Kuvissa näkyvä nuori metsä on ajalta jälkeen sotien. Hakattu tuolloin jälleenrakennuskaudella.
Einari Vidgren vainaakin on ollut ajamassa puuta Lammasjärven savotoilla. Joku historiikki kertoi että hänellä oli uponnut traktori heikkoihin jäihin Tönölänsalmessa.
Joitain kuvia olikin Ponsseklubin seinällä hänen traktorisavotoiltaan, ajalta ennen Ponssen syntyä.
Nuo saarihakkuut ovat vähän oma maailmansa. Kun sinne ei niin usein mennä kuin mannerhakkuisiin niin ongelmia saattaa tulla. Harvennukset myöhästyy ja pyritään kerralla tekemään vähän turhankin voimakkaina. Saaret ovat myös tuulituhoille alttiita paikkoja joten harvennusten myöhästyminen vain pahentaa tilannetta. Jospa tuohon syntyisi nyt sitten luontainen taimikko tuulituohoalueiden sisälle.
Kysymykseni myrskytuhoista oli retorinen. Niitä ei ole.
Mielipiteinä on esitetty että ensimmäinen myrsky kaataa jätetyt puut. Siellähön ne hojottaa pystyssä, puut, edelleen.?
Ja noitten pienaukkojen suhteen, kyllä ne taimettuvat aikoinaan. Saari on kuitenkin aktiivisen metsätalouskäytön ulkopuolella jo saavutettavuutensakin perusteella.
Vain ajan kysymys kun tuuli kaataa puut. Se myrsky vielä tulee. En toisaalta käsitä miksi näitä pieniä saaria hakataan kun puuta muutenkin riittää. Kallista korjuuta. Toisaalta saarilla metsä voi olla luonnon kannalta jopa arvottomampaa kuin mantereella, josta on metsäiset yhteydet otuksien levitä ja kulkea.
Pessimisti ei pety. Vai pettyykö jos jäänyt puusto ei kaadukaan??
Tuolla logiikalla kannattaa jättää harvennukset ja hakkuut jättää mantereellakin tekemättä. Kun kuiteskin tulee joskus myrsky joka kaataa jätetyn puuston.?
Taitaa vielä Oulujärven Ärjänsaaren puustokin seisoa pystyssä. Siellä on sentään tuulilla tilaa puhallella. ?
So what jos puusto kaatuukin. Sen jälkeen olisikin odotettavissa enemmän monimuotoisuutta.?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Eipä tuolla ensimmäisen kuvan ryteikössä virkisty, vaikka siellä olisi pitempäänkin. Itikat syö ja oksat raapii.
Kuvissa näkyvä nuori metsä on ajalta jälkeen sotien. Hakattu tuolloin jälleenrakennuskaudella.
Einari Vidgren vainaakin on ollut ajamassa puuta Lammasjärven savotoilla. Joku historiikki kertoi että hänellä oli uponnut traktori heikkoihin jäihin Tönölänsalmessa.
Joitain kuvia olikin Ponsseklubin seinällä hänen traktorisavotoiltaan, ajalta ennen Ponssen syntyä.
Nuo saarihakkuut ovat vähän oma maailmansa. Kun sinne ei niin usein mennä kuin mannerhakkuisiin niin ongelmia saattaa tulla. Harvennukset myöhästyy ja pyritään kerralla tekemään vähän turhankin voimakkaina. Saaret ovat myös tuulituhoille alttiita paikkoja joten harvennusten myöhästyminen vain pahentaa tilannetta. Jospa tuohon syntyisi nyt sitten luontainen taimikko tuulituohoalueiden sisälle.
Kysymykseni myrskytuhoista oli retorinen. Niitä ei ole.
Mielipiteinä on esitetty että ensimmäinen myrsky kaataa jätetyt puut. Siellähön ne hojottaa pystyssä, puut, edelleen.?
Ja noitten pienaukkojen suhteen, kyllä ne taimettuvat aikoinaan. Saari on kuitenkin aktiivisen metsätalouskäytön ulkopuolella jo saavutettavuutensakin perusteella.
Vain ajan kysymys kun tuuli kaataa puut. Se myrsky vielä tulee. En toisaalta käsitä miksi näitä pieniä saaria hakataan kun puuta muutenkin riittää. Kallista korjuuta. Toisaalta saarilla metsä voi olla luonnon kannalta jopa arvottomampaa kuin mantereella, josta on metsäiset yhteydet otuksien levitä ja kulkea.
Pessimisti ei pety. Vai pettyykö jos jäänyt puusto ei kaadukaan??
Tuolla logiikalla kannattaa jättää harvennukset ja hakkuut jättää mantereellakin tekemättä. Kun kuiteskin tulee joskus myrsky joka kaataa jätetyn puuston.?
Taitaa vielä Oulujärven Ärjänsaaren puustokin seisoa pystyssä. Siellä on sentään tuulilla tilaa puhallella. ?
So what jos puusto kaatuukin. Sen jälkeen olisikin odotettavissa enemmän monimuotoisuutta.?