koivikot olivat 13 vuotta vanhoja, ja kaikki kuusikot ja männiköt ovat olleet kaksikymppisiä. On järjetöntä viivyttää ensiharvennusta, jotta saisi 10-20 mottia enemmän kuitupuuta hehtaarilta. Kesäretkekäiset näkivät melko järeän 27v. kuusikon, johon oli juuri tehty toinen harvennus. Olisin tehnyt itselleni korvaamattoman vahingon, jos olisin viivyttänyt ensiharvennuksen tehtäväksi vasta silloin!
Hyvin on kelvanneet tähän asti kuitusilppu ja vähän järeämpikin. Tavaran kun laittaa kelirikkokelpoisen, talvella auki olevan tien varteen laadullisesti oikeisiin kasoihin ei sen myymisessä ole mitään ongelmaa.
Menninkäinen, todellakin hankintana käy tottakait. Mutta pystynä ei aivan mitä vain kuitusaittoja lähdetä tekemään. Ei Visakallokaan muutama vuosi sitten ymmärtänyt ollenkaan minun seitsentoistaseen koivikkoon ensiharvennusta e-puuhakkuuna ja nyt jo kehuskelee sellaisia tekevänsä. Aika nopsaan on sielläkin kelkka keikannut, sanoisin. On järjetöntä tosiaan viivyttää, siitä ollaan samaa mieltä mutta juuri sellaista noin viistoistasta koitin hiukan alustavasti herkistellä viime syksynä teon puoleen. Sanottiin aika ykskantaan että parin-kolmen vuoden päästä aikaisintaan. Ja se oli hyvässä pohjassa kasvanutta koivua.
Mitä se Jesse taas oikein sekoilee? Olen vuodesta 2005 myynyt koivikoihin ja männiköihin koneellisesti tehtyjä energiapuuharvennusleimikoita, eli aika palkon ennenmin kuin sinä itse. Onko muistissasi ihan oikeasti vikaa, vai käännätkö asioita tahallasi päinvastaisiksi?
Minä taisin olla se, joka ei oikein ymmärtänyt kasvatusketjun ideaa. Ensinnäkin kuvissa olleet kuuset oli n. 25 vuotiaita, toisekseen harvennuksen aikaistamista en pidä järkevänä tiheässä kasvattamisella. Muistaakseni olin sitä mieltä, että harvemmassa kasvattaen ja ekan harvennuksen teko hiukan järeämpään puustoon olisi ollut kanattavampi ratkaisu. Nyt seurauksena oli se, että 3 ha leimikosta 0,8 ha jäi korjaamatta ja sen parsimisesta aiheutuu mielestäni täysin turhaa työmäärän lisäystä.
Se o parsittu jo aikaa. Ensin minä ja Grouppi vielä perään. Työllistävä vaikutus tosiaan, sekin kahden-kolmen vuoden sisään siitä ensimmäisestä. Kyllä se oli enemmän koneketjun kiireestä eteenpäin silloin kyse.
Tuossa jessen ajatuksessa on sen verran perää että mm MG haluaa että ensiharvennuspuu on tietyin kokoista mieluimmin noin 70 litraista. Peruste on korjuunhinta joka tulee kohtuuttoman suureksi saaduun puumäärän nähden. Sen vuoksi raivausvaiheessa pitäisi taimikko raivata oikeaan tiheyteen että se voidaan kasvattaa tuohon kokoluokkaan puuston siitä kärsimättä. Ymmärrän hyvin että jos taimikko kasvatetaan tuohon litrakokoon niin useissa kohteissa ollaan reilusti myöhässä.
Aloittajan kohde näyttää siltä että jos kyseinen leimikko kasvatetaan tuohon jessen mainitsemaan kokoon saakka niin puusto on liian tiukkaa. Mikäli tuossa tiukkuudessa halutaan taimikko kasvatettavan on ensiharvennus tehtävä ennen tavoitekokoa. Uskon että 10 vuoden sisällä on harvennus suoritettava vaikka saanto onkin pienempi mutta jotta puusto ei karsiudu liikaa valon puutteesta ja siitä tulisi ”säänkestävä” niin harvennus on tehtävä hyvissä ajoin.
Minäpäs yritän ensiviikonloppuna käydä mittamassa tuon puuston tiheyden ja pituuden. Jotenkin tuntuu että kuvasta saatte käsityksen että puusto on tiheämpää tai lyhyempää kuin se oikeasti on.
Tässä muutama kysymys hyvin onnistuneen metsityksen johdosta !
Onko taimiaines metsikkö- vai siemenviljelyssiemen alkuperää, mitä kokoa taimet oli, oliko istutus aika keväällä vai, mikä muokkaustapa oli käytössä ja kuinka viljava kasvupaikka on ?
Kääntömätästys, istutettu keväällä ja luonaaseen laskevan rinteen alaosissa omt pohjalla. Taimiaines oli varmaan 2 vuotiasta. Ei muistu mieleen että siinä mitään erikoista olisi ollut.
Ei se tuon erikoisempaa vaadikaan. Eikä silmällä edes erota sitä, mikä on siemenen alkuperä. Jos ero kasvussa on 20%, mittaamalla sen tietysti saa selville, kun vertaa huonompaan alkuperään. Yleensä tuollaisia vertailukohteita ei maastossa vieressä ole, joten tuon suuruusluokan jutut hukkuu kohinaan.
Ilmeisesti valiosiemen viljelyksiä on perustettu myös kuuselle, mutta onko ne vielä niin nuoria, ettei niitä ole vielä käytännön taimituotantoon ja metsänviljelyyn ?
Kyllä lähivuosina moni liian tiheään kuusikon istuttanut on mietteliäs, nimittäin harvennuksen oikean ajoituksen vuoksi. Jos on liian tiheä, on pakko harventaa liian aikaisin. Pahin näkemäni kohde on erään tienvarren MH kuusentaimikko 90-luvun alusta. Puuväli kokolailla 1,5 metriä. On siinä tarjolla yhden viismetrisen kuidun runkoa ja kuitenkin oikeassa harvuudessa olisi kasvanut samassa ajassa myös paksuutta.
Kuusikoita on pitkät ajat istutettu turhan sakeiksi. Sen jäleen kun maita alettiin mätästää, taimien kasvuun lähtö on ollut sen verran varmaa, että hyvissä oloissa 1200 taintakin hehtaarille riittää. Viime vuosina olen istuttanut kuusia 1400-1500 kpl hehtaarille. Uudistamiskustannukset putoavat pienemmän mätäs- ja taimimäärän myötä.
Tuskin noista saa edes puoli-ilmaiseksi ensiharvennuskauppoja ennenkuin vahvuutta on riittämiin. ja se tarkoittaa reilusti myöhäistä enskaria ja erittäin tuhoaltista kasvatusmetsää. En myös käsitä ollenkaan tuollaista istutustiheyttä. siinä kyllä Visakallon linjoilla. Pudottaisin vielä siitäkin.
Älä ole Jesse huolissasi. Näillä tiluksilla on ensimmäiset kuusen istutukset tehty 1950 luvun loppupuolella. Joten eiköhän tuostakin jonkinlainen metsä saada aikaiseksi.
Uskon toki että metsää tulee jos nyt yhden puulajin puupeltoa metsäksi voi edes sanoa. Pitäisi kait kuusenkasvattamosta puhua mutta kannattaako tehdä samoja pieniä ongelmia vuosikymmenestä toiseen. Minulle elämä on ollut kokoaikaista oppikoulua ja varsinkin metsän kasvatus viime vuosikymmeninä. Uskoisin myös Visakallon olevan aika kova ”luu” kuusen kasvattajana ja tuo harvempaan istutus kannattaisi ottaa vakavasti.
No mitä jesse luulet istutus tiheyden olleen? Tai mitä luulet kuvion tiheyden olevan nyt? Entä ensi kevään jälkeen kun nuo koivun räipät tuolta poistetaan missä niitä sattuu olemaan? Mitä luulet tuon istutus aineksen pituuden olevan? Noilla tien ojanpenkassa olevilla luonnonkuusilla ei ole merkitystä.
Ehkä sinä osaat sen paremmin kertoa, tuo kuvissa vain näyttää aivan liian taajalta mutta saattaahan kuvat valehdellakin. Ei tuo vahvuutta eikä juuristoa kasvata vaan honteloa pituutta. Sitä on tyrkännyt tähän mennessä hyvin vaikka lumikuormassa noita vuosikasvujen välejä on aika vaikea hahmottaa kovin tarkasti. Eikä sekään kerro silloin keskipituutta. Kait tuossa 1500:n paikkeilla, tai ylikin on alkuun istutettu. Tai sitten on luonnontaimien täydennystä harrastettu.
Näin muuttuu maailma. Jessen koivikoiden tiheys oli sopiva vasta 3000:n rungon hehtaaritiheyksillä. Nyt sitten kuusta pitäisi kasvatella suosituksia harvemmassa ,ettei riukuuntuisi ja jotta juuristo kehittyisi .
….no olen itsekin sitä mieltä , että liika tiheys on pahasta. Sama koskee kyllä koivikoitakin.
Jeessi on kuin tuuliviiri tuon nuoren metsän kasvattamisen kanssa, Jeessihän ei taimikonhoitoa tee, ellei poistettavat rungot riitä kooltaan ”poltinpuiksi”.
En tiedä, millaisilla vehkeillä hänen ensiharvennuskuusikkojaan karsitaan, jos ne eivät ole pinossa ilman oksia.
Tekeekö Jeessi itse noita harvennuksia ja karsii repulla oksat? Silloin olisi syytä olla pakkasta.
Aikaisemmin hän on hehkutellut kasvattavansa taimikot 3000 – 4000 r/ha tiheydessä siihen asti, että saa energiapuuta ja poltinpuuta.
Tuo taimikon ylitiheys on ihan hyvä, varsinkin, jos korkealaatuista luonnontainta on se ylitiheys. Silloin on varaa suorittaa valintaa puita R-sahalla listiessään, että jäljelle jäävät parhaat yksilöt sopivaan tiheyteen.
Minä pyrin rehevillä mailla kasvattamaan taimikot täystiheinä ensiharvennukseen asti jolloin siitäkin saa jo tuloja, valitsen semmoisen koneyrittäjän joka sitten osaa harventaa puuston oikein ja hyvään malliin, muutaman vuosikymmenen kokemuksella voi sanoa että kaikki konekuskit sitä ei osaa.. Kyllä metsä kasvaa jos maassa on voimaa!
Tuo aplin kommentti on ihan totta että metsä kasvaa jos on voimaa. Kuusella ja myös koivulla liiasta tiheydestä saattaa olla myös haittaa. Mutta jos isäntä osaa homman ja tekee harvennuksen ajoissa niin mikä ettei voihan niitä tiukemmassakin kasvattaa. Mutta täällä keskisessä suomessa pitäisi se harvennuskerrat kuusella pysyä kahdessa, jonka jälkeen päätehakkuu. Mitä useammin siellä koneilla vieraillaan niin vahingoittumsen riski kasvaa.
Sen vuoksi itse kasvattaisin kuusikot hieman harvemmassa ja olen sitä mieltä että kyllä tuo 1600 kpl/ha on ihan riittävä taso.
Suorittava ja jätkä, todellakin kasvatan koivikot aika taajassa siihen asti kun saan niistä harvennettua polttopuuta. En suinkaan vain maihin lakaistaakseni. Kuusta ei kovin pienenä viitsi poltinpuuksi edes tehdä sen karsinnan työläyden vuoksi. Koivua vetelee nopeasti kourakuormia kasaan ja palaa iloisesti pyöreänäkin saati kerran halkaistuna.
Jospa nyt erotettaisiin poltinpuiden kasvatus ja tavanomainen kuitupuuksi kasvatus…ja jeessiille tiedoksi, että itsekin kasvatan kuusiriukua hellipuuksi, mutta silloin mahdollisesti männikön alla ennen ensiharvennusta, laaduttajana.
Ja Apli on oikeassa siinä, että jos kasvuvoimaa on, sen voi hyödyntää. Mutta etenkin kuusi on siitä ongelmallinen ”tiheikkökasvatettava”, että sen latvus supistuu todella helposti, eikä palaudu kovin helposti. Pelkästään varjoneulasten vaihtuminen valoneulasiin vie kolme vuotta, männyn neulaset ovat heti suurempia. Myös tikkumaiseksi muotoutunut runko ei tyveenny ja vahvistu kovin nopeasti.
Ja mottien kertymä riukumaisesta puustosta on heikompaa, vaikka olisi millainen fakiiri moton sarvissa.
Miksi poltinpuiden kasvatus pitäisi erottaa metsän taloudellisesta hyödyntämisestä? Sitähän se silloin on jos kautta kasvatusketjun pystyy käyttämään metsän kasvupotentiaalia. On aivan sama mistä se raha kotipesään jää kunhan se metsästä tulee. Poltinpuun rahallinen arvo minullakin vuodessa on tuhansissa, ei sadoissa euroissa. Enkä silti myy vaan käytän omiin tarpeisiin. Aika huomattava talousmetsän lisäarvo siis.
Siinä vain käy Jesse niin, että jos pidät taimikkoja sakeana polttopuiden takia, niin erittäin kalliita polttopuita niistä sinulle tulee. Jos taimikon kasvu tiheyden takia hidastuu, menetät polttopuiden arvon myyntipuiden kasvussa, ja kaiken lisäsi hukkaat aikaa kymmenen vuotta. Kasvata polttopuut teiden ja ojien varsilla, mutta älä taimikossa!
Kyllä minä ne varmasti helpoimmasta paikasta otan ne poltinpuut mutta kun parisataa neliötä ei aivan pelkillä tienvarsilepikoilla lämpiä. Kyllä siinä aivan alaa saa tehdä.
Siitä ri ole pitkä aika kun täällä varoiteltiin istutuskuusien tuottavan rakennesahatavaraksi sopimatonta höttöpuuta. Erityisesti sydänpuun laadusta oli huolta. Ja nyt viljelytiheyttä halutaan vaan pienentää.
1800 vai 1500 on sikäli turhaa pohdintaa kun suurin osa meistä oikeasti kasvattaa reippaassa +2000 tiheydessä. Jos tiheys on taimikonharvennuksen jälkeen ihan oikeasti 1800kpl/ha, niin aivan varmasti järeyden puolesta kuvio kelpaa normaaliin ensiharvennukseen.
1800kpl/ha antaa jonkinlaisen pelivaran viljelyn onnistumiseen ja enemmän valinnanvaraa ensiharvennukseen. 1800-2000 tiheydessä latvusto sulkeutuu taimikonharvennuksen jälkeen nopeammin ja vähentää/poistaa tarpeen ennakkoraivaukseen.
Rehevät istutuskuusikot yllättävät kasvullaan ja niissäkään pelivaraa ensiharvennuksen ajoitukseen ei ole montaa vuotta. Parasta on tehdä kauppaa heti kun riittävää järeyttä löytyy.
Olen kääntänyt kelkkani kuusikoiden myöhästetyn ensiharvennuksen suhteen. Muutaman lumi- ja tuulituhon kokeneena pidän parempana sitä, että kuusikoissa tehdään puhdas kuitupuuharvennus. Kun poistuman keskikoko on 70litraa niin se tarkoittaa noin 60 motin ja 900kpl/ha poistumaa. Jäljelle jää siisnoin 120 mottia, valtapituus 12-13 mottia. Tällainen puusto kestää lunta ja tuulta hyvin. Ja jos leimikon muut ominaisuudet ovat kunnossa niin taatusti menee kaupaksi.
Jonkinlainen tukkikertymä on mahdollinen jos taimikonharvennus tehdään tiheyteen 1500 ja odotellaan valtapituuteen 16-17metriä. Tällaisen puuston tuhoriski on kuitenkin merkittävästi suurempi.
En minäkään ymmärrä polttopuiden kasvatusta talousmetsässä. Jos menekki on n. 30 (pino?)m3/vuosi, voi mielummin tuollaisen kerää järkevässä tiheydessä kasvavasta ensiharvennuksesta kuin tiheästä riukumetsästä. Syy on metsätaloudellisten näkökulmien lisäksi sama, miksi motokuski ei halua pienikokoista tavaraa korjata. Työ on tehotonta.
Itselläni riittää alle 10 pino-m3 vuodessa, joten saan ojien varsilta yms. paikoista, johon peräkärryn saa lähelle, nuo kerättyä.
Jos hyvin kasvavaa metsää on toistasataa hehtaaria, niin todellakaan ei tarvitse omaan käyttöön ”poltinpuuta” varsinaisesti kasvatella, eikä siirtää ainespuun kasvatuspotentiaalia poltinpuihinsa.
Kun käytössä on traktori, jossa on maailman paras, mutta ainoa kunnon lähikuljetus / kuormauslaite, ei pitäisi joutua tyytymään ojien pajupuskien pöyhimiseen. Jo pelkästään hakkuutyömailta voi kerätä mittavat määrät hyvää, osittain jopa valmiiksi karsittua puuta, josta saa kerättyä mittavia kourakasoja hieman vesurilla koputtelemalla, Samalla voi suorittaa jälkijättöistä ennakkoharvennusta hutkimalla alikasvospuut samoihin kasoihin.
Kyllä tänä päivänä tahtoo niin olla että harvennuksilta ei paljoa poltinpuita tule. Kun puu otetaan kuuteen tai seitsemään senttiin ja sitten ne puidaan ajourille niin aika vähän niistä ajon jälkeen on hyödynnettävissä. Tahtoo olla pelkkää silppua mutta jos se kelpaa niin mikä ettei.
Mm erittäin oikeassa, ei paljon löydy kerättävää,ei. Mutta kyllä tässä viime kesänä hakkuultakin keräsin kun lumi peitti moton kasat. Jäi koivukuitua ja jopa kuusitukkiakin maastoon muutama. Mutta ei normaalisti kyllä. Ja tuo Glan 30 pinomottia on aika tiukka, kyllä melkein enemmän tarvitaan. Sanotaan että 4-5 täyttä metsäperävaunun kuormaa rankaa vähintään. Kyllä se nyt aika tyystin on ensitalveksi uuden palstan alikasvospuolelta tehtykkin. Toki siellä harrastetaan jk:ta eli pyrin ylispuuhakkuuseen mutta hiukan olen näkemäraivausta tehnyt.
Aivan samoin sinnekkin puuta pesään laitetaan. Perusasiat ei muutu miksikään ja se että jos kulutusta saisikin hiukan pienenemään sen häviää jatkuvissa korjaamisissa. Niistä on kokemusta kyllä myös ympäristöstä. Ja kallishan se on joten sen säästövaikutus ei kompensoidu vuosiin. Kintaan jälkiä en ole pelännyt tähänkään asti. Niitä saa tulla tarpeeseen, ei tarpeettomaan. Kun hyötynä on metsän kasvukunnon paraneminen ei kovin turhaan nuukuuteen puista ole tarvettakaan.
Täällä kun on näitä motokuskeja niin onko mahdollista viskata se karsimaton latva johonkin oksakasan sivuun vaikka kauemmaksi, ettei jäisi seuraavan karsinnan oksien tai pyörän alle?
Onhan se mutta se taas on poissa sieltä ajourilta. Ne latvat sen kantavuuden tekee eikä pelkät oksat. Silloin kun olen puinut puominalle niin olen kääntänyt latvan poikittain joten ne eivät ole silloin havujen seassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Hyvä on alku, joko 10 vuoden päästä on harvennuksen aika ?
Taidettu RS_käsitellä pari kertaa? On kyllä tosihyvän näköinen – ja kasvaa…
Kelpo kuusikko, mikä on tiheys?
Noinhan kuusikon kuuluukin kasvaa. Tiheys kiinnostaa minuakin, kun paikoin hiukan liikaa näyttäisi olevan ensiharvennusta ajatellen ainakin keskimmäisen kuvan perusteella.
Vastaava kuva omastani:
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kuusitaimikko-9-v/
Olen gla:n kanssa samaa mieltä. Jos kiinnostusta vielä löytyy niin ottaisin noita pienempiä kuusia pois ja laittaisin sen kasvuun oikeaan tiheyteen. usein kun nuo alikasvos kuuset tuolla seassa kasvaa niin ne tekevät varsinaisista puista turhan toispuoleisia oksien suhteen kun varjostavat omalta osaltaan.
Tuossa jos ammattimetsuri olisi ollut niin siinä viimeisessä raivauksessa olisi lähtenyt myös nuo pienemmät kuuset. Monesti metsureilla ja isännillä on ns ”havupuukammo” ja tahdotaan jättää kaikki havupuut kasvamaan ja lehtipuut vain poistetaan. Samanlailla se havupuukin kuuluu poistettavien listalle jos se väärässä paikassa kasvaa,
Epäilen, että kuvan ottaja on seissyt tien ojan etupuolella ihan kovalla pohjalla nappaskengissä ja nuo pari pikkukuusta ovat siinä ojamaiden ja tieaukon huostassa.
Näyttää kuitenkin, että syvemmällä kuusikossa olisi jopa koivukin?
Kuvio hakattu loppukesällä -05, Laikkumätästetty syksyllä -05. Istutettu keväällä -06. (Eli siis 12 kasvukautta eikä 13 niin kuin ulkoa muistelin) Etsitty parina kesänä heinän/vatun seasta taimia. Raivurilla käyty kerran läpi. Vuotta en muista. Paikka paikoin olisi joitain kaadettavia puita mutta aika yksittäisiä. Kuvion vähän karumpi kohta joka istutettu männylle on käyty kahteen kertaan läpi. Heinästä ei haittaa niin puskee vesakko paljon enemmän.
Tiheyttä ei ole mitattu lähivuosina niin en käy arviosta heittämään mitä on tullut jätettyä ja paljon siihen on tullut lisää. Todennäköisesti ei ole tullut edes silloinkaan mitattua. Tehty vaan mikä on silmää miellyttänyt.
Maailmasta ei aina etukäteen tiedä mutta jos vielä itse hankintana tehdään niin voi olla 10+ vuoden päästä ensiharvennuksen aika.
Tuolla kasvulla ja tiheydellä suosittelen ensiharvennusta jo 8-10 vuoden kuluttua.
Tuleehan sieltä silloin hyviä hellanpesätikkuja.
Tule Jesse tutustumaan kuusenkasvatukseen niin viisastut.
Jeessillä on jäänyt tuo biologia täysin tuntemattomaksi tieteenalaksi. Tuolla periaatteella ei paljoa sahatuukien kasvatuskkesta ole varaa puhua tai edes haaveilla.
Ei ole hellapuille niin paljon tarvista että joutunee myymään osan eteenpäin.
Käytävä keväämmällä mittaamassa tuo puusto. Niin saatte tarkemmat arvot puustosta.
Saahan sitä enskaria suositella, eri asia minkä tahon saa pientä kuitusilppua tekemään…
En tiedä, eletäänkö Jeessen kanssa tykkänään eri maailmoissa, mutta koskaan ei ole vielä ensiharvennuskauppojen kanssa ongelmia tullut, vaikka jokainen niistä on ollut pystykauppa. Nuorimmat koivikot olivat 13 vuotta vanhoja, ja kaikki kuusikot ja männiköt ovat olleet kaksikymppisiä. On järjetöntä viivyttää ensiharvennusta, jotta saisi 10-20 mottia enemmän kuitupuuta hehtaarilta. Kesäretkekäiset näkivät melko järeän 27v. kuusikon, johon oli juuri tehty toinen harvennus. Olisin tehnyt itselleni korvaamattoman vahingon, jos olisin viivyttänyt ensiharvennuksen tehtäväksi vasta silloin!
Hyvin on kelvanneet tähän asti kuitusilppu ja vähän järeämpikin. Tavaran kun laittaa kelirikkokelpoisen, talvella auki olevan tien varteen laadullisesti oikeisiin kasoihin ei sen myymisessä ole mitään ongelmaa.
Menninkäinen, todellakin hankintana käy tottakait. Mutta pystynä ei aivan mitä vain kuitusaittoja lähdetä tekemään. Ei Visakallokaan muutama vuosi sitten ymmärtänyt ollenkaan minun seitsentoistaseen koivikkoon ensiharvennusta e-puuhakkuuna ja nyt jo kehuskelee sellaisia tekevänsä. Aika nopsaan on sielläkin kelkka keikannut, sanoisin. On järjetöntä tosiaan viivyttää, siitä ollaan samaa mieltä mutta juuri sellaista noin viistoistasta koitin hiukan alustavasti herkistellä viime syksynä teon puoleen. Sanottiin aika ykskantaan että parin-kolmen vuoden päästä aikaisintaan. Ja se oli hyvässä pohjassa kasvanutta koivua.
Mitä se Jesse taas oikein sekoilee? Olen vuodesta 2005 myynyt koivikoihin ja männiköihin koneellisesti tehtyjä energiapuuharvennusleimikoita, eli aika palkon ennenmin kuin sinä itse. Onko muistissasi ihan oikeasti vikaa, vai käännätkö asioita tahallasi päinvastaisiksi?
Minä taisin olla se, joka ei oikein ymmärtänyt kasvatusketjun ideaa. Ensinnäkin kuvissa olleet kuuset oli n. 25 vuotiaita, toisekseen harvennuksen aikaistamista en pidä järkevänä tiheässä kasvattamisella. Muistaakseni olin sitä mieltä, että harvemmassa kasvattaen ja ekan harvennuksen teko hiukan järeämpään puustoon olisi ollut kanattavampi ratkaisu. Nyt seurauksena oli se, että 3 ha leimikosta 0,8 ha jäi korjaamatta ja sen parsimisesta aiheutuu mielestäni täysin turhaa työmäärän lisäystä.
Se o parsittu jo aikaa. Ensin minä ja Grouppi vielä perään. Työllistävä vaikutus tosiaan, sekin kahden-kolmen vuoden sisään siitä ensimmäisestä. Kyllä se oli enemmän koneketjun kiireestä eteenpäin silloin kyse.
Tuossa jessen ajatuksessa on sen verran perää että mm MG haluaa että ensiharvennuspuu on tietyin kokoista mieluimmin noin 70 litraista. Peruste on korjuunhinta joka tulee kohtuuttoman suureksi saaduun puumäärän nähden. Sen vuoksi raivausvaiheessa pitäisi taimikko raivata oikeaan tiheyteen että se voidaan kasvattaa tuohon kokoluokkaan puuston siitä kärsimättä. Ymmärrän hyvin että jos taimikko kasvatetaan tuohon litrakokoon niin useissa kohteissa ollaan reilusti myöhässä.
Aloittajan kohde näyttää siltä että jos kyseinen leimikko kasvatetaan tuohon jessen mainitsemaan kokoon saakka niin puusto on liian tiukkaa. Mikäli tuossa tiukkuudessa halutaan taimikko kasvatettavan on ensiharvennus tehtävä ennen tavoitekokoa. Uskon että 10 vuoden sisällä on harvennus suoritettava vaikka saanto onkin pienempi mutta jotta puusto ei karsiudu liikaa valon puutteesta ja siitä tulisi ”säänkestävä” niin harvennus on tehtävä hyvissä ajoin.
Kuusella vielä karsinta toivottoman suttuisella lopputuloksella, näyttää lähinnä oksasutulta koko kuituläjä.
Minäpäs yritän ensiviikonloppuna käydä mittamassa tuon puuston tiheyden ja pituuden. Jotenkin tuntuu että kuvasta saatte käsityksen että puusto on tiheämpää tai lyhyempää kuin se oikeasti on.
Tässä muutama kysymys hyvin onnistuneen metsityksen johdosta !
Onko taimiaines metsikkö- vai siemenviljelyssiemen alkuperää, mitä kokoa taimet oli, oliko istutus aika keväällä vai, mikä muokkaustapa oli käytössä ja kuinka viljava kasvupaikka on ?
Kääntömätästys, istutettu keväällä ja luonaaseen laskevan rinteen alaosissa omt pohjalla. Taimiaines oli varmaan 2 vuotiasta. Ei muistu mieleen että siinä mitään erikoista olisi ollut.
Ei se tuon erikoisempaa vaadikaan. Eikä silmällä edes erota sitä, mikä on siemenen alkuperä. Jos ero kasvussa on 20%, mittaamalla sen tietysti saa selville, kun vertaa huonompaan alkuperään. Yleensä tuollaisia vertailukohteita ei maastossa vieressä ole, joten tuon suuruusluokan jutut hukkuu kohinaan.
Ilmeisesti valiosiemen viljelyksiä on perustettu myös kuuselle, mutta onko ne vielä niin nuoria, ettei niitä ole vielä käytännön taimituotantoon ja metsänviljelyyn ?
Kyllä meillä on ollut kavereita, jotka ovat keränneet kuusen siemenviljelmiltä käpyjä, eli pitäisi sitä jalostettuakin siementä jo olla käytössä.
Kyllä lähivuosina moni liian tiheään kuusikon istuttanut on mietteliäs, nimittäin harvennuksen oikean ajoituksen vuoksi. Jos on liian tiheä, on pakko harventaa liian aikaisin. Pahin näkemäni kohde on erään tienvarren MH kuusentaimikko 90-luvun alusta. Puuväli kokolailla 1,5 metriä. On siinä tarjolla yhden viismetrisen kuidun runkoa ja kuitenkin oikeassa harvuudessa olisi kasvanut samassa ajassa myös paksuutta.
Kuusikoita on pitkät ajat istutettu turhan sakeiksi. Sen jäleen kun maita alettiin mätästää, taimien kasvuun lähtö on ollut sen verran varmaa, että hyvissä oloissa 1200 taintakin hehtaarille riittää. Viime vuosina olen istuttanut kuusia 1400-1500 kpl hehtaarille. Uudistamiskustannukset putoavat pienemmän mätäs- ja taimimäärän myötä.
Itse laitan sen 1800kpl/ha kuusta 2v taimia olen todennut sen parhaaksi rehevällä mailla keski Suomessa..
Visakallon linjoilla 1500 riittää hyvin . Suotta niitä kalliita taimia raivurilla maahan niittää tai antaa puoli ilmaiseksi ensiharvennuksessa.
Tuskin noista saa edes puoli-ilmaiseksi ensiharvennuskauppoja ennenkuin vahvuutta on riittämiin. ja se tarkoittaa reilusti myöhäistä enskaria ja erittäin tuhoaltista kasvatusmetsää. En myös käsitä ollenkaan tuollaista istutustiheyttä. siinä kyllä Visakallon linjoilla. Pudottaisin vielä siitäkin.
Älä ole Jesse huolissasi. Näillä tiluksilla on ensimmäiset kuusen istutukset tehty 1950 luvun loppupuolella. Joten eiköhän tuostakin jonkinlainen metsä saada aikaiseksi.
Uskon toki että metsää tulee jos nyt yhden puulajin puupeltoa metsäksi voi edes sanoa. Pitäisi kait kuusenkasvattamosta puhua mutta kannattaako tehdä samoja pieniä ongelmia vuosikymmenestä toiseen. Minulle elämä on ollut kokoaikaista oppikoulua ja varsinkin metsän kasvatus viime vuosikymmeninä. Uskoisin myös Visakallon olevan aika kova ”luu” kuusen kasvattajana ja tuo harvempaan istutus kannattaisi ottaa vakavasti.
No mitä jesse luulet istutus tiheyden olleen? Tai mitä luulet kuvion tiheyden olevan nyt? Entä ensi kevään jälkeen kun nuo koivun räipät tuolta poistetaan missä niitä sattuu olemaan? Mitä luulet tuon istutus aineksen pituuden olevan? Noilla tien ojanpenkassa olevilla luonnonkuusilla ei ole merkitystä.
Ehkä sinä osaat sen paremmin kertoa, tuo kuvissa vain näyttää aivan liian taajalta mutta saattaahan kuvat valehdellakin. Ei tuo vahvuutta eikä juuristoa kasvata vaan honteloa pituutta. Sitä on tyrkännyt tähän mennessä hyvin vaikka lumikuormassa noita vuosikasvujen välejä on aika vaikea hahmottaa kovin tarkasti. Eikä sekään kerro silloin keskipituutta. Kait tuossa 1500:n paikkeilla, tai ylikin on alkuun istutettu. Tai sitten on luonnontaimien täydennystä harrastettu.
Näin muuttuu maailma. Jessen koivikoiden tiheys oli sopiva vasta 3000:n rungon hehtaaritiheyksillä. Nyt sitten kuusta pitäisi kasvatella suosituksia harvemmassa ,ettei riukuuntuisi ja jotta juuristo kehittyisi .
….no olen itsekin sitä mieltä , että liika tiheys on pahasta. Sama koskee kyllä koivikoitakin.
Jeessi on kuin tuuliviiri tuon nuoren metsän kasvattamisen kanssa, Jeessihän ei taimikonhoitoa tee, ellei poistettavat rungot riitä kooltaan ”poltinpuiksi”.
En tiedä, millaisilla vehkeillä hänen ensiharvennuskuusikkojaan karsitaan, jos ne eivät ole pinossa ilman oksia.
Tekeekö Jeessi itse noita harvennuksia ja karsii repulla oksat? Silloin olisi syytä olla pakkasta.
Aikaisemmin hän on hehkutellut kasvattavansa taimikot 3000 – 4000 r/ha tiheydessä siihen asti, että saa energiapuuta ja poltinpuuta.
Tuo taimikon ylitiheys on ihan hyvä, varsinkin, jos korkealaatuista luonnontainta on se ylitiheys. Silloin on varaa suorittaa valintaa puita R-sahalla listiessään, että jäljelle jäävät parhaat yksilöt sopivaan tiheyteen.
Minä pyrin rehevillä mailla kasvattamaan taimikot täystiheinä ensiharvennukseen asti jolloin siitäkin saa jo tuloja, valitsen semmoisen koneyrittäjän joka sitten osaa harventaa puuston oikein ja hyvään malliin, muutaman vuosikymmenen kokemuksella voi sanoa että kaikki konekuskit sitä ei osaa.. Kyllä metsä kasvaa jos maassa on voimaa!
Tuo aplin kommentti on ihan totta että metsä kasvaa jos on voimaa. Kuusella ja myös koivulla liiasta tiheydestä saattaa olla myös haittaa. Mutta jos isäntä osaa homman ja tekee harvennuksen ajoissa niin mikä ettei voihan niitä tiukemmassakin kasvattaa. Mutta täällä keskisessä suomessa pitäisi se harvennuskerrat kuusella pysyä kahdessa, jonka jälkeen päätehakkuu. Mitä useammin siellä koneilla vieraillaan niin vahingoittumsen riski kasvaa.
Sen vuoksi itse kasvattaisin kuusikot hieman harvemmassa ja olen sitä mieltä että kyllä tuo 1600 kpl/ha on ihan riittävä taso.
Suorittava ja jätkä, todellakin kasvatan koivikot aika taajassa siihen asti kun saan niistä harvennettua polttopuuta. En suinkaan vain maihin lakaistaakseni. Kuusta ei kovin pienenä viitsi poltinpuuksi edes tehdä sen karsinnan työläyden vuoksi. Koivua vetelee nopeasti kourakuormia kasaan ja palaa iloisesti pyöreänäkin saati kerran halkaistuna.
Jospa nyt erotettaisiin poltinpuiden kasvatus ja tavanomainen kuitupuuksi kasvatus…ja jeessiille tiedoksi, että itsekin kasvatan kuusiriukua hellipuuksi, mutta silloin mahdollisesti männikön alla ennen ensiharvennusta, laaduttajana.
Ja Apli on oikeassa siinä, että jos kasvuvoimaa on, sen voi hyödyntää. Mutta etenkin kuusi on siitä ongelmallinen ”tiheikkökasvatettava”, että sen latvus supistuu todella helposti, eikä palaudu kovin helposti. Pelkästään varjoneulasten vaihtuminen valoneulasiin vie kolme vuotta, männyn neulaset ovat heti suurempia. Myös tikkumaiseksi muotoutunut runko ei tyveenny ja vahvistu kovin nopeasti.
Ja mottien kertymä riukumaisesta puustosta on heikompaa, vaikka olisi millainen fakiiri moton sarvissa.
Miksi poltinpuiden kasvatus pitäisi erottaa metsän taloudellisesta hyödyntämisestä? Sitähän se silloin on jos kautta kasvatusketjun pystyy käyttämään metsän kasvupotentiaalia. On aivan sama mistä se raha kotipesään jää kunhan se metsästä tulee. Poltinpuun rahallinen arvo minullakin vuodessa on tuhansissa, ei sadoissa euroissa. Enkä silti myy vaan käytän omiin tarpeisiin. Aika huomattava talousmetsän lisäarvo siis.
Siinä vain käy Jesse niin, että jos pidät taimikkoja sakeana polttopuiden takia, niin erittäin kalliita polttopuita niistä sinulle tulee. Jos taimikon kasvu tiheyden takia hidastuu, menetät polttopuiden arvon myyntipuiden kasvussa, ja kaiken lisäsi hukkaat aikaa kymmenen vuotta. Kasvata polttopuut teiden ja ojien varsilla, mutta älä taimikossa!
Kyllä minä ne varmasti helpoimmasta paikasta otan ne poltinpuut mutta kun parisataa neliötä ei aivan pelkillä tienvarsilepikoilla lämpiä. Kyllä siinä aivan alaa saa tehdä.
Siitä ri ole pitkä aika kun täällä varoiteltiin istutuskuusien tuottavan rakennesahatavaraksi sopimatonta höttöpuuta. Erityisesti sydänpuun laadusta oli huolta. Ja nyt viljelytiheyttä halutaan vaan pienentää.
1800 vai 1500 on sikäli turhaa pohdintaa kun suurin osa meistä oikeasti kasvattaa reippaassa +2000 tiheydessä. Jos tiheys on taimikonharvennuksen jälkeen ihan oikeasti 1800kpl/ha, niin aivan varmasti järeyden puolesta kuvio kelpaa normaaliin ensiharvennukseen.
1800kpl/ha antaa jonkinlaisen pelivaran viljelyn onnistumiseen ja enemmän valinnanvaraa ensiharvennukseen. 1800-2000 tiheydessä latvusto sulkeutuu taimikonharvennuksen jälkeen nopeammin ja vähentää/poistaa tarpeen ennakkoraivaukseen.
Rehevät istutuskuusikot yllättävät kasvullaan ja niissäkään pelivaraa ensiharvennuksen ajoitukseen ei ole montaa vuotta. Parasta on tehdä kauppaa heti kun riittävää järeyttä löytyy.
Olen kääntänyt kelkkani kuusikoiden myöhästetyn ensiharvennuksen suhteen. Muutaman lumi- ja tuulituhon kokeneena pidän parempana sitä, että kuusikoissa tehdään puhdas kuitupuuharvennus. Kun poistuman keskikoko on 70litraa niin se tarkoittaa noin 60 motin ja 900kpl/ha poistumaa. Jäljelle jää siisnoin 120 mottia, valtapituus 12-13 mottia. Tällainen puusto kestää lunta ja tuulta hyvin. Ja jos leimikon muut ominaisuudet ovat kunnossa niin taatusti menee kaupaksi.
Jonkinlainen tukkikertymä on mahdollinen jos taimikonharvennus tehdään tiheyteen 1500 ja odotellaan valtapituuteen 16-17metriä. Tällaisen puuston tuhoriski on kuitenkin merkittävästi suurempi.
En minäkään ymmärrä polttopuiden kasvatusta talousmetsässä. Jos menekki on n. 30 (pino?)m3/vuosi, voi mielummin tuollaisen kerää järkevässä tiheydessä kasvavasta ensiharvennuksesta kuin tiheästä riukumetsästä. Syy on metsätaloudellisten näkökulmien lisäksi sama, miksi motokuski ei halua pienikokoista tavaraa korjata. Työ on tehotonta.
Itselläni riittää alle 10 pino-m3 vuodessa, joten saan ojien varsilta yms. paikoista, johon peräkärryn saa lähelle, nuo kerättyä.
Jos hyvin kasvavaa metsää on toistasataa hehtaaria, niin todellakaan ei tarvitse omaan käyttöön ”poltinpuuta” varsinaisesti kasvatella, eikä siirtää ainespuun kasvatuspotentiaalia poltinpuihinsa.
Kun käytössä on traktori, jossa on maailman paras, mutta ainoa kunnon lähikuljetus / kuormauslaite, ei pitäisi joutua tyytymään ojien pajupuskien pöyhimiseen. Jo pelkästään hakkuutyömailta voi kerätä mittavat määrät hyvää, osittain jopa valmiiksi karsittua puuta, josta saa kerättyä mittavia kourakasoja hieman vesurilla koputtelemalla, Samalla voi suorittaa jälkijättöistä ennakkoharvennusta hutkimalla alikasvospuut samoihin kasoihin.
Kyllä tänä päivänä tahtoo niin olla että harvennuksilta ei paljoa poltinpuita tule. Kun puu otetaan kuuteen tai seitsemään senttiin ja sitten ne puidaan ajourille niin aika vähän niistä ajon jälkeen on hyödynnettävissä. Tahtoo olla pelkkää silppua mutta jos se kelpaa niin mikä ettei.
Mm erittäin oikeassa, ei paljon löydy kerättävää,ei. Mutta kyllä tässä viime kesänä hakkuultakin keräsin kun lumi peitti moton kasat. Jäi koivukuitua ja jopa kuusitukkiakin maastoon muutama. Mutta ei normaalisti kyllä. Ja tuo Glan 30 pinomottia on aika tiukka, kyllä melkein enemmän tarvitaan. Sanotaan että 4-5 täyttä metsäperävaunun kuormaa rankaa vähintään. Kyllä se nyt aika tyystin on ensitalveksi uuden palstan alikasvospuolelta tehtykkin. Toki siellä harrastetaan jk:ta eli pyrin ylispuuhakkuuseen mutta hiukan olen näkemäraivausta tehnyt.
Jeessin kannattaa investoida nykyaikaiseen käänteispalokattilaan niin rukkasten jäljet jää alle puoleen nykyisestä.
Aivan samoin sinnekkin puuta pesään laitetaan. Perusasiat ei muutu miksikään ja se että jos kulutusta saisikin hiukan pienenemään sen häviää jatkuvissa korjaamisissa. Niistä on kokemusta kyllä myös ympäristöstä. Ja kallishan se on joten sen säästövaikutus ei kompensoidu vuosiin. Kintaan jälkiä en ole pelännyt tähänkään asti. Niitä saa tulla tarpeeseen, ei tarpeettomaan. Kun hyötynä on metsän kasvukunnon paraneminen ei kovin turhaan nuukuuteen puista ole tarvettakaan.
Täällä kun on näitä motokuskeja niin onko mahdollista viskata se karsimaton latva johonkin oksakasan sivuun vaikka kauemmaksi, ettei jäisi seuraavan karsinnan oksien tai pyörän alle?
Onhan se mutta se taas on poissa sieltä ajourilta. Ne latvat sen kantavuuden tekee eikä pelkät oksat. Silloin kun olen puinut puominalle niin olen kääntänyt latvan poikittain joten ne eivät ole silloin havujen seassa.