Siellä on vielä hömötiaiselle koteja tarjolla mutta uhkaavat hävitä kokonaan. Kävelin yhden hömötiaisen kiinni, että tunnistin varmasti lauluäänet hömötiaisiksi. Eri laulajia oli ainakin 4. Muita lintuja ei ollut täällä tällä kertaa.
Siellä on vielä hömötiaiselle koteja tarjolla mutta uhkaavat hävitä kokonaan. Kävelin yhden hömötiaisen kiinni, että tunnistin varmasti lauluäänet hömötiaisiksi. Eri laulajia oli ainakin 4. Muita lintuja ei ollut täällä tällä kertaa.
Luonto
Siinä on ensimmäisenä 3 kerroksinen kerrostalo. Tällä kuviolla on sellainen historia, että kauan sitten se on ojitettu ja sinne oli jätetty joitakin isoja kuusia ja mäntyjä siemenpuiksi. Mutta ainut mikä iski maahan oli hieskoivu ja todella vähäisin määrin rauduskoivu. Sinne hieskoivua alle tuli sitten kuusia ja 4 vuotta sitten koivut hakattiin pois kun alkoivat radikaalisti lahota. Sitä tuli n. 150m3/ha. Kuvio harvennettu itse 2000 luvun vaihteessa eli reilusti jo yli ikää hieskoivikolla.
Metsästä tuli hömötiaisten koti. Metsä on vieläkin hämötiaisvarma eli jos haluat sen nähdä niin täällä näet. Hömötiainen on kuin ihaa nalle Puhista. Tulee viimeisenä ruokailemaan lintulaudalle ja on säyseä kuin mikä, ei koskaan haasta riitaa. Pesän se tekee itse kaivamalla eri paikkoihin, jotta tikka ei muista sitä ja kuusialiskasvu suojaa sitä. Sinitiasen ja talitiasen pesä voi olla pöntössä joka vuosi samassa kohtaa näkyvillä sillä ne ovat toista, aggressiivisia tappelijoita, häätävät tikan pois tappelemalla.
Tässä metsässä on nyt 2-vaihekasvatus menossa, tätä ei pidä missään tapauksessa sotkea jatkuvaan kasvatukseen, tämä lähtee avohakkuusta ja päättyy avohakkuuseen. Jatkuva kasvatus on tuhoisaa hömötiaisille sillä se ei tuota Laajoja alueita hieskoivuja, jotka lahotessaan ja kuusikoiduttuaan antavat antavat täydellisen elinympäristön hömötiaisille. Jatkuva kasvatus tuottaa vain havupuuvaltaisia metsiä, joihin ei synny lahoavat aliskasvustoa kuten jaksolliseen männikköön vaikka mistä kuusialiskasvos poistetaan pääosin.
Tässä on muutama isompi reikä, joissa on ollut niitä isoja puita mutta pääsääntöisesti tarpeeksi tiheä kuusikko. Ja miten tätä voisi edes jatkuvasti kasvattaa? Aukkokohtiin tulee heinä, vattu, Tuomi ja pihlaja?
Kun itse tehdyssä harvennuksessa on poistettu jo kuusia koivujen läheltä ja ajourat on valmiina ojien suuntaisesti niin päästään lähes nollavaurioilla verrattuna jatkuvaan kasvatukseen, jossa ei ole kuluja ja pohjnaraivausta. Koura EI kolhi tässä tapauksessa siis jäljelle hääviä kuusia kun eivät kasva kiinni toisissaan. Skorpioni toimi hyvin. Tällä ei ole mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen hyödylliseen tuhoon, missä arvometsän mukaan on hyvä kun aliskuusia tuhoutuu ja näin vähentää raivaustarvetta.
Hyvältä vaikuttaa. Runsaasti koivua sisältävässä uudistusvaiheesssa pitää malttaa jättää harventamattomia kohtia, jotta lahoja koivuja syntyy. Lisäksi voisi jättää sekaan isoja vanhoja säästöpuita, joista hömötiaiset löytävät tallettamaansa ruokaa talvella.
Hönmötiaisia voisi auttaa esimerkiksi sallimalla hieskoivu pääpuulajiksi. Hieskoivu on niin lyhytikäinen puu, että se antaa nopeiten hömötiaisille pesäpaikkoja. Minkäänlaista tukeahan ei ole saanut jos kemeratuellekin on merkattu pääpuulajiksi hieskoivu kivennäismailla. Ja harventaminen taimena ja kasvatusharvennus melkein tarvitaan, että puut kasvavat siinä 40 vuodessa tarpeeksi paksuiksi hömötiaisille. Ja puiden paksuus lisää myös tollojen elinikää pystyssä. Istutusrauduskoivikossa saataisiin tarpeeksi paksuja tekopökkelöitä jo ensiharvennuksessa.
Puuntuotannon alentuessa 2014 tehdyn päätöksen myötä sallia jatkuva kasvatus tehtiin virhe luonnonmonimuotoisuutta kohtaan. Jos puuntuotantoa oli vara kutistaa niin se olisi pitänyt tehdä lehtipuuta suosivaksi eikä havumetsiä ja lahoja aliskuusia suosivaksi.
Tässä syksyllä oli lähes puhdas hieskoivikossa töissä mikä oli 5-7vuotta sitten taimikonhoidettu ja nyt tein siihen energiapuuennakkoraivauksen. Metsällä ikää n. 20v. Lahopuuta on paljon kannot ja rangat maassa ja lisää tuli päälle. Mutta mikä siinä oli ihmeellistä niin en tiedä olenko enempää nähnyt kääpiö ja sieniä kasvavan lahoista kannoista. Tutkijoiden mukaanhan kannot eivät lahopuuta eikä käävät niissä siis ole olemassa. Sen lisäksi tuo lahopuu mikä niistä tulee on hyönteisten alusta.
Meillä on suurin osa uudemmista istutuksista tehty 90-luvulta alkaen ojitusmätästyksiin. Ojia kaivellaan mutta ne ei johda mihinkään tai ne johtaa suokuoppiin, mistä vesi ei jatka sen enempään mihinkään. Yhtään ojaa ei ole enää tehty mistä vesi johtuisi vesistöön. Sen lisäksi, että tämä on mahdollistanut koivun kasvatuksen paikoissa missä se ei muuten kasvaisi kunnolla mutta se tekee myös seisovia lätäköitä kun vesi ei tosiaan aina virtaa niissä, niin itikat pääsee lisääntymään. Hömötiainen syö 5 kiloa itikoita kesässä ja liemee sen merkittävin ravinnon lähde. Joku kysyy nyt et mitä järkeä ojitusmätästää? Maatvei ole niin märkiä mutta ainakun maasta menee vettä ojaan niin se vetää perässään happea ja kasvupaikka ojan vieressä on aina paras sekä niistä saadaan maata mättäisiin ja kasvupaikka korkeammalle kuin kääntömätästyksessä.