Tämä kulottaja oli niin innokas, että aloitti kun maa
i oli vielä osittain lumen peitossa. Etuna tässä on se, että leviämisen vaara on erittäin pieni kun lumi rajoittaa monin paikoin.
Tämä kulottaja oli niin innokas, että aloitti kun maa
i oli vielä osittain lumen peitossa. Etuna tässä on se, että leviämisen vaara on erittäin pieni kun lumi rajoittaa monin paikoin.
Tästä muistuukin mieleen Pohjanmaan rajaseudut ja palokunta-aika. Varma kevään merkki oli karanneitten kulotusten sammuttelu. Tässä ei taida sitä vaaraa olla.
Mutta itse kyllä siemaistaan keuhkoihin pienhiukkasia valtavat määrät. Ja todella agressiivisia kun palaminen on erittäin epäpuhdasta.
Joinakin vuosina ovat polttaneet talvella hakattuja avohakkuualueita lähinnä niitä moton tekemiä oksa / latvuskasoja heti, kun ne ovat siinä kunnossa, että palavat. Ei haittaa, vaikka olisi vielä luntakin. Tarkoitus on saada metsään nokea ja hiiltynyttä puuta, josta jotkut ötökät ovat riippuvaisia, ei siis niinkään perinteistä kulotusta.
Kyllä pohjanmaalla kohta alkaa vanhatisännät polttelemaan kytöjä ja ketoja, siinä sivussa muutama rakennuskin kärähtää.
Siitä on saanut nimensäkin ”Kytösavu”-metukka.
Kyllä lumen rajoittamia saarekkeita on turvallista ja suositeltavaa kulottaa juuri nyt. Kuvan kukotusalueella on varauduttu myös jälkivartiointiin kun koivujen vierellä taitaa olla vanha niittokone istuimineen !
Keväisestä kulotuksesta syntyy aina palaneen maan ja heinän erikoinen tuoksu, joka herättää kasvualustaa uuteen kasvuun.
Vuosia sitten ajelin Vaasasta Itä- Suomeen, oli pääsiäisen väli lauantai ja Pohjanmaalla viriteltiin pääsiäistulia alkvassa iltahämärässä.Siitä syntyvää savua ja näkyä oli ensikertalaisen hieno seutata tienvarresta.
Nytkin pihamaiden kulosavut muistuttaa vielä siitä samoista Pohjanmaan valkeista, oli vaikuttava kokemus.
Jos tupakointi on vaarallista niin aivan omaa luokkaansa on kytevän ja huonosti palavan maaston pienhiukkaset. Ja sitä savua muodostuu esim. näin kyläyhteisössäkin lähes kaikkien ”iloksi”. On aika kornia että näin kylillä kun seuraa niin innokkaita kulottajia ovat juuri muutaman aikaa ok-talossa tai mökissä asuneet. Vanhempi ”kaarti” käsittää jo kuinka turhaa ”krääsytystä” siinä harrastetaan. Näihin pitäisi puuttua vain kovemmalla kädellä heti alkuun.
Tuskin sitä kukaan kulottaessaan koko aikaa savussa samoilee, tuulen riepauttaessa savua kohti sitä vaistomaisesti pidättää hetken henkeään.
Mutta kyllä siinä tietysti jokin vaaramomentti on niinkuin on kaupunkipölyssäkin keväisin. Samoin tervanpoltto, rantasaunan lämmitys, pihalla kävely uunin lämmityksen aikana, nuohous… Vaarallisia asioita on paljon ja jo niiden alla eläminen voi murehtijalleen tuoda ennenaikaisen lähdön.
Kirjoittaa nimim: Koivuntuohen tuoksu rantamökin lämmitysvaiheessa