Tämä kuvio on ojitusmätästetty (vesitalouden vuoksi ei ollut tarvetta), joita mättäitä (isoja) on 2500/ha, joka oli myös istutustiheys. Isolta mättäältä mänty lähtee kasvuun kuin tykin suusta, bonuksena saa minimoitua taimikonhoitotarpeen. Ainoassa taimikonhoidossa jätin kasvamaan myös viitisensataa (500) pääasiassa siemensyntyistä rauduskoivua ja muutamia kymmeniä kuusia/ha.
2006 lannoitin alueen (400kg MNP1/ha)
2010 parhailla paikoilla ppa oli 40, jolloin ensiharvennuksessa jätimme pystyyn 1200 runkoa, etupäässä mäntyä, muutamia rauduskoivuja. Maan kattoi vahva hakkuutähdemassa, joka palasi nopeasti puuston käyttöön lannoituksen kiihdyttämän ravinnekierron ansiosta. Saman kiihdytyksen takia jouduimme palaamaan jäljillemme viime syksynä, jolloin poistimme 500 runkoa/ha. Ppa on nyt välillä 14-20 ja keskipituus 16 metriä.
Miten voi sama metsä olla istutettu sekä v 1991 että v 2001?
Kun vertaa noita kuvia näkyy niissä olevan samat puut kasvamassa, samat kasat ajoa odottamassa ja sama Stihl kasan päällä samassa asennossa. En ymmärrä.
Voisiko joku viisaampi kantaa valoa tähän pimeyteen?
Oletettavasti puhdas haksahdus otsikoinnissa.
Jopas on hyvin kasvannut. Melko lyhyttä toi rankakasa?
Tarkoittanee että käyty raivaamassa kerran ja nyt otetaan vain alispuita polttopuuksi ja ajourilta tietysti tulee jo 4,3m tukkia?
Ei tarkoita, tästä on otettu polttorankojen lisäksi myyntipuutakin yli 150 kiintoa/ha. Kahdella harvennuskerralla. Olen ihan itse suorittanut tässä aikanaan taimikonhoidon. Vain yhden kerran.
Työintoa on näköjään ollut puunkaatajalla rutkasti, kun on kantanut kahdella kädellä ja jalalla puut noin isoihin kasoihin.
Eikös ne kumipyörien päällä kulkisi hieman kevyemmin?
Kummassakin kainalossa kulkee helposti 300 litran kuitupuunippu. Siinä ei kauan nokka tuhise kun kymmenen kiinnon kasa on valmis.
Ei sovellu räkänokille eikä pullistelijoille.
Oho,taitaa niitä Kisin haksahduksia tulla muussakin kuin otsikoinnissa. Pullistelee mikä sitten pullisteleekin?
Miksi siis ojitusmätästys?
Elä unta näe että tuosta leimikosta on otettu 150 kiintoo / ha. Sehan tarkoittaisi sitä että harvennuksilla olisi otettu 70 ja 80 kiintoo kumpaisellakin kerralla. En usko en…..
Kyllä hirvilangolla alkaa puntti tutista. Ynnäpääkään ei ole kaksinen.
Ensiharvennuksessa otimme 1800 runkoa, joista jokaisesta tuli 2-3 kuitupölkkyä ja polttorankapölli vielä bonuksena. Minä kasvatan vain myyntipuuta, en vispilätarpeita.
Toisessa harvennuksessa suurimmista poistetuista tuli 2 (kaksi) 43 dm lyhyttä tukkipölliä, latvaläpimitaltaan 15 cm.
Anton on puuntuottaja. Jos tällaisia olisi enemmän, ei tarvitsisi keskustella puun riittävyydestä investointeihin.
Pitäisi liioittelullakin olla joku raja. Keiteleen korkeudella ei männikkö kasva 25 vuodessa edes ensiharvennusvaiheeseen vaikka mitä tekisi. 16 metristä just joo..
”Pitäisi liioittelullakin olla joku raja. Keiteleen korkeudella ei männikkö kasva 25 vuodessa edes ensiharvennusvaiheeseen vaikka mitä tekisi. 16 metristä just joo..”
Yara, yara ja taas yara.
Lannoitus ei vaikuta oleellisesti puun pituuskasvuun. Keiteleellä
mittailllut männiköitä jonniin verran, valtapituus tulee männiköissä 35 vuodessa 14-15 metriin.
Älkää hyvät ihmiset uskoko tällaisia puheita männiköiden kasvusta. Tuollaiset tuotokset tulevat siinä 45 vuoden iässä aikaisintaan teki mitä taikatemppuja tahansa.
Vahvasti haiskahtaa siltä, että lähes jokainen kasvutekijä on suorastaan valhetta.
Istutettu 2500 ja luonnontaimia 500 = 300r /ha.
Runkoluku 1200:n, josta viiden vuoden kuluttua vielä 500 runkoa ja jäljelle jäi 700 r / ha.
Tukkia tuli 2 kpl 4,3 metrisiä per runko. Tukit olivat 15 senttisiä latvasta, eli myös 8,6 metrin korkeudessa 15 cm. ja puilla ikää 24 vuotta!
Anton kirjoittelee varmaan kännissä noita sepustuksiaan.