Siinä on 2000 kesällä juhannuksen ja heinäkuun aikana istutettu metsä pienen pienillä kesäkoivuilla, 5-10cm. Juuripaakku oli niin hauras, että siinä oli verkkopussi, että ne pysy kasassa. Harvennus hitusen myöhässä kun polttopuuta ei ole sitten tarvinnutkaan tästä. Harvennuksessa lähti n. 65m3/ha. 2 haaraaisista on tehty tekopökkelöitä. Varsinaisesti tässä on en ole lintuja vielä bongaillut mutta vieressä olen mm. nähnyt hömötiaisia, pyrstötiaisia, kuusitiaisia ja harmaapäätikkoja.
Koko tilalla luonnollisen kaltaisessa tai jatkuva kasvatus tyylisessä tilassa olevia metsiä on n. 1%. Täällä on kaikki metsät istutettu avohakkuun jälkeen yli 50 vuotta vuorotellen kuusella ja koivulla. Nuo lintulajit siis olen nähnyt tänä vuonna. Runsas istutuskoivun osuus on pitänyt lehtipuutikat ja tiaiset avohakatuissa metsissä mutta yksi yleinen jatkuva kasvatuksen lintulaji puuttuu kokonaan mistä minulla ei ole havaintoja vuosien saatossa eli palokärki puuttuu. Viereisessä 50v/400m3 kuusikon harvennuksessa alle prosentti oli tyvilahoa.
Kysyin vuonna 2014 tarjousta koivun taimista ja istutuksesta metsäyhtiöltä, jos en kovin väärin muista niin sattoi olla luokkaa 85c/taimi istutettuna. Nauroin vain itsekseni ja jatkoin kesäkoivujen kasvatusta. 2015 metsäntutkimuslaitokselta sain viestin, että haluaisinko osallistua kesäkoivututkimukseen, että nyt tulisi tälläinen ”uusi” tapa tehdä asioita. Miksi kesäkoivut eivät yleistyneet aiemmin niin mielestäni metsäntutkimus on epäonnistunut. Onhan isojen taimien tuottaminen varmasti kannattavampaa kuin pienien ja tutkimus on riippuvainen taimitarhoista.
Suhteeton hirvipelko ja väärät raivausajankohdat kuusikoissa ovat myös jo ennalta ja jälkeenpäin johtaneet epäonnistumiseen. Tosin ei tuokaan koivikko täysin säästynyt, ehkä joku n. Joka kahdeskymmenes oli katkottu varalle mutta aika hyvin on mutkaiset poistettu, että enää ei huomaa.
Tuossa oli tosiaan nuo itse kasvatetut kesäkoivut https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kesakoivuja-itse-2/
En tiedä olisko ollu jo painetta 2015 alkaa tutkimaan asiaa kun ulkopuolella tehtiin kesäkoivuilla täysillä metsiä.
Hieno metsä. Hyvä että jätetty tekopökkelöitä. Vielä kun muutama riistatiheikkö löytyy niin tavoite metsä on saavutettu.
Komeaa koivikkoa, mutta ei ehkä niinkään hömötiaismetsää. Käsittääkseni hömötiainen on vanhojen kuusimetsien asukki.
Hömötiainen tarvitsee useammanlaista metsää, edellisessä osassa oli metsä, jossa sillä hetkellä 4 hömötiaista. Tuosta vierestä harvennettiin kuusikkoa, jossa on oli lähtötilanteessa 400m3/50v. Luonnontilaisessa metsässä on tutkijoiden mukaan 40 isoa puuta. Jos on kaikki kuviot nopeasti kasvavilla istusätuspuilla, metsätilalla on jatkuvasti paljo isoja kuusia ja paljon lehtilahopuupölkkyjä.
Tutkijoiden näkemys on, että jatkuva kasvatus on vastaus hömötiaisen ongelmiin vaikka täysi fakta on, että jatkuavkasvatuksessa ei ole iso lehtipuuta, tai sitä on niin vähän, että siitä ei tosiaan tehdä tekopökkelöitä ja kuusten kasvaminen vanhoiksi kestää yhtä kauan jaksollisessa kasvatuksessa mutta jaksollisessa kuuset ovat isoja murto-osassa aikaa.
Jatkuva kasvatus tuottaa joko pienaukoilla valtavia tappioita maanomistajille kun vajaatuottoisia lehtipuualueita jätetään tai se on erilaista kuusen lahon aliskasvoksen hyödyntämistä ja se tuottaa elinympäristöä lähinnä palokärjille.