Kommentit (24)

  1. Kivan näköinen metsä, aika suoria runkoja. Minä olisin mielellään ottanut noita paksuoksaisimpia – jos vain mahdollista – pois.
    Pari sellaista ottaa silmään, mutta kun ei tiedä alkuasetelmaa, niin on mahdotonta väittää olevansa oikeassa.

  2. Hyvää jälkeä suorittavalta.

  3. Minä en näe kuvassa yhtään paksuoksaista puuta. Siis sellaista jota ei täytenä tukkina hakattaisi viimeistään päätehakkuussa.

  4. Ei. En tarkoittanutkaan, että nuo kuivat – paksut oksat olisivat liian paksuja sitten, kun puut aikanaan hakattaisiin, veen että kuivat, tulevaisuudessa lahot oksat heikentävät sahatukin laatua ja voivat ehkä silloisissa laatuvaatimuksissa raakata tukin.
    Sellainen runko on vaesmmassa reunassa ja toinen – pahempi suunnilleen keskellä kauempana oleva hyvin pystyoksainen mänty.

    Kun laatuharvennusta tehdään nimenomaa nuoressa männikössä, pitää jäävien puiden valinnassa käyttää harkintaa ja ottaa huonompilaatuinen pois, mikäli se on mahdollista.

    Nythän emme tiedä, onko se ollut mahdollista, mutta normaalisti kannattaa kuitenkin ensimm’äiseksi napata huonoin, isokin puu pois, jos sen ympärillä on parempilaatuisia lisävaltapuita korvaamaan päävaltapuun poisto.

  5. suorittava porras

    Kannattaa peruutella kuviin ”männikön muu harvennus” ja ”päästölähde”. Se kuvio on uudistettu kymmenkunta vuotta ennen tätä . Sokeakin voi päätellä , että pieni vaivannäkö taimikkovaiheessa kannattaa .

    Vaikka tämä kuvio on raivattu kyseisen ajan hengen ja strategian mukaan vain kerran ja hiukan liian myöhään(= tavoitteena selvitä yhdellä raivauskerralla) , on tulosta syntynyt.

    Nykyinen suuntaus ohjaa tekemään taimikonhoito aikaisemmin. Tämän perusteella on syytä odottaa tulevaisuudessa vieläkin parempaa metsien kasvua ja toisaalta vähenevää ennakoraivauksen tarvetta , kun käyttökelvottomasta ja valitun pääpulajin kasvua haittaavasta puuaineksesta otetaan niskalenkki vanhoja käytäntöjä aiemmin.

    Ennustelin kuvan kohteelta 70 kuution hehtaarikertymää . Valitettavasti olin väärässä…taidetaan mennä reilusti yli. Vaikka liian tiheässä kasvaneilla kuvion osilla puut olivat pienempiä , ovat sopivan tiheyden alueet myönteinen yllätys . Jäävän puuston runkotilavuus vaihtelee 110-250 litran välillä. Suurin kuviolta pinoon päätynyt runko oli 460 litrainen , mikä kielii siitä , että maassa riittää kasvuvoimaa.

    Kaksihaaraiset rungot ovat runsaasta neulasmäärästä johtuen kooltaan reilusti ympäröiviä runkoja isompia. Tästä voi päätellä , kuinka paljon kasvussa menetetään , kun puiden latvus supistuu suuren tiheyden vuoksi liikaa. Ylitiheyden vaikutus on havaittavissa juuristossakin.
    Riukuuntuneita puita on turha jättää kasvamaan , kun ne eivät pysy pystyssä. Jos ei ole latvusta , ei ole juuriakaan. Oikeaan tiheyteen kannattaakin pyrkiä jo taimikkoa raivattaessa .

  6. Täydellinen suoritus kyllä suorittavalta. Ei työssä moittimista, vain joskus mielipiteissä.

  7. Männikössä ei välipuilla ole tulevaisuutta muualla kuin kuitupinossa. Mitä aikaisemmin, sen parempi.
    En ymmärrä, kuinka jotkut voivat olla vieläkin niin vanhakantaisia , että pyrkivät kasvattamaan taimikkonsa riukuuntumisasteelle tiheydessä, joka on jopa kaksinkertainen viralliseen istutustiheyteen verrattuna.

    Luulisi, että lukemassa 2000 r/ ha alkaisi edes vähän raksuttamaan, mutta se on joiltakin liikaa vaadittu.

  8. William Munny

    Hyvin näkyy suorittava suorittavan.
    AMMATTIMIES!

  9. Noinhan tuo harvennus tulee tehdä. Meillä tahtoo nuo isännät olla niin nuukia että tiheämäksi ne haluavat. Tässä on hyvää että puusto on noinkin hyvän kokoista ensiharvennukselle. Meillä hakataan ensiharvennus jo paljon aiemmin joten tiukkuus on suurempi, Viime viikolla hakattiin kakkosharvennus ja puuston koko oli vain vähän suurempi kuin suorittavalla ensiharvennuksella.

  10. Ainakin Kymenjokilaaksossa olen kiinnittänyt huomiota ensiharvennusten tekoon todella nuorissa männiköissä. Vierumäellä viimeksi ihmettelin että oikein motolla tehtiin. Hyvä kun pari pientä kuitutappia tuli.

  11. Se on kuule Jeessi pakko, kun taimikko on jätetty kasvamaan yli 2500 rungon tiheydessä. Oikea tiheys olisi järeyttänyt puustoa ja se saisi vielä muutaman vuoden kehittyä ennen enskaa.

  12. Siitä ei ole montaa vuotta kun Metsälehdenkin sivuilla esiteltiin kylvömänniköiden kasvatusmallia jossa raivaussahatyöstö tehdään vain kerran tiheyteen 3000-3500kpl/ha ja ensiharvennus sitten joukkokäsittelykouralla tiheyteen 1200-1400kpl/ha. Näin toimittiin ainakin juuri Kymenlaaksossa. Tarkoituksella näin toimiminen taisi jäädä kokeiluksi. ”Vahingossa” näitä tietysti kertyy koko ajan.

  13. Visakallo

    Hirvikeskittymäalueiila tehdään noin edelleen, kun muita vaihtoehtoja ei juuri ole. Kesäretkeläiset näkivät tämän käytännössä eri-ikäisillä kuvioilla.

  14. Kokemusta hirvistä on minullakin, mutta en keksi yhtään syytä miksei taimikonharvennusta voisi tehdä 6-7m pituusvaiheessa tiheyteen 2000-2200kpl/ha hirvikeskittymä-alueillakin. Järeytiminen, harvennuspoistuman keskijäreys, lumen ja tuulen kesto ovat aivan eri tasolla kuin +3000 tiheydessä kasvattamalla. Kiertoaikakin lyhenee 5-10 vuotta.

  15. suorittava porras

    Pikkuisen lyhempänäkin voi harvennella taimikon . Paljon tulee vastaan liian tiheässä kasvatettua ja juuretonta ”laatumetsää” , josta kaatuu harvennuksen jälkeen huomattava osa ennen seuraavaa korjuukertaa . Kuvan palstalla tiheys on ollut pääosin sopiva ja rungoista näkee , että juuret on tukevat. Kovin suurta itseharvennusta ei tule näinollen tapahtumaan.

    Kohdalle on osunut niitäkin palstoja , joiden tulevaisuus on rakenneltava susipuiden varaan . Honteloista , vaikkakin oksattomista rungoista ,ei ole kestämään nykyisiä luonnonvoimia , joten oksaiset ja paksummat puut ovat ainoa vaihtoehto , ellei laiteta kaikka aukoksi kerralla .

  16. Mottimasa

    Siinäpä sitä saa taas koppelo pesäpaikkaa etsiskellä, että minkä näreen alle pesänsä tekisi ja petolinnulle oivapaikka tyhjentää pöytä puhtaaksi. Komeaa jälkeä, mutta kovin on yksitoikkoista.

  17. Niinhän se on, lintujen kannalta ihan kuolemankenttä. Tiaiset esimerkiksi kaihtavat tuollaisia paikkoja kuin ruttoa.

  18. Se on sama ongelma useimmilla vanhemmilla metsätyöntekijöillä ; vanhasta muistista vedetään ennakkoraivaukset, taimikonhoidot ja harvennukset puhtaaksi kasvua haittaamattomistakin puista.

  19. Siinäpä se ongelma onkin. Kasvatetaanko metsää sijoituksena ja pyritään saamaan mahdollisimman kova tuotto. Toisena näkökantana on sitten biologinen tekijä. Kasvatetaanko metsää lintujen / nisäkkäiden ehdolla. Olen samaa mieltä että kuvanlainen metsä ei sovi koppelolle eikä tiaselle mutta sopii isännälle joka hakee kovaa tuottoa metsästä.

    Harvoin toteutuu sellainen ideologia että maksimi tuotto ja laatukasvatus sekä luontokin siitä tykkää. Jommasta kummasta täytyy tinkiä ja se on jokaisen metsänkasvattajan oma arvovalinta. Mahdollisuuksia ja osaamista on kummastakin tavasta.

  20. Jos metsätyyppi on MT, niin eipä se hakkuun jälkeen kovin montaa vuotta ole ”kuoleman kenttä”. Ei ainakaan täälläpäin.

  21. Onhan tuo turhaan nuoltu, ei sitä voi kiistää. Kyllä vähempikin vallan hyvin riittää ja luontokin siitä kiittää.

  22. suorittava porras

    Vai , että kuolemankenttä…???
    Jos palsta on kasvanut yli 30 vuotta peitteisenä ja se raivataan tarpeen tullen ennen hakkuuta , ei pitäisi olla valittamista .
    Sen verran kuvan palstalla on ollut lehtipuuvoittoista ryönää , että parin , kolmen vuoden kuluessa vesakko rehottaa jo kummasti ja täyttää tyhjän tilan. Jos muutama hehtaari siellä täällä on vuorollaan kuvan kaltaisessa tilassa , ei se aiheuta linnuille suurempia ongelmia . Niillä on siivet , joilla voi lentää suojaan johokin sopivaan pusikkoon , joista maassamme ei ole puutetta .
    Suurempi ongelma on liiasta peitteisyydestä johtuva metsien taimikkovaiheen pitkä kesto .

    Mitä vielä metsoon tulee , tutkijat joutuivat ihmetellen toteamaan , että se palasi nuoriin metsiin harvennuksen jälkeen ja viihtyy niissä erinomaisesti . Metso ei siis olekaan pelkkä vanhojen metsien asukki .
    Itsekin pidin yhteyttä tutkijoihin , kun löysin hyviä soidinpaikkoja vastikään harvennetuista nuorista metsistä . Monet olivat hyvinkin vilkkaassa käytössä .
    Varsinaisille soidinpaikoille pyritään jättämään riittävästi aluskasvosta suojaksi . Samoin menetellään eri metsäkuvioiden välisillä vaihettumisvyöhykkeillä .

    Maanviljelijä pitää rikkaruohot kurissa sadon varmistamiseksi . Miksi metsänomistajat eivät voisi menetellä samoin ?

  23. Metsänomistaja ei ole maanviljelijä ja päinvastoin. Rikkaruohot myös ovat eri asia kuin puiden aluskasvusto. Yleensä puita, ei muita.

  24. Männyn ensiharvennus on aikuisen metson kannalta hyvä ja tarpeellinen asia. Tuohonkin tulee metso talvisin ruokailemaan, jos sellainen alueella vielä elää. Aikuisen metson kannalta ajourat ovat myös hyviä lentoratoja. Poikuemetsä on sitten eri juttu.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat