Tämä on pohjoisessa Keski-Suomesta, melko kivinen karumman laidan mustikkatyypin pohja.Tästä hakattiin lähes puhdas kuusikko, noin 240mottia/ha. Hakkuutähteet ja kannot korjattiin ja mätästys siinä yhteydessä. Samanlaista maisemaa on parissa kuviossa yhteensä 8ha verran.
Istutus 1v taimilla keväällä 2012 tiheydellä 2200kpl/ha. Viides kasvukausi on nyt siis meneillään. Varhaisperkaus tehtiin heinäkuun alkupuolella. Vesakko oli lähinnä hies- ja rauduskoivua ja pituudeltaan noin kaksi metristä. Mäntyjen valtapituus on nyt noin 1,3metriä. Kieltämättä koivut eivät vielä juurikaan haitanneet mäntyjä. Raivauskustannus oli vain muutama kymppi per hehtaari enemmän kuin kemeratuki (jos se nyt sieltä tulee…)
No tuskimpa kun ei tiedä seuraavien vuosien kemeroista kuinka niitä tulee. Hyvä että poistit kaikki lehtipuut niin uskon että taimikko tulee säästymään hirvivahingoilta. Hieno taimikko kasvussa.
Kyllähän nämä laiduntajien lehmät pitäytyvät talvella hyvin tiukasti mäntydieetissä. Tässähän niille on katettu oikein kunnon ateria. Saattaa tosin pohjoisessa keskisuomessa olla niitä paimeniakin (susia), jolloin hirvitiheys asettuu tasolle 0,5/1000ha, joka on se luonnonmukainen ja luontainen taso, maksimissaan.
Onko tarkoitus tuottaa sellupuuta vai hyvälaatuista mäntytukkia ? Miten tuollaisella kasvupaikalla tuolla tiheydellä saadaan aikanaan hyvälaatuisia tukkiaihioita? Minun nähdäkseni ei mitenkään, ei edes pystykarsinnalla.
Mustikkatyyppiä, ei siinä mistään laatupuun kasvatuksesta voi varma olla.
Näyttäisi kuitenkin olevan täystiheä taimikko ja tuleehan sinnekin lehtipuuta joukkohon hieman laatua parantamaan.
Jos tuollaisessa paikassa alkaa tiheässä kasvattamaan laatupuuta, niin KEMERA:n saanti ei ole lain mukaan mahdollista.
Tarkoitukseni on kasvattaa tässä riittävän laadukkaita mäntyjä, siis niin laadukkaita että toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa tulee tukkia ihan ”normaalisti”. Huippulaadun hintalisä on olematon enkä usko sellaista saatavan jatkossakaan.
Kuuselle tämä varmaan vallitsevan käytännön mukaan olisi laitettu, mutta tällaisilla pohjilla kuusikon kiertoaika venyy pitkäksi. Jo ensiharvennus olisi todennäköisesti 10v myöhemmin kuin istutusmännyn.
Spekulointiahan tämä tietysti on, hirvet ja myyrätkin (latvasilmujen syönti) voi tehdä tepposet vielä pitkään. Aika näyttää.
Myyrätuhoja tulee vain ja ainoastaan silloin, kun maanomistajat sallivat myyränsyöjien (kettu, näätä, minkki ja supikoira tärkeimmät) tappamisen.
Päämyyräkannanvakauttajan ketun kannan maanomistajat ovat sallineet pudottaa metsäkanalintukantojen noston vuoksi (ne ovat nyt alempana kuin koskaan, ne kanalintukannat) puoleen parin vuosikymmenen takaisesta.
Minulla on tutkijakollegani a jalkasen kanssa 10-vuotiset aikasarjat alueilta, joilla ei tapeta pienpetoja, samoin alueilta joilta tapetaan.
Niilä alueilla, missä myyränsyöjiä ei tapeta, myyriä esiintyy taimikoissa äärimmäisen vähän tai ei ollenkaan, kun taas tappoalueilla myyräkannat nousevat välillä korkeiksi.
Taimikko on myyrille marginaalihabitaatti, jonne ne uskaltautuvat ainoastaan silloin, kun petouhka puuttuu.
Myyristä noin 2% kantaa TBE-virusta (puutiaisaivokuume), joista (siis myyristä) punkit saavat sen. Puutiaisaivokuume on lisääntynyt kettujen tapon aiheuttaman myyrien lisääntymisen takia tuossa samassa parissa vuosikymmenessä 1340%, huolimatta massiivisesta rokotuskampanjasta. Viime vuonna sairastuneista (67 tapausta) 2 kuoli. 7 on jo nyt lopun elämänsä hengityskoneessa.
Myyrien lukumäärät ovat pikkuvahinkoja siihen mitä Suomen luonnon vieraspedot minkki ja supikoira ovat vahinkoa saaneet aikaan. Tuntuu oudolta että taitaa AC olla ainoa joka puolustaa näitä vieraspetoja ja ain sillä verukkeella että siitä on omalle toiminnalle hyötyä. Ei muille.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Tämä on pohjoisessa Keski-Suomesta, melko kivinen karumman laidan mustikkatyypin pohja.Tästä hakattiin lähes puhdas kuusikko, noin 240mottia/ha. Hakkuutähteet ja kannot korjattiin ja mätästys siinä yhteydessä. Samanlaista maisemaa on parissa kuviossa yhteensä 8ha verran.
Istutus 1v taimilla keväällä 2012 tiheydellä 2200kpl/ha. Viides kasvukausi on nyt siis meneillään. Varhaisperkaus tehtiin heinäkuun alkupuolella. Vesakko oli lähinnä hies- ja rauduskoivua ja pituudeltaan noin kaksi metristä. Mäntyjen valtapituus on nyt noin 1,3metriä. Kieltämättä koivut eivät vielä juurikaan haitanneet mäntyjä. Raivauskustannus oli vain muutama kymppi per hehtaari enemmän kuin kemeratuki (jos se nyt sieltä tulee…)
Raivasinko liian aikaisin?
No tuskimpa kun ei tiedä seuraavien vuosien kemeroista kuinka niitä tulee. Hyvä että poistit kaikki lehtipuut niin uskon että taimikko tulee säästymään hirvivahingoilta. Hieno taimikko kasvussa.
Kyllähän nämä laiduntajien lehmät pitäytyvät talvella hyvin tiukasti mäntydieetissä. Tässähän niille on katettu oikein kunnon ateria. Saattaa tosin pohjoisessa keskisuomessa olla niitä paimeniakin (susia), jolloin hirvitiheys asettuu tasolle 0,5/1000ha, joka on se luonnonmukainen ja luontainen taso, maksimissaan.
Onko tarkoitus tuottaa sellupuuta vai hyvälaatuista mäntytukkia ? Miten tuollaisella kasvupaikalla tuolla tiheydellä saadaan aikanaan hyvälaatuisia tukkiaihioita? Minun nähdäkseni ei mitenkään, ei edes pystykarsinnalla.
Aiva oikeen raivattu ja tulevaa laatua on turha vielä arvostella, kituuttamalla tiheänä tuski tulee sen laadukkaampaa metsää.
Vaikea saada hyvää laatua liian harvalla aineksella. Vaatisi hieman varjostavaa lehtipuuta mutta kun ne hirvet……..
Helvetin hyvä männikön alku!Piste.
Mustikkatyyppiä, ei siinä mistään laatupuun kasvatuksesta voi varma olla.
Näyttäisi kuitenkin olevan täystiheä taimikko ja tuleehan sinnekin lehtipuuta joukkohon hieman laatua parantamaan.
Jos tuollaisessa paikassa alkaa tiheässä kasvattamaan laatupuuta, niin KEMERA:n saanti ei ole lain mukaan mahdollista.
Tarkoitukseni on kasvattaa tässä riittävän laadukkaita mäntyjä, siis niin laadukkaita että toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa tulee tukkia ihan ”normaalisti”. Huippulaadun hintalisä on olematon enkä usko sellaista saatavan jatkossakaan.
Kuuselle tämä varmaan vallitsevan käytännön mukaan olisi laitettu, mutta tällaisilla pohjilla kuusikon kiertoaika venyy pitkäksi. Jo ensiharvennus olisi todennäköisesti 10v myöhemmin kuin istutusmännyn.
Spekulointiahan tämä tietysti on, hirvet ja myyrätkin (latvasilmujen syönti) voi tehdä tepposet vielä pitkään. Aika näyttää.
Juu hyvän näköistä ja tihkussa että karsii kyllä. Itsellä kun siemestä kylvänny tuppaa tuleevähemmön tasaista ja enemmän aikaa vie.
Myyrätuhoja tulee vain ja ainoastaan silloin, kun maanomistajat sallivat myyränsyöjien (kettu, näätä, minkki ja supikoira tärkeimmät) tappamisen.
Päämyyräkannanvakauttajan ketun kannan maanomistajat ovat sallineet pudottaa metsäkanalintukantojen noston vuoksi (ne ovat nyt alempana kuin koskaan, ne kanalintukannat) puoleen parin vuosikymmenen takaisesta.
Minulla on tutkijakollegani a jalkasen kanssa 10-vuotiset aikasarjat alueilta, joilla ei tapeta pienpetoja, samoin alueilta joilta tapetaan.
Niilä alueilla, missä myyränsyöjiä ei tapeta, myyriä esiintyy taimikoissa äärimmäisen vähän tai ei ollenkaan, kun taas tappoalueilla myyräkannat nousevat välillä korkeiksi.
Taimikko on myyrille marginaalihabitaatti, jonne ne uskaltautuvat ainoastaan silloin, kun petouhka puuttuu.
Myyristä noin 2% kantaa TBE-virusta (puutiaisaivokuume), joista (siis myyristä) punkit saavat sen. Puutiaisaivokuume on lisääntynyt kettujen tapon aiheuttaman myyrien lisääntymisen takia tuossa samassa parissa vuosikymmenessä 1340%, huolimatta massiivisesta rokotuskampanjasta. Viime vuonna sairastuneista (67 tapausta) 2 kuoli. 7 on jo nyt lopun elämänsä hengityskoneessa.
Myyrien lukumäärät ovat pikkuvahinkoja siihen mitä Suomen luonnon vieraspedot minkki ja supikoira ovat vahinkoa saaneet aikaan. Tuntuu oudolta että taitaa AC olla ainoa joka puolustaa näitä vieraspetoja ja ain sillä verukkeella että siitä on omalle toiminnalle hyötyä. Ei muille.