Ikimetsä? Minusta tuo sana ei tarkoita mitään.
Tuossa kuvassa en näe metsää missään saati sitten jotain ikuista.
Nuo pystyyn kuivuneet kaatuu vuoden sisään ja lopuistakaan ei taida olla paljon iloa kenellekään.
Vaikuttaa jonkinlaiselta lain vaatimalta jättöpuusaarekkeelta.
Jaa, sanotaan sitten, että ”saakelin vanha metsä”. Ei tosiaan ollut kovin suuri pinta-ala, mutta olin paikalla eli en kuvan perusteella päättele.
Pitää kyllä paikkansa, että on jonkinlaisen jättöpuusaarekkeen vikaa. Silti on näyte saakelin vanhasta metsästä. Oikea reuna rajoittuu puiseen rämeeseen, joka sekin on kirveen käymätöntä.
Toisenlaista (enimmäkseen mäntyä) saakelin vanhaa metsää löytyy täältä Espoostakin meikän klasin takaa. Jostain kumman syystä (huonoa tukkilaatua) on kaistale säästynyt täysin vähintään 100 vuotta
Mikä tekee tuosta kuvan alueesta vanhaa metsää? Minä en luokittelisi tuota ollenkaan metsäksi.
Pystyyn kuivaneet puut ei kerro iästä mitään eivätkä ne ole enää metsäksi luettavia. Joitakin alikasvokset kuusia näyttäisi olevan odottamassa samaa kohtaloa.
Aiha lohduttoman näköinen aukko. Ei voi ajatella männyn taimelle 50 cm vuosikasvuja. Muokkausta ei juurikaan havaitse. Jotta tuohon saatasiin kunnon aarnimetsä ja isoja puita joskus, niin auraus olisi oikea toimenpide ja männyn istutus. Auraus lämmittää maapohjaa, niin että kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi ja Koillismaallakin voidaan mitata 10 m3 vuosikasvuja.
Mitäs lohdutonta tuossa on. Normaalia kuivahkoa kangasta. Kyllä siinä on taas isoja puita kun 150-vuotta odottaa. Onneksi ei enää aurata. Aurauksen tuoman kasvuhyödyn puut syö omien kokemuksien mukaan ensiharvennukseen mennessä. Ei ainakaan omilla aurauksissa noilla leveyksillä 10m3 kasvuihin ylletä kuivahkolla kankaalla, ei lähellekään. Hirveän näköinen olisi ja iäksi pilalla maasto jos aurattaisiin. Taitaa olla parikymmentä vuotta kun noilla seuduilla viimeksi kannon nokassa katselin kun pillari auraa veti. Rumaa on jälki. Siinä ei paljon silmä lepää.
Eikä ole. Siisti kuin mikä. Hemmetin hyvin hoidettua vanhan metsän uudistusta. Ympärillä eri ikäistä nuorta metsää ja myös komeata tukkimännikköä (100 metrin päässä). Tuohon ei nyt sattunut kunnon muokkausta, kun poroa (ent. lentojätkä) kuvasin.
Mustikkaakin löytyi pari ämpärillistä suht. vähällä vaivalla.
Auraustakin löytyy. 500 m ja tiessä kiinni (molemmin puolin) aurausaluetta hurumycke. Mm. komeata, umpeutunutta lehtikuusitaimikkoa. Ei enää ollut marjaa, mutta aikasemmin oli helppo kävellä auraojan pohja ja ravistella marjat reunalta ämpäriin.
Ikimetsä? Minusta tuo sana ei tarkoita mitään.
Tuossa kuvassa en näe metsää missään saati sitten jotain ikuista.
Nuo pystyyn kuivuneet kaatuu vuoden sisään ja lopuistakaan ei taida olla paljon iloa kenellekään.
Vaikuttaa jonkinlaiselta lain vaatimalta jättöpuusaarekkeelta.
Jaa, sanotaan sitten, että ”saakelin vanha metsä”. Ei tosiaan ollut kovin suuri pinta-ala, mutta olin paikalla eli en kuvan perusteella päättele.
Pitää kyllä paikkansa, että on jonkinlaisen jättöpuusaarekkeen vikaa. Silti on näyte saakelin vanhasta metsästä. Oikea reuna rajoittuu puiseen rämeeseen, joka sekin on kirveen käymätöntä.
Toisenlaista (enimmäkseen mäntyä) saakelin vanhaa metsää löytyy täältä Espoostakin meikän klasin takaa. Jostain kumman syystä (huonoa tukkilaatua) on kaistale säästynyt täysin vähintään 100 vuotta
Mikä tekee tuosta kuvan alueesta vanhaa metsää? Minä en luokittelisi tuota ollenkaan metsäksi.
Pystyyn kuivaneet puut ei kerro iästä mitään eivätkä ne ole enää metsäksi luettavia. Joitakin alikasvokset kuusia näyttäisi olevan odottamassa samaa kohtaloa.
Aiha lohduttoman näköinen aukko. Ei voi ajatella männyn taimelle 50 cm vuosikasvuja. Muokkausta ei juurikaan havaitse. Jotta tuohon saatasiin kunnon aarnimetsä ja isoja puita joskus, niin auraus olisi oikea toimenpide ja männyn istutus. Auraus lämmittää maapohjaa, niin että kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi ja Koillismaallakin voidaan mitata 10 m3 vuosikasvuja.
Mitäs lohdutonta tuossa on. Normaalia kuivahkoa kangasta. Kyllä siinä on taas isoja puita kun 150-vuotta odottaa. Onneksi ei enää aurata. Aurauksen tuoman kasvuhyödyn puut syö omien kokemuksien mukaan ensiharvennukseen mennessä. Ei ainakaan omilla aurauksissa noilla leveyksillä 10m3 kasvuihin ylletä kuivahkolla kankaalla, ei lähellekään. Hirveän näköinen olisi ja iäksi pilalla maasto jos aurattaisiin. Taitaa olla parikymmentä vuotta kun noilla seuduilla viimeksi kannon nokassa katselin kun pillari auraa veti. Rumaa on jälki. Siinä ei paljon silmä lepää.
Useamman suuremman yhteismetsän vuosikertomuksessa auraus ja aurausmäärät on kerrottu, ehkäpä osaavat valita kohteensa niin etteivät pikitielle näy.
Kurki: ”Aiha lohduttoman näköinen aukko.”.
Eikä ole. Siisti kuin mikä. Hemmetin hyvin hoidettua vanhan metsän uudistusta. Ympärillä eri ikäistä nuorta metsää ja myös komeata tukkimännikköä (100 metrin päässä). Tuohon ei nyt sattunut kunnon muokkausta, kun poroa (ent. lentojätkä) kuvasin.
Mustikkaakin löytyi pari ämpärillistä suht. vähällä vaivalla.
Auraustakin löytyy. 500 m ja tiessä kiinni (molemmin puolin) aurausaluetta hurumycke. Mm. komeata, umpeutunutta lehtikuusitaimikkoa. Ei enää ollut marjaa, mutta aikasemmin oli helppo kävellä auraojan pohja ja ravistella marjat reunalta ämpäriin.
Hyvä kuulla, että metsät tuolla ovat hyvässä hoidossa ja kasvussa.