Hybridihaapaa siihen olisi kannattanut istuttaa. Se on sentään tulevaisuuden puu – ainakin Harjavallassa.
Joskus on kuitenkin niin, että saattaa tuollainen hirmunopeasti kasvava räkämänty antaa paremman tuloksen – nopeasti, kuin huippulaadukkaaksi kasvatettu ja pystykarsittu mänty sadassa vuodessa.
Tällaiset hakamaat ja navetantakuset ovat hyvin tyypillisesti saaneet aikanaan typpeä liiankin kanssa karjanlannan muodossa ja toisaalta sadon (vilja, laidunheinä) mukana on koko ajan poistunut booria. Tästä johtuen typpi/boori suhde vääristyy niin, että boorista tulee pulaa. Mäntyjen perusteella näyttäisi siltä, että latvasilmujen kehityshäiriöitä on ollut ja ne ovat ainakin osa syynä mutkaisuuteen ja haaroihin.
Vielä jos kuva on Salpausselän pohjois-puolelta ja Suomenselän itä-puolelta, niin boorinpuutos on lähes varmaa. Sisämaassa maaperä on erityisen booriköyhää jo ilman kaskitalouden ja metsälaidunnuksen vaikutusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ja sellukeittäjä kiittää.
Taitaa olla entistä hakamaata,kun ilmeisesti navetta metsän takaa pilkottaa.Koivu tai kuusi olisi antanut paremman lopputuloksen.
Metsäkupsa oikeassa olet ja käsittääkseni männikkö on istutettu 70-luvulla.
Hybridihaapaa siihen olisi kannattanut istuttaa. Se on sentään tulevaisuuden puu – ainakin Harjavallassa.
Joskus on kuitenkin niin, että saattaa tuollainen hirmunopeasti kasvava räkämänty antaa paremman tuloksen – nopeasti, kuin huippulaadukkaaksi kasvatettu ja pystykarsittu mänty sadassa vuodessa.
Saattaa olla, että koivulle tuo istutetaan tulevaisuudessa.
Boorilannoitus on syytä tehdä istuttaa sitten mitä tahansa
Jätkä pätkät ei kerrankin liioittele kommentissaan. Harvinaista ”herkkua”.
Pete saisko tämmöinen harrastelija oppia vähän, kun kertoisi miksi booria ja miten tähän havaintoon päädyit?
Kiitos!
Tällaiset hakamaat ja navetantakuset ovat hyvin tyypillisesti saaneet aikanaan typpeä liiankin kanssa karjanlannan muodossa ja toisaalta sadon (vilja, laidunheinä) mukana on koko ajan poistunut booria. Tästä johtuen typpi/boori suhde vääristyy niin, että boorista tulee pulaa. Mäntyjen perusteella näyttäisi siltä, että latvasilmujen kehityshäiriöitä on ollut ja ne ovat ainakin osa syynä mutkaisuuteen ja haaroihin.
Vielä jos kuva on Salpausselän pohjois-puolelta ja Suomenselän itä-puolelta, niin boorinpuutos on lähes varmaa. Sisämaassa maaperä on erityisen booriköyhää jo ilman kaskitalouden ja metsälaidunnuksen vaikutusta.