Etuvasemmalla alhaalla näkyvä justeeri on stihl 362, siis ei mikään neitisaha, jonka takana on mittatikkuna tyypillinen kuvion päätehakkuuseen kasvatettava runko, joka on 16 metriä lyhyt ja rk-mitaltaan 22cm.
Lähin kasa on kolmoseksi tehtyä polttorankaa.
Kuvassa näkyy myös 2 tukkipölkkyä, lyhyys 43dm.
komiat on kourakasat
Paljonko kertymä ekassa harvennuksessa ja onko tästä vielä tietoa? Ilmeisesti tulee vielä kolmas harvennus?
Teimme ensiharvennuksen 2010, jolloin kertymä oli rapia 100 kiintoa, josta suurin osa kuitua (myös paljon polttorankaa). Tässä on nyt tiheys 700/ha, pystykarsittuja on about 400/ha. Kolmannessa harvennuksessa jätämme vain pystykarsitut.
Aika raju kertymä ensiharvennuksessa. Nyt tulee enemmän?
Hyvin Antonin männikkö kasvanut,ei tarte sataa vuotta odotellessa päätehakkuta .Hyvä hoito tekijänsä palkitsee.
Hirveä on vuosikasvu metsällä ollut. Ei taida oikein lankun lujuusluokka riittää joka paikkaa. Mutta kiinnoistahan maksetaan joten mikä ettei.
”Istuttamalla ei tule kunnon männikköä”
Vaikea uskoa tätä lausahdusta, kun katsoo Antonin männikköä.
Paljonko oli istutus tiheys? Piditkö lehtipuuta täytteenä miten pitkään?
Kyllähän tässäkin kuvassa näkyy, että oksat ovat tai ovat olleet paksuja. Tuosta 22cm rungosta on karsittu ehkä 3-4cm paksuja oksia, jotka kuvan perusteella eivät vielä ole kyljestyneet. Suositusten mukaanhan tuollaisia oksia ei enää pitäisi karsia. Itse tullut kyllä tehtyä ihan samaa.
On hurjaa kasvua. Mahtava nähdä tuommoinen. Itse kun pohjoisella alueella puuta kasvattaa niin ei voi kuvitellakkaan vastaavaa kasvua. Kaikkein parhailla kuvioilla pääse nuorissa metsissä hieman reiluun 10m3/ha/v.
Kiinnostaisi tietää mikähän on kasvu tällä kohteella kun keskimääräinenkin ollut 91 vuodesta alkaen (24v ja n. 300m3 kasvatettava + poistuma) 12,5m3 vuodessa. Taimikko vaiheen ensimmäiset 10 lähes nollavuotta ja siitä hiljalleen kiihtyen eli viime vuosina täytynyt kasvaa reilusti yli 20m3/ha/vuosi?
Räkämännikön kasvua on ollut, mutta kasvanut kuitenkin suoraan ja tiheys on pitänyt oksat kurissa. Kuva näyttää kasvun alta 10 vuodelta, joten ei pääse näkemään miten paljon puut on myöhemmin latvaa vaihtaneet. Ovat jo ensi harvennuksessa varmasti lähteneetkin.
Ilmeisesti karkeahko mapohja ja mänty tekee paalujuurta, joten tyvilenkoutta ei ole juurikaan verrattuna hienojakoisempiin maihin.
Itselläni on tuo ensimmäinen oma vähän harvaan istutettu n. 1200 kpl/ha männyn taimikkoni 20 v, joka harvennettiin viime syksynä ja saanto siitä oli kuitua 70m3/ha.
Se on metsäteiden ojanpenkoista siirtotaimista alkuun laitettu ja siitä tuli lenkoinen ja oksikas räkämännikkö. Leimasin tuon hehtaarin alan hakkuuta varten ja siinä lähtivät suurimmat susipuut pois ja jäi sitten suurimmaksi osaksi pienempiä ja suorempia puita kasvamaan.
Kovin vähän oli jättää suurempia ja suoria puita, mutta suurimmat sellaiset olivat P 10m ja RK 20cm.
Näin täällä Länsi-Kainuussa.
Siitä voidaan aina hifistellä onko tälläinen broilertuotettu mänty sitä maailmanparasta raaka-ainetta ominaisuuksiltaan, mutta tässä on metsä kuitenkin parhaimmassa mahdollisimmassa asennossa toisinkuin suurin osa muista metsistä.
”Siitä voidaan aina hifistellä onko tälläinen broilertuotettu mänty sitä maailmanparasta raaka-ainetta ominaisuuksiltaan, mutta tässä on metsä kuitenkin parhaimmassa mahdollisimmassa asennossa toisinkuin suurin osa muista metsistä.”
Tietysti näin. Itsellä olisi kuvia ja joku kohde pystyssäkin missä löytyisi lienee tuota maailman parasta raaka-ainetta, reilusti 200 vuotiasta karunmaan männikköä, mutta saman hintaista n.50€/m3 irtoaa tukista kuin tämän kuvan nopeasti kasvaneestakin. Moni puhuu laadusta, mutta ei sille ole todellista käyttöä tai ei ainakaan kukaan siitä yhtään enenpää maksa. Ei siinä paljoa prosenttilaskuja kannata laskeskella jos päätehakkuuta 130 vuotta siirtämällä saa 5€ motille paremman hinnan.
Voihan sen ajatella niinkin, että tänäpäivänä jo uudistuskypsyyden saavuttanut metsä hakataankin vasta vuonna 2140.
Nyt tuo nopeakasvuisuus ei ole ongelma kun nyt hakataan paljon luontaisesti ja hitaasti kasvanutta puuta kun istutusmänniköitä ei ole kovin paljoa päätehakkuissa ja suurin suma on laadukasta. Laadusta maksetaan tukkien keskihintana. Jos tukit olisi keskimäärin laaduttomimpia niin tietysti keskihintakin olisi alhaisempi. Mutta kun mennää muutama vuosikymmen eteenpäin ja rehevien maiden istutusmänniköiden osuus lisääntyy niin sitten se ongelma on vasta käsillä ja sitten vasta nähdään muuttuuko hinnoittelu. Tuollaselle nopeakasvuiselle puulle on vähemmän käyttökohteita.
Eivät ostajat ole moittineet tuollaista 4-5 millimetrin lustoa. Kun se on tasaisesti sitä luokkaa, eikä välissä ole sentin levyistä jaksoa millin viiruja.
Tällänen puuaines kilpailee keskieurooppalaisen bulkin kanssa. Ei tuosta puusepäntuoteitta oikein hyvin voi tehdä mihin tyvitukilla normaalisti pyritään. Keskieuroopassa puut kasvaa vielä nopeammin niin noin yleisesti en tiedä kannattaako kilpailla samoista markkinoista.
Ei kilpaile, jostakin käsittämättömästä syystä minulle on maksettu aina kovimmat hinnat.
Yleisesti puhuen erikoispuuksi kelpaavan hidaskasvuisen männyn määrä on Suomessa jatkuvassa laskussa nopeakasvuisten istutusmänniköiden vallatessa alaa. Erikoispuun vähenemisen myötä Suomalaiset joutuvat männyn osalta kilpailemaan männyllä enemmän halvemmissa bulkkituotteissa missä nopeakasvuisuus ei ole ongelma. Sinulle voidaan maksaa mitä tahansa mutta tämä on se haaste mikä mäntyä jalostavilla on tulevaisuudessa.
Todella hienoa, että edes joku muukin kuin minä on huolissaan laadukkaan mäntytukin vähenemisestä.
Asiasta kerrotaan VMI11:n yhteydessä (HS 19.03.2015):
”Tuore inventointi vahvistaa puuseppien pelot, joiden mukaan laatupuu vähenee.
…Laatua alentavia vaurioita on joka neljännellä (tarkoittaa yli viittä [5] miljoonaa hehtaaria) metsähehtaarilla… …Pahin laadunpilaaja on hirvi, joka syö mielellään nuoria mäntyjä.
Hirvituhot ovat johtaneet siihen, että metsien rakenne muuttuu.
Nyt mänty on valtapuu, mutta hirvivahinkojen takia hakkuuaukoille istutetaan entistä enemmän kuusentaimia.”
”Tuore inventointi vahvistaa puuseppien pelot, joiden mukaan laatupuiden määrä vähenee.
Erikoistutkija Korhonen sanoo, että laadukkaiden tyvitukkien osuus tulee supistumaan.
Laatua alentavia vaurioita on joka neljännellä metsähehtaarilla, mutta vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsämaasta. Pahin laadun pilaaja on hirvi, joka syö mielellään nuoria mäntyjä.”
On niin sekavasti kirjoitettu uutinen, jää vähän hämäräksi syyt. Tuossa jää minulle hämäräksi nämä puuseppien pelot. Perinteisten puuseppien pelot vai teollisesti valmistettavia puusepäntuotteita? Perinteiset puusepät käyttävät niin vähän mäntyä, että niille riittää ja toisaalta teollisesti valmistettavia voi sormijatkavaa. Nämä pelot tyvitukkien laadun heikkenemisestä voivat liittyä siihen, että parhaimpia tyvitukkeja ei saada istutusmännyistä ja seuraavaksi päätehakkuuvuoroon on tulossa 60-70 lukujen istutusmäntyä.
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Tiivistän tähän olennaisen: ”Pahin laadunpilaaja on hirvi.”
Yksiselitteisesti. Seurauksena on kuusettuminen. Ja siitä taas on jo nyt seurannut massiivisia ongelmia, jotka vain pahenevat.
Holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat hirvineen ovat ne, jotka takuulla tulevat väistymään.
Mistähän tuon vois lukea kokonaan kun eihän tuossa ole tuollaisenaan mitään järkeä. Jos vain kolmella prosentilla on pahoja vikoja ja siellä missä on lieviä vikoja niin ne häviää päätehakkuuseen mennessä. Jos kolme prosenttia hirvet vikuuttaa mutta 97% istusmänniköstä on tuottamatta kunnon tyveä niin ei tää ihan tälläseen mene läpi niinkuin HS uutisessa. Tuo puuseppien pelko kuulostaisi epärationaaliselta jos ne hirviä pelkäisivät eniten.