Kuvani on tasan vuoden takaa.
Nuo kirjanpainajan kuuset nyt jo puuliiterissä.
Ja jätkänkynttilöinäkin.
Oma havainto kuluvan vuoden kesältä -metsiemme kuusia Nurmijärvellä ei oo juurikaan lisää hyönteisten tuhoamia.
Liekö sateinen, koleakin kesä pitänyt ötökät kurissa?
Joku metsäammattilainen kertoi, ettei kirjanpainajia enää kuivuneessa kuusipuussa oo. Siks roudattiin nuo kuuset pölleiksi sahattuina pojan liiteriin. Käynpä lähipäivinä tsekkaamassa, josko jotain purua…
Pekka K.:lle: Näkyykö liiterisi puurakenteissa tai polttopuissa pieniä, noin millimetrin läpimittaisia reikiä? Itse olen seurannut tätä ilmiötä eräässä vanhassa kivinavetassa, jossa hienoa ”puujauhoa” varisee laipiosta tasaiseen tahtiin. Ja niitä pieniä reikiä on paikka paikoin paljon. Koskaan en ole yrityksistä huolimatta päässyt näkemään syyllistä – liekö niin onnettoman pienikokoinen?! Näyttää siltä, että rei’ittäjäjauhaja viihtyy erityisesti haapapuulla.
Olisihan se kiva tietää mikä hyönteinen on kysymyksessä. Niissä kanttaamattomissa laudan reunoissa ne pölyntekijät kyllä asustavat, ellei kaarnaa ole vuoltu tarkoin pois joko rakennusvaiheessa tai jo aikaisemmin lautoja kuivattaessa. Muistan kuinka rakennustarkastaja muistutti kaarnan poiston tärkeydestä. Sitäpä eivät kaikki rakentajat oikein halunneet kiireessään tehdä, ennekuin tästä hyönteisvaarasta kertoi. Kantavien palkkien kestävyyteen sillä on merkitystä, muualla se on lähinnä vain pölyhaitta.
Kummallista ”pölytystä”, jos mitään reikiä tai käytäviä ei edes näy (Tämä Pekka K.:lle). Mainitsemassani vanhassa kivinavetassa on käytetty aikoinaan monenlaista puutavaraa, yhtenä merkittävänä rakenneosana on valtaisat haavanrungot, jotka kannattelevat päällensä ladottuja lautoja (alhaalta katsottaessa laipio, ylisillä ollen lattia). Nimenomaan niissä pyöreissä, kuorituissa haapatukeissa näkyy mainitsemiani pieniä reikiä, paikoin tuhkatiheään. Ja se vaalea puupöly tulee todistettavasti niistä rei’istä. Siellä, missä tukin pinta kaartuu ylöspäin (laipion rajassa), näkyy hyvin, kuinka pölykasoja kertyy reikien suulle. Missä tukin pinnan kaltevuus (kaarevuus) viettää alaspäin, maan vetovoima saa pölyn varisemaan alas. Hevosen, lehmien ja lampaiden selkää pöly ei enää tavoita, kerrostuupahan sateelta suojaan vietyjen artikkeleiden päälle. Esteettinen haitta, ei muuta tässäkään tapauksessa. Paitsi että fillaria joutuu pölyhuiskalla huiskimaan, jos ei halua takamukseensa jauhotahroja.
Tuo ”Kisin” mainitsema pölyntekijä on ehkä eri hyönteinen kuin se kaarnan alla asustava ja runsaasti ”toukanjauhoa” aikaansaava ötökkä. Männyistä veistetyt navetan katon kannatinpalkit ovat säilyneet ilman reijitystä, mutta sensijaan lohkopärekaton alla olevat kanttaamattomat mänty- ja kuusipuiset ruodelautojen reunat ovat vuosikymmenten saatossa jauhettu kyllä perusteellisesti. Kovin syvälle toukkakäytävät eivät havaintojeni mukaan menneet niissä purkulaudoissa, joista tehtiin polttopuita taukotuvan kaminaan. Pohjoisessa ei ole kaikkia etelän ötököitä, joten Kisin haapatukkien reijittäjä ei taida elää arktisilla alueilla.Vastauksia lajinmäärityksiin löytyisi varmaan netistä, mutta voisihan joku asiantuntija valistaaa meitä tässä mielenkiintoisessa kysymyksessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuvani on tasan vuoden takaa.
Nuo kirjanpainajan kuuset nyt jo puuliiterissä.
Ja jätkänkynttilöinäkin.
Oma havainto kuluvan vuoden kesältä -metsiemme kuusia Nurmijärvellä ei oo juurikaan lisää hyönteisten tuhoamia.
Liekö sateinen, koleakin kesä pitänyt ötökät kurissa?
Joku metsäammattilainen kertoi, ettei kirjanpainajia enää kuivuneessa kuusipuussa oo. Siks roudattiin nuo kuuset pölleiksi sahattuina pojan liiteriin. Käynpä lähipäivinä tsekkaamassa, josko jotain purua…
Pekka K.:lle: Näkyykö liiterisi puurakenteissa tai polttopuissa pieniä, noin millimetrin läpimittaisia reikiä? Itse olen seurannut tätä ilmiötä eräässä vanhassa kivinavetassa, jossa hienoa ”puujauhoa” varisee laipiosta tasaiseen tahtiin. Ja niitä pieniä reikiä on paikka paikoin paljon. Koskaan en ole yrityksistä huolimatta päässyt näkemään syyllistä – liekö niin onnettoman pienikokoinen?! Näyttää siltä, että rei’ittäjäjauhaja viihtyy erityisesti haapapuulla.
Olisihan se kiva tietää mikä hyönteinen on kysymyksessä. Niissä kanttaamattomissa laudan reunoissa ne pölyntekijät kyllä asustavat, ellei kaarnaa ole vuoltu tarkoin pois joko rakennusvaiheessa tai jo aikaisemmin lautoja kuivattaessa. Muistan kuinka rakennustarkastaja muistutti kaarnan poiston tärkeydestä. Sitäpä eivät kaikki rakentajat oikein halunneet kiireessään tehdä, ennekuin tästä hyönteisvaarasta kertoi. Kantavien palkkien kestävyyteen sillä on merkitystä, muualla se on lähinnä vain pölyhaitta.
Kummallista ”pölytystä”, jos mitään reikiä tai käytäviä ei edes näy (Tämä Pekka K.:lle). Mainitsemassani vanhassa kivinavetassa on käytetty aikoinaan monenlaista puutavaraa, yhtenä merkittävänä rakenneosana on valtaisat haavanrungot, jotka kannattelevat päällensä ladottuja lautoja (alhaalta katsottaessa laipio, ylisillä ollen lattia). Nimenomaan niissä pyöreissä, kuorituissa haapatukeissa näkyy mainitsemiani pieniä reikiä, paikoin tuhkatiheään. Ja se vaalea puupöly tulee todistettavasti niistä rei’istä. Siellä, missä tukin pinta kaartuu ylöspäin (laipion rajassa), näkyy hyvin, kuinka pölykasoja kertyy reikien suulle. Missä tukin pinnan kaltevuus (kaarevuus) viettää alaspäin, maan vetovoima saa pölyn varisemaan alas. Hevosen, lehmien ja lampaiden selkää pöly ei enää tavoita, kerrostuupahan sateelta suojaan vietyjen artikkeleiden päälle. Esteettinen haitta, ei muuta tässäkään tapauksessa. Paitsi että fillaria joutuu pölyhuiskalla huiskimaan, jos ei halua takamukseensa jauhotahroja.
Tuo ”Kisin” mainitsema pölyntekijä on ehkä eri hyönteinen kuin se kaarnan alla asustava ja runsaasti ”toukanjauhoa” aikaansaava ötökkä. Männyistä veistetyt navetan katon kannatinpalkit ovat säilyneet ilman reijitystä, mutta sensijaan lohkopärekaton alla olevat kanttaamattomat mänty- ja kuusipuiset ruodelautojen reunat ovat vuosikymmenten saatossa jauhettu kyllä perusteellisesti. Kovin syvälle toukkakäytävät eivät havaintojeni mukaan menneet niissä purkulaudoissa, joista tehtiin polttopuita taukotuvan kaminaan. Pohjoisessa ei ole kaikkia etelän ötököitä, joten Kisin haapatukkien reijittäjä ei taida elää arktisilla alueilla.Vastauksia lajinmäärityksiin löytyisi varmaan netistä, mutta voisihan joku asiantuntija valistaaa meitä tässä mielenkiintoisessa kysymyksessä.